Nagorno-Karabakhin tilanne kiristyy jälleen

Kylät vaihtaa omistajaa, mutta konflikti pysyy ennallaan.

Armenia palauttaa neljä kylää Azerbaidžanille​

Armenia on luvannut palauttaa neljä sen 1990-luvulla miehittämää kylää Azerbaidžanille.

Azerbaidžanin ulkoministeriön tiedottaja Aykhan Hajizada kuvailee käännettä “odotetuksi historialliseksi tapahtumaksi”.

Maat ovat vuosikymmenien ajan jatkuneen Vuoristo-Karabahin konfliktin päättymisen jälkeen onnistuneet sopimaan useita vanhoja rajakiistoja.

Lähde: Reuters
 
Foorumin kieli on suomi. Tämän ketjun otsikko on suoraan jostain englanninkielisestä uutisesta. On pelkkää laiskuutta olla käyttämättä suomenkielisiä paikannimiä. Vuoristo-Karabah on ollut uutisissa 90-luvulta saakka.
 
Foorumin kieli on suomi. Tämän ketjun otsikko on suoraan jostain englanninkielisestä uutisesta. On pelkkää laiskuutta olla käyttämättä suomenkielisiä paikannimiä. Vuoristo-Karabah on ollut uutisissa 90-luvulta saakka.
Tuosta tulikin mieleen, että tänne kirjoittelee eri murreryhmistä olevia kirjoottelijoita, pitäisi riittää että saa asiansa esitettyä ilman että joku rupeaa oikomaan toisten sanomisia, kuten joissakin ketjuissa on käynyt, eräänlaista sensuuria sekin
 
Foorumin kieli on suomi. Tämän ketjun otsikko on suoraan jostain englanninkielisestä uutisesta. On pelkkää laiskuutta olla käyttämättä suomenkielisiä paikannimiä. Vuoristo-Karabah on ollut uutisissa 90-luvulta saakka.
Nämä otsikot on perinteisesti jätetty sellaisiksi kuin aloittaja on laittanut. Joku tarkentava lisäys on saattanut joskus olla paikallaan.
 

Jokohan alkavat oikeasti neuvottelemaan rauhasta.

Armenia ja Azerbaidžan aloittivat rajankäynnin yhteistuumin​

Armenian ja Azerbaidžanin sisäministeriöt kertovat maiden aloittaneen keskinäisen rajalinjansa määrittämisen maastoon. Yhteisen rajankäynnin tavoitteena on normalisoida vuosikymmeniä sotajalalla olleiden maiden suhteet.
Hanke on herättänyt vastalauseita Armeniassa, koska pääministeri Nikol Pashinjan on sanonut olevansa valmis Azerbaidžanille tehtäviin aluemyönnytyksiin rauhan edistämiseksi. Kyse on muutamasta rajakylästä ja alueesta, jotka armenialaisjoukot valtasivat Azerbaidžanilta ensimmäisen Vuoristo-Karabahin sodan aikana 1990-luvulla.
Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev sanoi tänään, että rauhansopimus Armenian kanssa on lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.
STT-AFP
 
Aamulehdessä tuolta rajankäyntiin kylänmiesten kommenttia





Ulkomaat

”Kevät tietää sotaa” – Armenian ja Azerbaidžanin hieromat rauhanehdot tyrmistyttävät armenialaiskylän asukkaita​

Mahdollisten alueluovutusten myötä mottiin jäävän Voskeparin kylän pormestari kertoo, että kylässä harjoitellaan jo aseiden käyttöä konfliktin varalta. Maat aloittivat yhteisen rajankäynnin tiistaina.


Fridik Barsegyan (oik.), 73, ja monet muut Voskeparin kylän asukkaat kokoontuvat tätä nykyä päivittäin pohtimaan tilannettaan. Kylä jäisi mottiin, jos Armenia luovuttaisi alueitaan Azerbaidžanille.

Fridik Barsegyan (oik.), 73, ja monet muut Voskeparin kylän asukkaat kokoontuvat tätä nykyä päivittäin pohtimaan tilannettaan. Kylä jäisi mottiin, jos Armenia luovuttaisi alueitaan Azerbaidžanille. KUVA: KAREN MINASYAN / LEHTIKUVA
STT–AFP
23.4. 18:39
VOSKEPARIN kyläneuvoston edustalle kokoontuneessa väkijoukossa tunnelma on levoton. Koillis-Armeniassa sijaitsevan kylän väki on kokoontunut paikalle päivittäin jakamaan tunnelmiaan sen jälkeen, kun Armenian pääministeri Nikol Pashinjan ilmaisi olevansa valmis Azerbaidžanille tehtäviin aluemyönnytyksiin rauhanneuvotteluiden edistämiseksi.

Azerbaidžanin aluevaateiden listalla on kahdeksan Armenian hallinnassa olevaa rajakylää tai aluetta. Ne ovat entisiä Azerbaidžanin asutuksia, jotka armenialaisjoukot valtasivat ensimmäisen Vuoristo-Karabahin sodan aikana 1990-luvulla.
Kylillä on tärkeää strategista merkitystä Armenialle, sillä niiden läpi kulkee taloudellinen elämänlanka, ulkomaankaupalle tärkeä maantie Georgiaan. Myös venäläiset kaasuputket kulkevat alueen halki.

Azerbaidžanin aluevaateiden listalta löytyy myös Voskeparia ympäröiviä alueita, ja ainakin osa alueen asutuksesta voisi siirtyä, kuten moni alueella asian näkee, verivihollisen hallintaan.

”Väki on huolestunut, että menetämme alueemme Azerbaidžanille, eivätkä turvallisuushuolemme siinä tapauksessa ratkea lainkaan”, Voskeparin pormestari Ishkhan Aghbaljan sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Taustalla kaksi sotaa​

Armenian ja Azerbaidžanin suhteiden polttopisteessä on Vuoristo-Karabahin alue, joka irtautui Azerbaidžanista kolme vuosikymmentä sitten. Vuoristo-Karabahista on tämän jälkeen käyty kaksi sotaa Armenian ja Azerbaidžanin välillä 1990-luvun alussa ja vuonna 2020.

Alue oli viime vuoden syyskuussa jälleen dramaattisten käänteiden keskipisteessä, kun Azerbaidžan valloitti alueen päivän kestäneessä konfliktissa.
Tällä hetkellä Armenia tavoittelee kestävää rauhansopimusta ja välien normalisointia Azerbaidžanin kanssa. Sekä Pashinjan että Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev ovat luonnehtineet rauhansopimuksen olevan lähellä, mutta uuden konfliktin uhkaa ylläpitävät maiden väliset aluekiistat.

Armenia ja Azerbaidžan kertoivat tiistaina maiden aloittaneen rajalinjansa määrittämisen.

Azerbaidžan haluaisi rajakylien lisäksi myös maayhteyden emämaasta irrallaan olevaan Nahitševanin alueeseen, jonne päästäkseen pitää joko ylittää tai ohittaa Armenia.

Osana rauhansopimusta myös Armenia on esittänyt vaateita alueista Vuoristo-Karabahin ulkopuolella, joita Azerbaidžan on ottanut viime vuosina haltuunsa. Lisäksi se vaatii Azerbaidžanin 1990-luvulla miehittämää Artsvašen aluetta takaisin itselleen.

”Katkeraan loppuun”​

Voskeparissa vieraillessaan maaliskuussa Pashinjanin viesti oli, että Armenian täytyy ehkä myöntyä ainakin osaan aluevaatimuksista.
”Jotta saisimme, mikä oikeutetusti kuuluu Armenialle, meidän täytyy olla valmiita luopumaan siitä, mikä ei meille kuulu. Meidän tarkoituksemme on estää sota”, pääministeri sanoi.

Kaikki kyläläiset eivät kuitenkaan ole valmiita luopumaan maistaan taisteluitta. Osa kyläläisistä on osallistunut veteraanijärjestön järjestämiin koulutuksiin, joissa harjoitellaan aseen käsittelyä ja taktista yhteistoimintaa.

”Olemme rauhanomaista väkeä, mutta kaikki täällä ovat valmiit kohottamaan aseensa, jos heidän täytyy”, Voskeparin pormestari Aghbaljan sanoo.

Kylän laitamilla asustava 73-vuotias Fridik Barsegjan kertoo, että uusi raja kulkisi hänen pihansa poikki.
”Kuvittele, millaista olisi eräänä päivänä herätä ja todeta, että talo onkin toisessa maassa”, Barsegjan sanoo ja lisää, että hän aikoo pysyä talossaan ”katkeraan loppuun saakka”.
”Kevään tulo tietää sotaa”, hän jatkaa.
 
Ryssien rajavartijat lähtivät heinäkuun lopussa Armenian suurimmalta lentokentältä, mutta siellä on edelleen noin 4500 FSB rajavartijaa Iranin ja Turkin vastaisella rajalla. Armenialla on halu päästä noista eroon jollain aikavälillä ja ilmeisesti lännestä tulee painetta edetä asiassa. Siitäpä löytyisi Putlerillekin parin prikaatin verran verestä tykinruokaa.

Armeniaa on syytetty pakotteiden kiertämisestä, mutta onko se yllätys kun rajavartijat ovat isolta osalta ryssiä.

Näin ne Venäjän kynnet kuitenkin lipeävät hiljalleen irti, vaikutusvalta on sellaista että sitä joko on tai ei ole. Kun se häviää niin alkavat menettää asemaansa maailmalla.

 
Tätäkin aihetta sivuava uutinen (en viitsi aloittaa Azerbaidzenille uutta lankaa):
Azerbaidžan hakee Brics-jäsenyyttä
Vaikkei BRICS ole mikään Venäjän ekstensio, niin toteutuessaan epäilemättä etäännyttää Armeniaa Venäjästä entisestään.
Ja lähentää NATOa. Kunhan länsimielinen osa hallinnosta ja kansa pitää pintansa Venäjän kätyreiden yritystä vastaan nyt.

Israelille vaikea paikka tämä kyllä.
 
Tätäkin aihetta sivuava uutinen (en viitsi aloittaa Azerbaidzenille uutta lankaa):
Azerbaidžan hakee Brics-jäsenyyttä
Vaikkei BRICS ole mikään Venäjän ekstensio, niin toteutuessaan epäilemättä etäännyttää Armeniaa Venäjästä entisestään.
Voi olla ihan hyvääkin kehitystä, jos Armenia pystyy lähentymään länttä sen ansiosta nopeasti. Jonkun läntisen suurvallan sotilastukikohtaa ja de facto turvatakuitahan Armenia kaipaisi, Ranskan ja USA:n kiinnostusta on selkeästi ollut, mutta USA ei varmaankaan pidä Armenian toimivista väleistä Iraniin. Ranska voisi siksi olla todennäköisempi.
 
Tästä oli jo Tiltuja käsittelevässä ketjussa, mutta kuuluu oleellisesti tännekin.
Mielenkiintoinen kattaus suomalaisia lähtenyt hieromaan ystävyyttä azerien kanssa:
- PS:n kansanedustaja Mikko Polvinen
- Aleksanteri-instituutin Markku Kangaspuro
- vasemmistoliiton kunnallispoliitikko Antero Eerola
- RKP:n entinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam
- vasemmistoliiton entinen kansanedustaja, stallari ja vanha KGB-kollaboraattori Jaakko Laakso
ja sitten azeri Tarana Nazarova ystävyysseuran edustajana.



Aiheena olikin sitten mm. miten parhaiten tuhota armenialaista kulttuuriperintöä Vuoristo-Karabahissa (suora ote tuosta azerien jutusta):
During their visit, the delegation met with the State Committee on Work with the Diaspora and had discussions with the Chairman of the State Committee for Refugees and Internally Displaced Persons, Rovshan Rzayev, Deputy Minister of Culture, Farid Jafarov, and First Deputy Chairman of the Azerbaijan National Agency for Mine Action, Bahruz Mammadov. Topics of common interest were at the center of the meetings.

The delegation is now hitting the road to visit Shusha and Lachin, where they plan to explore historical monuments and landmarks, size up the damage caused by Armenian vandalism, and keep an eye on the ongoing reconstruction efforts in the liberated territories.

Ja toisessa jutussa kerrottiin, kuinka vierailivat armenialaisilta varastettuihin taloihin asutettujen azerien luona:
During the visit, the delegation had a meeting with the Special Representative of the President of Azerbaijan in the Shusha district. They got the whole nine yards about the history of Shusha, the damage to monuments, Jydyr Duzu, Armenian vandalism against Azerbaijani historical sites in Shusha, and the ongoing restoration efforts.

The delegation also paid a visit to the Shusha fortress, where they witnessed the restoration and construction work happening at lightning speed and commended the tremendous efforts being put in. They denounced the occupation-era destruction committed by Armenians against Shusha's cultural landmarks and mosques.

The Finnish delegation then hit the road to Lachin.

In Lachin, they visited the Special Representation of the President, where they were briefed on the conditions, job opportunities, and social support for resettled residents, as well as the ongoing reconstruction and restoration projects. They also learned about the villages of Sus and Zabukh.

The delegation toured one of the first 22 restored houses in Lachin, met with the families living there, and conducted interviews. The homeowners expressed their happiness at returning to their homeland after 30 years, highlighting the high-quality living conditions provided. They thanked Supreme Commander-in-Chief Ilham Aliyev and the Azerbaijani army. The delegation left with positive impressions.

Jan-Erik Enestam liputtaa Šušassa azerien lipulla (otin talteen moisen idiotismin):
diaspor_5.webp

Samoin myös porukan toinen jäsen Antero Eerola:
diaspor_12.webp

Höblä asianmukaisesti alkoi hiillostaa J-E Enestamia asiasta, ja myös muistutti kuinka Jaakko Laakso oli ottanut lahjuksia azereilta ajaakseen heidän asioitaan ja Euroopan Neuvosto oli antanut Laaksolle sen takia elinikäisen porttikiellon tiloihinsa:
Tässä Höblän aiempi juttu Laakson korruptiosta ja alkuperäinen maksumuurin takana oleva Talouselämän juttu, arkistolinkki ohittaa maksumuurin.

Myös Ilta-Sanomat ja Nykypäivän Verkkouutiset uutisoi asiasta:

On mielenkiintoinen ajoitus tälle, huomioiden Venäjä viimeaikaisen lähentymisen azerien kanssa, ja erityisesti tämän vierailijaporukan koostumuksen. Ilta-Sanomat tätä implikoikin jutussaan, ja kysäiseekin sitä Kangaspurolta, jonka ympäripyöreä vastaus melkeinpä voisi sinetoidä asian...
Vierailua järjesteli Kangaspuron mukaan Suomen ja Azerbaidzhanin välinen ystävyysseura, jota johtava Tarana Nazarova oli valtionkomitean nettisivujen mukaan matkalla mukana. Varsinainen järjestäjä oli kuitenkin Azerbaidzhanin pakolaisministeriön alainen organisaatio, Kangaspuro sanoo.

Kangaspuro ei ole varma, miten vierailulle lähtenyt ryhmä valikoitui.

– Jos sinne joku yliopistoprofessori haluttiin mukaan, niin oli aika luonnollista, että he kääntyivät meidän [Aleksanteri-instituutin] puoleen.

Verkkouutiset avasi Antero Eerolan taustaa Venäjän suhteen:
Azerbaidzanin matkalla mukana ollut Antero Eerola toimi vuosina 1997–1998 Jaakko Laakson eduskunta-avustajana. Hän työskenteli myöhemmin Hymy-lehdessä, Kansan Uutisissa ja Ylen Moskovan-avustajana. Hänen sopimuksensa lopetettiin vuonna 2010 ”turvallisuuteen ja tietoturvaan liittyvien riskien” vuoksi. Helsingin Sanomien mukaan Eerola oli kadottanut Ylen Moskovan-toimituksen avaimet ja kaksi tietokonetta vajaan vuoden aikana.

Hesarin juttu Antero Eerolasta (lainasin siitä oleelliset kohdat toisessa ketjussa olleessa viestissäni):

ja Hesarin taustoitus Eerolasta, oli 1997-1998 Jaakko Laakson avustajana:

J-E Enestam ja Laakso olivat tämän väitteen mukaan vierailleet toukokuussa 2023 Turkin ulkoministeri Çavuşoğlua tapaamassa, siis vasta Suomen liityttyä NATOon:

Mitähän tässä on taustalla?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tuo Enestam on puuhaillut viime vuodet? Minulla ei ole juuri mitään muistijälkeä hänestä eduskuntauran jälkeen.
 
No kokeillaan vaikka sillä, että mitä yhteistä on azereiden ja turkin lipuilla?
No siis Turkin ja azerien veljeily ja pyrkimykset viedä armenialaisten kansanmurha loppuun ovat ihan yleisesti havaittavissa ja niillä on sekä etninen että uskonnollinen motivaattori - mietin lähinnä tätä ajallista ulottuvuutta azerien ja iivanan lähentymisen ja Putinin Bakun-vierailun ja tämän suomalaisten Venäjän ystävien valtuuskunnan sinne ilmestymisen kanssa, eli siis juuri tuota myös Virkin pohtimaa asiaa, ja mitä se mahtaa implikoida...
 
Viimeksi muokattu:
Ja lähentää NATOa. Kunhan länsimielinen osa hallinnosta ja kansa pitää pintansa Venäjän kätyreiden yritystä vastaan nyt.

Israelille vaikea paikka tämä kyllä.

Naton kanssa lähentyminen voi olla hankalaa niin kauan kuin Armenian kakkosvihollinen on Turkki.
EU on myös korvaamassa Venäjän kaasun azerikaasulla. Jo nyt on ollut nähtävissä että EU on ollut hissuksiin azerien tekemisistä, jotta gaso virtaa.

Eli millä eväillä länsi nyt sitten voi Armeniaa tukea?
 
Toivottavasti emme näe toista Armeenialaisten kansanmurhaa, yhdestä on ihan tarpeeksi.
Olen joskus päässyt armenialaisen kanssa juttelemaan - ensinnäkin hän oli hämmästynyt, että random ulkomaalainen tietää edes missä Armenia on, saati kansanmurhan tai vaikkapa Radio Jerevanin. Fiksun oloinen tyyppi. Heillä kansanmurha on kuin meillä talvisota - kansankunnan muistiin painunut kamppailu elämästä ja kuolemasta. Hän oli ollut vapaaehtoisena auttamassa pakolaisia, jotka tulivat N-K:sta. Ei pitänyt sodasta eikä pitänyt siitä, että nuoret miehet joutuvat kuolemaan suuruudenhullun diktaattorin (azerin) takia.

Armenialla on käytössään asevelvollisuus mutta ilmeisesti se on neukkuperuina varsin valikoiva, ja sen ongelma on sama - yo:ssa opiskelevat eli fiksuimmat on vapautettu. Kalusto on osin vanhentunutta neukkujäämää, mutta toisaalta suomalaisen reserviläisen ja maakkilaisen näkökulmasta parempaa kuin mitä meillä jaettaisiin (viittaan peltikypärään ja M60-tetsariin). Ongelmana lienee myös koulutuksen taso, joka kärsii ilmeisesti edelleen neukkuajan ongelmista (paljon turhaa simputtamista).
 
Back
Top