Aamulehdessä tuolta rajankäyntiin kylänmiesten kommenttia
Ulkomaat
”Kevät tietää sotaa” – Armenian ja Azerbaidžanin hieromat rauhanehdot tyrmistyttävät armenialaiskylän asukkaita
Mahdollisten alueluovutusten myötä mottiin jäävän Voskeparin kylän pormestari kertoo, että kylässä harjoitellaan jo aseiden käyttöä konfliktin varalta. Maat aloittivat yhteisen rajankäynnin tiistaina.
Fridik Barsegyan (oik.), 73, ja monet muut Voskeparin kylän asukkaat kokoontuvat tätä nykyä päivittäin pohtimaan tilannettaan. Kylä jäisi mottiin, jos Armenia luovuttaisi alueitaan Azerbaidžanille. KUVA: KAREN MINASYAN / LEHTIKUVA
STT–AFP
23.4. 18:39
VOSKEPARIN kyläneuvoston edustalle kokoontuneessa väkijoukossa tunnelma on levoton. Koillis-Armeniassa sijaitsevan kylän väki on kokoontunut paikalle päivittäin jakamaan tunnelmiaan sen jälkeen, kun Armenian pääministeri
Nikol Pashinjan ilmaisi olevansa valmis Azerbaidžanille tehtäviin aluemyönnytyksiin rauhanneuvotteluiden edistämiseksi.
Azerbaidžanin aluevaateiden listalla on kahdeksan Armenian hallinnassa olevaa rajakylää tai aluetta. Ne ovat entisiä Azerbaidžanin asutuksia, jotka armenialaisjoukot valtasivat ensimmäisen Vuoristo-Karabahin sodan aikana 1990-luvulla.
Kylillä on tärkeää strategista merkitystä Armenialle, sillä niiden läpi kulkee taloudellinen elämänlanka, ulkomaankaupalle tärkeä maantie Georgiaan. Myös venäläiset kaasuputket kulkevat alueen halki.
Azerbaidžanin aluevaateiden listalta löytyy myös Voskeparia ympäröiviä alueita, ja ainakin osa alueen asutuksesta voisi siirtyä, kuten moni alueella asian näkee, verivihollisen hallintaan.
”Väki on huolestunut, että menetämme alueemme Azerbaidžanille, eivätkä turvallisuushuolemme siinä tapauksessa ratkea lainkaan”, Voskeparin pormestari
Ishkhan Aghbaljan sanoo uutistoimisto AFP:lle.
Taustalla kaksi sotaa
Armenian ja Azerbaidžanin suhteiden polttopisteessä on Vuoristo-Karabahin alue, joka irtautui Azerbaidžanista kolme vuosikymmentä sitten. Vuoristo-Karabahista on tämän jälkeen käyty kaksi sotaa Armenian ja Azerbaidžanin välillä 1990-luvun alussa ja vuonna 2020.
Alue oli viime vuoden syyskuussa jälleen dramaattisten käänteiden keskipisteessä, kun Azerbaidžan valloitti alueen päivän kestäneessä konfliktissa.
Tällä hetkellä Armenia tavoittelee kestävää rauhansopimusta ja välien normalisointia Azerbaidžanin kanssa. Sekä Pashinjan että Azerbaidžanin presidentti
Ilham Alijev ovat luonnehtineet rauhansopimuksen olevan lähellä, mutta uuden konfliktin uhkaa ylläpitävät maiden väliset aluekiistat.
Armenia ja Azerbaidžan kertoivat tiistaina maiden aloittaneen rajalinjansa määrittämisen.
Azerbaidžan haluaisi rajakylien lisäksi myös maayhteyden emämaasta irrallaan olevaan Nahitševanin alueeseen, jonne päästäkseen pitää joko ylittää tai ohittaa Armenia.
Osana rauhansopimusta myös Armenia on esittänyt vaateita alueista Vuoristo-Karabahin ulkopuolella, joita Azerbaidžan on ottanut viime vuosina haltuunsa. Lisäksi se vaatii Azerbaidžanin 1990-luvulla miehittämää Artsvašen aluetta takaisin itselleen.
”Katkeraan loppuun”
Voskeparissa vieraillessaan maaliskuussa Pashinjanin viesti oli, että Armenian täytyy ehkä myöntyä ainakin osaan aluevaatimuksista.
”Jotta saisimme, mikä oikeutetusti kuuluu Armenialle, meidän täytyy olla valmiita luopumaan siitä, mikä ei meille kuulu. Meidän tarkoituksemme on estää sota”, pääministeri sanoi.
Kaikki kyläläiset eivät kuitenkaan ole valmiita luopumaan maistaan taisteluitta. Osa kyläläisistä on osallistunut veteraanijärjestön järjestämiin koulutuksiin, joissa harjoitellaan aseen käsittelyä ja taktista yhteistoimintaa.
”Olemme rauhanomaista väkeä, mutta kaikki täällä ovat valmiit kohottamaan aseensa, jos heidän täytyy”, Voskeparin pormestari Aghbaljan sanoo.
Kylän laitamilla asustava 73-vuotias
Fridik Barsegjan kertoo, että uusi raja kulkisi hänen pihansa poikki.
”Kuvittele, millaista olisi eräänä päivänä herätä ja todeta, että talo onkin toisessa maassa”, Barsegjan sanoo ja lisää, että hän aikoo pysyä talossaan ”katkeraan loppuun saakka”.
”Kevään tulo tietää sotaa”, hän jatkaa.
