Muut sodat (ei WWII)

Protheon_93

Ylipäällikkö
Yksi järkyttävän tuhoisa sota oli Kolmoisliiton Sota, jossa Paraguay menetti yli puolet väestöstään ja kolmanneksen alueestaan.

Tällaisesta sodasta tuskin edes parissakaan vuosisadassa paranee.
 
  • Tykkää
Reactions: EK

baikal

Supreme Leader
Yksi järkyttävän tuhoisa sota oli Kolmoisliiton Sota, jossa Paraguay menetti yli puolet väestöstään ja kolmanneksen alueestaan.

Tällaisesta sodasta tuskin edes parissakaan vuosisadassa paranee.
Varmasti jättää pitkäaikaisen jäljen. Onhan Suomellakin kokemusta: suuret kuolonvuodet 1600-luvun lopussa todennäköisesti hävitti noin 40 prosenttia väestöstä. Kun se tapahtuu muutamassa vuodessa, niin onhan se suoraan apokalyptikaa. Ja kun juuri ja juuri alkaa kansa toipua, niin kuningas kerää kaikki vähänkään kynnelle kykenevät omiin sotiinsa jo 1700-luvun alussa.....kyllä suomalaiset ovat monta kertaa historiansa saatossa menneet kapeasta portista.
 

Protheon_93

Ylipäällikkö
Varmasti jättää pitkäaikaisen jäljen. Onhan Suomellakin kokemusta: suuret kuolonvuodet 1600-luvun lopussa todennäköisesti hävitti noin 40 prosenttia väestöstä. Kun se tapahtuu muutamassa vuodessa, niin onhan se suoraan apokalyptikaa. Ja kun juuri ja juuri alkaa kansa toipua, niin kuningas kerää kaikki vähänkään kynnelle kykenevät omiin sotiinsa jo 1700-luvun alussa.....kyllä suomalaiset ovat monta kertaa historiansa saatossa menneet kapeasta portista.
Olisikohan ilman näitä meillä populaatio luokkaa 10-15 miljoonaa vai olisiko joku nälänhätä, tms... johtanut enemmän nykyisen suuruusluokan populaatioon?
 

baikal

Supreme Leader
Olisikohan ilman näitä meillä populaatio luokkaa 10-15 miljoonaa vai olisiko joku nälänhätä, tms... johtanut enemmän nykyisen suuruusluokan populaatioon?
Ei olisi tämä karukko kyennyt elättämään juurikaan suurempaa populaatiota. Ota huomioon, että kun sapuska saatiin piisaamaan, niin sitten alkoi siirtolaisuus: amerikoihin muutti tod. paljon ihmisiä ja sitten sotien jälkeen Ruotsiin uudestaan. Siihen päälle muut siirtolaiskohteet.

Ysärillä tultiin tilanteeseen, jossa olisi taas pitänyt olla joku mesta, johon lähteä siirtolaiseksi. Työvoimaa vapautui kortistoon sadoin tuhansin, eikä tuolloin syntynyt reservi ole koskaan poistunut. Välillä työttömyys käy korkeasuhdanteen aikana vähän pienempänä, mutta rakenteelliseksi muuttunut työttömyys on ja pysyy.

Ja jos tuntuu siltä, että Suomessa on liian vähän väkeä, niin siihen onneksi löytyy globaalin liberalismin nimissä ratkaisukeino: olemme itse siirtolaisia vastaanottava osapuoli. :) Helposti saa väkiluvun kasvamaan, kun vaan on tahtoa.
 
  • Tykkää
Reactions: EK

EK

Ylipäällikkö
Ei olisi tämä karukko kyennyt elättämään juurikaan suurempaa populaatiota. Ota huomioon, että kun sapuska saatiin piisaamaan, niin sitten alkoi siirtolaisuus: amerikoihin muutti tod. paljon ihmisiä ja sitten sotien jälkeen Ruotsiin uudestaan. Siihen päälle muut siirtolaiskohteet.

Ysärillä tultiin tilanteeseen, jossa olisi taas pitänyt olla joku mesta, johon lähteä siirtolaiseksi. Työvoimaa vapautui kortistoon sadoin tuhansin, eikä tuolloin syntynyt reservi ole koskaan poistunut. Välillä työttömyys käy korkeasuhdanteen aikana vähän pienempänä, mutta rakenteelliseksi muuttunut työttömyys on ja pysyy.

Ja jos tuntuu siltä, että Suomessa on liian vähän väkeä, niin siihen onneksi löytyy globaalin liberalismin nimissä ratkaisukeino: olemme itse siirtolaisia vastaanottava osapuoli. :) Helposti saa väkiluvun kasvamaan, kun vaan on tahtoa.
Joo. Viljelykelpoinen maa otettiin kai melko tarkkaan käyttöön. Tietysti kaskiviljely oli vähän armeliaampaa tuon suhteen, mutta ei sekään tainnut ihan missä vain onnistua. Lisäksi niitä kaskipeltoja piti kierrättää melkoisen nopeaa tahtia. Vaikka Koskelan Jussi pappilan suon pelloksi raivasikin, Kalle Päätalolla on hyvä kuvaus siitä, miten Taivalkoskella yrittivät raivata soita pelloiksi. 1900-luvun alkupuolella ei onnistunut huonostikaan.

Kulkuyhteydet myöskin rajoittivat. Ennen rautatietä vesistöt yhdistivät ja maa erotti. Tämä tietysti päti kaikkialla muuallakin. Suuremman luokan maakuljetukset olivat isoja ponnistuksia ja hevosen teho on aika heikko, kun se syö suunnilleen sen minkä kuljettaa. Lisäksi Suomi on ollut ja on edelleen melkoinen saari, kun Pohjoisessa rajoittaa Lappi ja idässä Venäjä sekä meriyhteys on Tanskan salmien vuoksi helposti katkaistavissa (vink-vink 1940). Tänne on myös pakko tulla asioikseen, kun ei olla oikein kunnon kulkureittien varrella oltu viikinkien idäntien mentyä pois muodista.

Pakko lisätä, että luulin pitkään (ja opetinkin oppilaille), että 1860-luvun nälkävuosien jälkeen tapahtunut siirtyminen viljanviljelystä karjankasvatukseen tarkoitti maitotuotteiden viemistä Venäjälle, josta tuotiin vastineeksi halpaa viljaa, mutta se vilja näköjään tuotiinkin ennen ensimmäistä maailmansotaa pääosin Keski-Euroopasta eli lähinnä Saksasta. Näin lueskelin jostain Tampereen yliopiston sepustuksesta viime keväänä.
 

EK

Ylipäällikkö
Kyllä voi. Tavallinen sotamies ei siihen pysty. Komentajan huono päivä maksaa paljon. Rauhanajan virkamiehistä osa paljastuu kykenemättömäksi sodassa, oli kyse sotamiehestä tai upseerista.
Vaikka onkin muita kuin toista maailmansotaa käsittelevä ketju, en malta olla nostamatta esiin majuri Kyanderia talvisodan Suomussalmella. Oli jääkäri ja Kainuun rajavartioston komentaja ja Suomussalmella kyseisen suunnan komentajana talvisodan syttyessä. Oli pidettiin hyvänä upseerina ja minulle on jäänyt kuva Tuompon luottomiehestä. Kuitenkin romahti aivan totaalisesti sodan syttyessä. Vapautettiin tehtävistään ja tilalle määrättiin Kari (onneksi). Wikipedian mukaan toimi V AK:n (pitäisi varmaan olla IV AK:n) pioneeri-osaston komentajana, mistä tehtävästä siirrettiin koulutuskeskukseen ja jatkosodassa Vaasan SK-piiriin. Nyt ei ole käsillä lähteitä, mistä tarkistaa nämä jälkimmäiset tiedot.

Kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että rauhan aikana pätevänä ja pystyvänä pidetty komentaja ei kestäkään sodan olosuhteita.
 

John Hilly

Kenraali
Vaikka onkin muita kuin toista maailmansotaa käsittelevä ketju, en malta olla nostamatta esiin majuri Kyanderia talvisodan Suomussalmella. Oli jääkäri ja Kainuun rajavartioston komentaja ja Suomussalmella kyseisen suunnan komentajana talvisodan syttyessä. Oli pidettiin hyvänä upseerina ja minulle on jäänyt kuva Tuompon luottomiehestä. Kuitenkin romahti aivan totaalisesti sodan syttyessä. Vapautettiin tehtävistään ja tilalle määrättiin Kari (onneksi). Wikipedian mukaan toimi V AK:n (pitäisi varmaan olla IV AK:n) pioneeri-osaston komentajana, mistä tehtävästä siirrettiin koulutuskeskukseen ja jatkosodassa Vaasan SK-piiriin. Nyt ei ole käsillä lähteitä, mistä tarkistaa nämä jälkimmäiset tiedot.

Kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että rauhan aikana pätevänä ja pystyvänä pidetty komentaja ei kestäkään sodan olosuhteita.
V AK taisi toimia välirauhan aikana.
 

EK

Ylipäällikkö
V AK taisi toimia välirauhan aikana.
No niinpä tietenkin.
Tosin uudelleen tarkistettuani Wikipedia kertoo toimineen nimenomaan talvisodan aikana ja Suomussalmella. Sai jo sodan lopussa siirron koulutuskeskukseen, joten sikäli kyseessä lienee virhe.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Tosin uudelleen tarkistettuani Wikipedia kertoo toimineen nimenomaan talvisodan aikana ja Suomussalmella
Kaikella kunnioituksella kerrottuna, historian ammattilaisen pitäisi suhtaua wikipediaan lähdekriittisesti, vaikka siinä nykyisin on ihan hyvääkin tietoa. Talvisodan aikana oli Pohjois-Suomen Ryhmä, joka jakautui Pohjois-Karjalan sekä Lapin Ryhmiin.
 

EK

Ylipäällikkö
Kaikella kunnioituksella kerrottuna, historian ammattilaisen pitäisi suhtaua wikipediaan lähdekriittisesti, vaikka siinä nykyisin on ihan hyvääkin tietoa. Talvisodan aikana oli Pohjois-Suomen Ryhmä, joka jakautui Pohjois-Karjalan sekä Lapin Ryhmiin.
Totta tuokin. P-SR:stä muodostui armeijakunta vasta talvisodan jälkeen. Nettiin kirjoittaessa ei aina jaksa ja muista ristiintarkistaa muista lähteistä. Talvisodan historia ei nyt ollut käytettävissä. Muistelin ulkomuistista, että se oli IV AK, mutta muistin väärin. Tod.näk. Wikipedian kirjoittajan lähteessä on ollut arkistonmuodostajana PS-RE/V AKE tms. Tuosta varmaan siis virhe.
 

PH

Alikersantti
Olisikohan ilman näitä meillä populaatio luokkaa 10-15 miljoonaa vai olisiko joku nälänhätä, tms... johtanut enemmän nykyisen suuruusluokan populaatioon?
Jos otetaan vertailukohdaksi Ruotsi, niin sielläkään ei ole "kuin" reilu 10 miljoonaa ihmistä. Ruotsi ei ole historiansa aikana joutunut koskaan kokonaan miehitetyksi ja viimeisimmästä sodastakin on aikaa jo pari sataa vuotta. Lisäksi suurin osa Ruotsin viljelysmaista on Suomen mantereen eteläisimmän pisteen eteläpuolella; Ruotsihan jatkuu noin 500 kilometriä Suomea etelämmäs aina Keski-Euroopan kulmille saakka. Kannattaa myös huomata, että noin neljännes Ruotsin väestöstä on maahanmuuttaja-/siirtolaistaustaisia.

Jos historia olisi ollut armollisempi ja Suomen alueelle olisi muodostunut keskiajan tienoilla varteenotettava valtiollinen toimija, joka olisi pistänyt valloittajille kampoihin, harjoittanut laajalti kaupankäyntiä ja tehnyt menestyksekkäitä valloitusretkiä lähialueille, niin täällä saattaisi olla kenties muutama miljoona päätä enemmän ruokittavana. Maantieteellinen sijainti ja ilmastolliset tekijät tosin tekevät näistä ajatuksista lähinnä vaihtoehtohistoriaa.

Ja pienoinen ihmehän tämä on, että luonnonvaroiltaan sangen yksipuoliselle maakaistaleelle pohjoisessa on onnistuttu rakentamaan suhteellisen lyhyessä ajassa kaikkine vikoineenkin harvinaisen toimiva yhteiskunta. Täältä kun ei tarvitse kovin kauas matkustaa, kun elintaso tippuu kuin lehmän häntä ja yksilönoikeudet eivät kiinnosta edes yksilöitä itseään.
 

Wagner

Alikersantti
Eli ketjun tarkoituksena luoda threadi, johon keskustelijat voivat tuoda esiin mielenkiintoisia sotahistoriallisia tapahtumia ja yksityiskohtia muista sodista kuin toisesta maailmansodasta. Lisäpisteitä saa, jos tapahtumilla on jonkinlaista relevanssia Suomen puolustukseen nykytilanteessa

Suomen sotahistorian verisin yksittäinen päivä oli Isovihan aikainen helmikuinen päivä vuonna 1714. Näin arvioi historioitsija Teemu Keskisarja Helsingin kirjamessuilla. Suomelle karmivan ajan seurauksena Venäjä kuitenkin vakiinnutti suurvalta-asemansa Euroopassa.
– Yhdessä ainoassa talvipäivässä kuoli Napuen kylän lumisille pelloille pari tuhatta suomalaista, Keskisarja sanoi.
– Isoviha todella oli iso viha – Suomen historian raain sota monista ehdokkaista. Kyllä siinä vanha kansa on osunut asian ytimeen.
Raakuuksia eivät tuolloin rajoittaneet mitkään Geneven sopimukset ja Venäjän kidutuskomppaniat Keskisarjan mukaan sokaisivat ja paistoivat uunissa Pohjanmaan asukkaita. Miehiä oli kylissä enää niin vähän, että Keskisarja hämmästelee, kuinka suvut ylipäätään jatkuivat. Mutta kasakat ”auttoivat” raiskaamalla, hän murjaisee sarkastisesti.
– Toki Ruotsin suurvallan armeija oli äärimmäisen julmasti riehunut Saksanmaalla, Venäjällä, Puolassa ja Ukrainassa yli kymmenen vuotta ennen Isoavihaa. Mutta se tasapuolisuusnäkökulma tuskin vähääkään lohdutti Pohjanmaan asukkaita, Keskisarja sanoo.
400 000 asukkaan Suomesta myös vietiin jopa 30 000 naista ja lasta myytäväksi. Kyse oli aivan suoraan orjuudesta, Keskisarja toteaa ja väittää, että väkilukuun suhteutettuna Suomi kärsi orjuudesta pahimpina vuosina enemmän kuin yksikään Afrikan maa.
– Isoviha meinasi loppua siihen, että pahimmin kärsineiltä alueilta meinasivat loppua ihmiset, Keskisarja tokaisee.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/historioitsija-synkkyyden-suomi-karsi-orjuudesta-jopa-enemman-kuin-mikaan-afrikan-maa/6b127f6a-c9d3-387f-9cc0-8acf6a108b26

Epäilemättä kansan kollektiivinen muisti auttoi 1939.
 
Top