Muut sodat (ei WWII)

Kun kirjoittaja on itse rohkea ja oikeudenmukainen mies, myös vastapuoli saattaa saada kiittäviä mainintoja. Hasdrubal Barka yritti tuoda Hannibalin Italian retkelle lisäjoukkoja, mutta joutuikin alivoimaiseksi Metaurus-joella vuonna 207 eKr, kun roomalaiset konsulit yhdistivät voimansa.

Liviuksen kuvaus Hasdrubalin, Hannibalin veljen kuolemasta (Ab urbe condita 27.49.):

"Hän tuki taistelijoitaan rohkaisemalla heitä ja kohtaamalla vaarat yhdessä heidän kanssaan. Kun he olivat väsyneitä ja ylirasituksen ja uupumuksen vuoksi antamaisillaan periksi, hän innosti heitä milloin pyytämällä, milloin moittimalla. Hän kutsui pakoon lähtevät takaisin ja palautti useissa kohdissa taistelun, josta oli jo luovuttu. Vihdoin, kun sotaonni jo epäilemättä suosi vihollisiaan, hän kieltäytyi jäämästä eloon hänen nimensä kunniaa seuranneen sotajoukon jälkeen. Kannustaen hevostaan hän syöksyi suoraan keskelle roomalaista sotaväenosastoa. Siellä hän kaatui taistellen, niin kuin hänen isänsä Hamilkarin ja veljensä Hannibalin arvoista oli."

Hasdrubal Barka roomalaistietojen mukaan oli päällikkö mutta myös loistava yksittäistaistelija, ja hän vei vielä 15 roomalaista mukanaan.
 
Hyvää tarinaa siitä mitkä olivat eri valtioiden sodanpäämäärät ensimmäisessä maailmansodassa. Ja missä määrin nämä toteutuivat tai jäivät toteutumatta.

 
Naton pommitukset Jugoslaviassa 24. maalisk. 1999 – 10. kesäk. 1999. kokemus Billie Flynnilta. Eri sisältö molemmissa, podcast on haastattelu ja blogi on Flynnin kertomus miten Kanadan 'The Balkan Rats' toimi operaatiossa ja lopussa olleet pr-kuviot tuolloisen pääministeri Jean Chretienin kanssa.

Blogi samasta aiheesta eli Naton pommitukset Jugoslaviassa 24. maalisk. 1999 – 10. kesäk. 1999.
Tämä on siis Billie Flynnin oma tarina, ei sama mitä ym. podcastin sisältö.
 
The trouble was, even in Prussia, there was a vast gulf between what the officers wanted and the men would actually do. Officers had their theories on how to fight in an ideal world, the enlisted men often ignored this and fought in a way which made sense to them.

In many ways, with their focus on taking cover, firing independently, utilizing tactical terrain, running in and out of the line of fire, and prioritizing firepower over melee combat, it was the enlisted men, rather than the officers, who were predicting the future of war.
 
Back
Top