Muuttuva työelämä, työttömyys, sosiaaliturva, tulonsiirrot, kansalaispalkka, tuloloukut jne

Umkhonto

Kenraali
Ammattisotilaat lienevät ihmisiä isämmaallisemmasta päästä. Ihan kaikkea ei silti voi pistää ihan jalon aatteen piikkiinkään. Tässäpä hieman perspektiiviä sille, että eräät SAK:n leiriläiset eivät ole valmiita tekemään minuuttiakaan "överiä" ilman erillistä korvausta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3da26ced-a57f-475a-96a0-6c711f521808
 

Umkhonto

Kenraali

Umkhonto

Kenraali
Nuppiasioista johtuvat poissaolot räjähdysmäisessä kasvussa.

Hyvin ovat kyllä yksityiset lääkäriasematkin haistaneet asiassa piilevät ansaintamahdollisuudet. Minä olin hiljattain työterveystarkastuksessa ja kun puheeksi tuli oma vointi ja jaksaminen niin totesin että välillä kyllä väsyttää, vituttaa, on uniongelmia jne. kun työtä on liikaa ja työkuorma jakautuu hyvin epätasaisesti työyhteisön sisällä. Heti tarjottiin aikaa työpsykologille, joka todennäköisesti laskuttaa työnantajalta sen 350 €/h.

Mielenterveysongelmien räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt työnantajat – työntekijöille tarjotaan nyt chat-apua, nettipsykologia ja lyhytterapiaa
Mielenterveyspalvelujen kustantaminen henkilöstölle tuo tuntuvia säästöjä, jos sairauspoissaolot saadaan vähenemään.
mielenterveys
17.2.2020 klo 06.00
Mielen sparri - palvelu kännykällä.

Mielen sparri -palvelussa työntekijä voi keskustella psykologin kanssa.Markku Pitkänen / Yle


Moi. Tänään ahdistaa. Jatkuvasti on kiire ja tuntuu, että vain juoksen kieli vyön alla.
Ikävä kuulla. Harmillinen tilanne. Hyvä että otit yhteyttä. Asia on juuri sellainen, jossa psykologimme tai psykoterapeuttimme voisi auttaa.
Onko mitään vinkkiä?
Voisin varata sinulle ajan Mielen sparriin, jossa psykoterapeuttimme voisi antaa sinulle käytännön neuvoja ahdistuksen hallintaan. Miltä kuulostaa?

Näin voisi edetä työntekijän chat-keskustelu terveydenhoidon ammattilaisen kanssa. Lidlin tiedottaja Anna Rissanen simuloi tilannetta malliksi Terveystalon sairaanhoitajan kanssa.

Lidlin työntekijät voivat ladata puhelimeensa Terveystalon sovelluksen, josta löytyy Mielen chat -palvelu. Sillä saa yhteyden hoitajaan mihin aikaan tahansa. Seuraava askel on Mielen sparri -palvelu eli nettitapaaminen psykologin tai psykoterapeutin kanssa. Myös vastaanottoaika työterveyshuoltoon järjestyy nopeasti. Tarvittaessa kahdessa viikossa voidaan aloittaa lyhytpsykoterapia.

Lidlin henkilöstöpäällikön Sanna Rainion mukaan _Mielen chat -_palvelu on ollut käytössä vuoden ja siihen turvaudutaan entistä herkemmin.
– Digitaaliset palvelut ovat meidän mielestä oivallinen keino auttaa työntekijöitä erityisissä haasteissa elämän varrella
Monella työpaikalla on havahduttu mielenterveysongelmien tuntuvaan kasvuun viime vuosina. Ongelmien hoitaminen ajoissa vähentää sairauspoissaoloja ja tuo siten selviä säästöjä.

Mielen chat - palvelu kännykällä

Chat-palvelussa saa nopeasti keskusteluapua.Markku Pitkänen / Yle

Lidlin työntekijöiden keski-ikä on 30 vuotta eli nuoria on paljon. Heille kaikenlaisten nettipalvelujen käyttö on luontevaa. Suuri merkitys on myös lähiesimiesten kouluttamisella kohtaamaan myös mielenterveyden asioita.
Lidl ei erittele mielenterveyspalvelujen tuomia säästöjä.

– Olemme säästäneet paljon, jopa miljoona euroa, kun tarkastellaan kaikkia tekemättömän työn kustannuksia, Lidlin henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio sanoo.
Miljoona euroa on säästynyt vuodessa, kun sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, työterveyskustannukset ja työtapaturmat ovat vähentyneet.

Kun saksalainen Lidl saapui Suomeen 2002, kuva yhtiöstä työnantajana ei ollut mairitteleva.
– Kahdeksan vuotta sitten alettiin systemaattisesti kehittää työkykyjohtamista, koska sairauspoissaolot olivat jyrkässä nousussa.

Lidl on ottanut työkykyasioissa suuren loikan ja saanut viime aikoina hyvän työnantajan palkintojakin.

Lidlin henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio

Lidlin henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio sanoo, että Lidl on panostanut paljon työkykyasioihin viimeiset kahdeksan vuotta.Markku Pitkänen / Yle

SOK säästi satoja tuhansia euroja sairauspoissaoloissa
Mielen Chat ja Mielen Sparri ovat S-ryhmän ja Terveystalon kaksi vuotta sitten yhteistyössä kehittämiä palveluja.
S-ryhmään kuuluva SOK kertoo saavuttaneensa parissa vuodessa muutaman sadan tuhannen euron säästöt, kun mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat vähentyneet.

Säästö perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton laskemaan sairauspoissaolopäivän hintaan, joka on 350 euroa.

– Mielenterveysongelmien räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt kaikki työnantajat Suomessa, S-ryhmän työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen sanoo.
Hänen mukaansa SOK:n hyvät tulokset perustuvat varsinkin esimiesten kykyyn käsitellä myös mielenterveysasioita sekä mielen tuki palvelujen käyttöön ottoon.

– S-ryhmän yrityksiä, joissa mielenterveyden poissaolot ovat lähteneet laskuun yhdistää myös se, että he ovat ottaneet käyttöön lyhytpsykoterapian.
Myllysen mukaan kaikkein tärkeintä on auttaa mielenterveyskuntoutujia palaamaan töihin. Varsinkin pitkän, vuoden mittaisen sairasloman jälkeen kynnys on monelle liian korkea.

– Mielenterveyden sairauspoissaolot pitkittyvät, koska olemme niin kädettömiä käsittelemään niitä organisaatioissa.
S-ryhmässä esimies suunnittelee yhdessä työntekijän kanssa työhön tarvittavat muutokset, jotta paluu sujuisi.

Mikä lyhytpsykoterapia?
Elinkeinoelämän keskuskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara kertoo, että lyhytpsykoterapiassa keskitytään ongelman ratkaisuun.
– Terapia kohdennetaan siihen haasteeseen, joka sillä hetkellä on. Ei lähdetä koko ihmisen historiaa käymään läpi vaan autetaan ratkaisukeskeisesti sillä hetkellä.

Rytivaara pitää myös digitaalisia matalan kynnyksen palveluja hyvinä, koska monella ajan tilaaminen vastaanotolle tapahtuu turhan myöhään.

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara sanoo, että hyvinvoiva työyhteisö tuottaa paremmin.Markku Pitkänen / Yle

Mielenterveysongelmiin on työpaikoilla pakko puuttua, sillä ne ovat kipuamassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle sairausloman syynä. Mielenterveysongelmat ovat Kelan mukaan lisääntyneet jyrkästi. (siirryt toiseen palveluun)

Käänne huonompaan tapahtui vuoden 2016 jälkeen. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia.

Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Kelan mukaan töistä poissaolot mielenterveyssyistä ovat lisääntyneet varsinkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat edelleen yleisin syy.

Rytivaaran mukaan varsinkin työuupumus on lisääntynyt. Työuupumus ei ole sairaus, johon saisi Kelan tukemaa sairauslomaa.

– Noin joka neljäs on kokenut lievän työuupumuksen ja pari prosenttia vakavaa työuupumusta.
Myös ahdistuneisuus ja masennus ovat lisääntyneet.

– Ahdistus vaikuttaa tässä ja nyt olemiseen, masennus tulee enemmän pikkuhiljaa. Alkaa tulla unettomuutta, alakuloisuutta ei saa mitään tehtyä ja kaikki tuntuu ikävältä.

Ongelmien syy ei useinkaan ole työssä
Mielenterveysasioihin panostavat yritykset, joissa työkykyasiat on totuttu huomioimaan. Tähän asti painopiste on ollut fyysisissä krempoissa, sillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ajaneet työntekijöitä sairauslomille ja varhaiseläkkeille.

Lihatalo Atria on huomioinut mielenterveysasiat erityisesti kahden viime vuoden aikana. Työterveyslääkäri Timo Kinnunen sanoo, että mielenterveysongelmia on varsinkin 30-45 -vuotiailla.

– Meillä on monta osastoa ja yksikköä, joita on voitu verrata. Ei ole havaittu, että ongelmat olisivat työperäisiä vaan ne tulevat siviilipuolelta.
Myös EK:n Auli Rytivaaran mukaan syynä ovat useammin perhetilanteet, elämän kriisit tai jo nuoruudesta alkaneet ongelmat.

– Työikäisellä mielenterveysongelmien pääsyy ei yleensä ole työssä, mutta työ voi lisätä mielenterveyshäiriötä ja oireita.
Työnantajan kannattaa silti tukea työntekijäänsä voimaan hyvin, jotta hän pysyisi työkykyisenä.

– Varhainen välittäminen on meidän kaikkien velvollisuus, erityisesti työpaikalla. Hyvinvoiva työyhteisö on myös huomattavasti tuottavampi yritykselle ja yhteiskunnalle, Rytivaara sanoo.

https://yle.fi/uutiset/3-11204584
 

Woodsman

Ylipäällikkö
Nuppiasioista johtuvat poissaolot räjähdysmäisessä kasvussa.

Hyvin ovat kyllä yksityiset lääkäriasematkin haistaneet asiassa piilevät ansaintamahdollisuudet. Minä olin hiljattain työterveystarkastuksessa ja kun puheeksi tuli oma vointi ja jaksaminen niin totesin että välillä kyllä väsyttää, vituttaa, on uniongelmia jne. kun työtä on liikaa ja työkuorma jakautuu hyvin epätasaisesti työyhteisön sisällä. Heti tarjottiin aikaa työpsykologille, joka todennäköisesti laskuttaa työnantajalta sen 350 €/h.

Mielenterveysongelmien räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt työnantajat – työntekijöille tarjotaan nyt chat-apua, nettipsykologia ja lyhytterapiaa
Mielenterveyspalvelujen kustantaminen henkilöstölle tuo tuntuvia säästöjä, jos sairauspoissaolot saadaan vähenemään.
mielenterveys
17.2.2020 klo 06.00
Bisnestähän sitä tälläkin tehdään. Itse harhaannuin kertomaan, että mietin usein työasioita kotona ja saata yöläkin herätä siihen, että saan olevinaan jonkin hienon ratkaisun johonkin ongelmaan. Tästä todettiin välittömästi, että kovasti on työuupumus ja burnout ja maailmanloppu liki. Yritä siinä sitten tilitää, että olen ollut koko ikäni samanlainen, että tilanne ei mitenkään poikkea normaalista :D

Mutta toki se jatkuva kiire ja töiden epätaisanen kuormitus pitkän päälle rassaa, ei siitä mihinkään pääse. Omalla työpaikkalla onneksi saa ja voi sen sanoa ääneen. Se mistä olen enemmän ihmeissäni on nuorten ihmisten työpaikoilla piiputtaminen, tehtävissä joista oma järki sanoo että ei edes pitäisi olla mahdollista sipata. Onko nyt vaan että itse on jo niin kokenut kehäkettu, että ei enää värähdä joka risauksesta vai onko nuorempi sukupolvi "pehmeämpää"? Vai ymmärtävätkö nuoremmat hidastaa vain ajoissa? Vai onko syynä vain se, että nykyään on helpompaa ja hyväksyttävämpää ottaa ns pällivapaata?
 
Viimeksi muokattu:

Umkhonto

Kenraali
Minun ääneni menee sille, että nykymaailmassa moni nuori kokee ensimmäiset isommat vastoinkäymiset työelämään astuessaan. Jos töissä on kurjaa ja pahoittaa mielensä niin tokihan se oikeuttaa omailmoitussaikkuun. Minä vedän perjantaina kännit jos on oikein paska viikko takana. Sen sanoin myös työterveyshoitajalle ja sitten täytettiinkin jo audit-kyselyä. :ROFLMAO:
 

Woodsman

Ylipäällikkö
Minun ääneni menee sille, että nykymaailmassa moni nuori kokee ensimmäiset isommat vastoinkäymiset työelämään astuessaan. Jos töissä on kurjaa ja pahoittaa mielensä niin tokihan se oikeuttaa omailmoitussaikkuun. Minä vedän perjantaina kännit jos on oikein paska viikko takana. Sen sanoin myös työterveyshoitajalle ja sitten täytettiinkin jo audit-kyselyä. :ROFLMAO:
Siinä voi olla totuuden siemen. Olen itse sen huomannut sivusta seuranneena, on annettu työntekijälle hyvin selkeä normitus että mitä pitää tehdä ja miten, seurauksena viikon saikku perusteella akuutti stressireaktio. Esimies ei tehtävää antanut mitenkään aggressiivisesti, se ei ollut missäänmuotoa liian kuormittava tai vaikea, eikä myöskään työntekijällä ollut liikaa töitä. Ainoa syy oli vain se, että hän ei halunnut tehdä sitä vaikka tehtävä kuului ihan täysin hänen toimenkuvaansa. Jostain syystä koki asian epämiellyttäväksi tms ja defenssit peliin ja saikulle. Sitä olen monesti miettinyt, että onko tässä nyt seuraamus siitä vapaasta kasvatuksesta? Kun tulee vastaan tilanne missä annetaan selkeät yksiselitteiset ohjeet ja ne eivät tunnu nuoresta mieluisilta niin lyödään heti lekkeriksi.
Toki asian olisi voinut perustella/selittää syvällisesti kin henkilölle mutta kun työpaikallakaan ei voi kaikkia juurisyitä avata jokaikiselle.
 
Viimeksi muokattu:

baikal

Supreme Leader
Ainoa syy oli vain se, että hän ei halunnut tehdä sitä vaikka tehtävä kuului ihan täysin hänen toimenkuvaansa. Jostain syystä koki asian epämiellyttäväksi tms ja defenssit peliin ja saikulle. Sitä olen monesti miettinyt, että onko tässä nyt seuraamus siitä vapaasta kasvatuksesta? Kun tulee vastaan tilanne missä annetaan selkeät yksiselitteiset ohjeet ja ne eivät tunnu nuoresta mieluisilta niin lyödään heti lekkeriksi.
Ja jotta asia olisi oikein vaikea pohdittavaksi, niin on työpaikkoja, joissa ihmiset eivät saikuttele. Ja kyse ei ole mistään kurista tms. ja rekrypohjakin on varmasti samaa maata.

Ohjautuuko kuitenkin esim. teollisuuteen väkeä, jotka eivät sinne yksinkertaisesti kuulu? Esim. minä en olisi koskaan voinut ilman stahanovilaista pakkoa olla missään hihnatyössä pitkiä aikoja, -pahinta- on ollut isot sahalaitokset, joissa aikoinaan askaroin. Jännä homma: kenttäsahahommaa oikein ikävöin, teolliselle sahalle minua ei saa kilon siivuinakaan.

Eli muuttuiko työelämä muutamassa kymmenessä vuodessa sellaiseksi, että osa proleista katsoo sisään jo tullessaan: tälle en kyllä elämääni anna. Ja me wanhat juntturat olemme tottuneet työelämän muutokseen tässä kymmenien vuosien mittaan, kuka paremmin kuka huonommin. Ja yksinkertaisesti osa nykytulijoista törmää seinään tullessaan tähän touhuun, johon me olemme tottuneet.

Näin minä vähän epäilen käyneen. Käsi sydämelle: muutos on ollut 40 vuoden aikana hirmuinen. Työtahti on muuttunut todella paljon, väkeä on vähemmän, paikkaajia ja sijaisia ei lainkaan, laatuvaatimus toisesta maailmasta jne.jne.
 

Woodsman

Ylipäällikkö
Ja jotta asia olisi oikein vaikea pohdittavaksi, niin on työpaikkoja, joissa ihmiset eivät saikuttele. Ja kyse ei ole mistään kurista tms. ja rekrypohjakin on varmasti samaa maata.

Ohjautuuko kuitenkin esim. teollisuuteen väkeä, jotka eivät sinne yksinkertaisesti kuulu? Esim. minä en olisi koskaan voinut ilman stahanovilaista pakkoa olla missään hihnatyössä pitkiä aikoja, -pahinta- on ollut isot sahalaitokset, joissa aikoinaan askaroin. Jännä homma: kenttäsahahommaa oikein ikävöin, teolliselle sahalle minua ei saa kilon siivuinakaan.

Eli muuttuiko työelämä muutamassa kymmenessä vuodessa sellaiseksi, että osa proleista katsoo sisään jo tullessaan: tälle en kyllä elämääni anna. Ja me wanhat juntturat olemme tottuneet työelämän muutokseen tässä kymmenien vuosien mittaan, kuka paremmin kuka huonommin. Ja yksinkertaisesti osa nykytulijoista törmää seinään tullessaan tähän touhuun, johon me olemme tottuneet.

Näin minä vähän epäilen käyneen. Käsi sydämelle: muutos on ollut 40 vuoden aikana hirmuinen. Työtahti on muuttunut todella paljon, väkeä on vähemmän, paikkaajia ja sijaisia ei lainkaan, laatuvaatimus toisesta maailmasta jne.jne.
Varmasti olet oikeassa. On ihmisiä jotka eivät teollisuuteen kuulu ja myös tehtaat ovat muuttuneet. Tahti on kovempi, muutos on jatkuvaa, vaatimustaso on kova alkumetreiltä saakka. Sellaiset helpot hanslankarin hommat ovat käytännössä kadonneet. Jos ajattelee meidänkin tuotantoa, niin suurin osa koneistajista vastaa osaamiseltaan entisaikaista teknikkoa, osa jopa perinteistä insinööriä. Surkuhupaista on tosin se, että vastavalmistuneella amk-insinöörillä Me ei tehdä mitään.
 
Top