Lainaus: Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Taloudellisesti ja sotilaallisesti niitä on mahdotonta jatkaa nykyisellään, ja ne jouduttaneenkin määrittelemään uudelleen.
Uutiset Ulkomaat
HS-haastattelu
Nato hyväksyisi Suomen aluepuolustuksen
Puolustusliiton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen HS:lle: Suomen ei tarvitsisi muuttaa keskeisiä puolustusratkaisujaan Nato-jäsenyyden ehtona
12.2.2014 5:51 3
Kari Huhta
Helsingin Sanomat
Bryssel
Nikolai Jakobsen
Pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan Suomi ei joutuisi luopumaan keskeisistä puolustusratkaisuistaan Nato-maiden yhteisen puolustuksen vuoksi.
Fakta
Natossa 28 jäsentä
Puolustusliitto Nato perustettiin vuonna 1949.
Nykyisin 28 jäsenvaltiota.
Pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen (2009–).
Suomi liittyi vuonna 1994 Naton rauhankumppaniksi. Kumppanuusmaita yhteensä 22.
Suomi osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Afganistanissa (Kfor) ja Kosovossa (Ifor).
Suomen Nato-jäsenyys ei juuttuisi ainakaan kiistoihin aluepuolustuksesta.
Puolustusliiton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen vakuuttaa HS:n haastattelussa, että Suomen puolustuksen yhtä peruspilaria ei tarvitsisi Naton vuoksi muuttaa.
"Päinvastoin. Nato-jäsenyyden osa on, että kukin on vastuussa myös oman alueensa puolustamisesta."
Rasmussen vieläpä korosti, että Natossa on kyse nimenomaan aluepuolustuksesta. "Pidämme hyökkäystä yhtä vastaan hyökkäyksenä kaikkia vastaan, ja se on todella tehokasta aluepuolustusta."
Suomen Nato-keskusteluissa on kannettu huolta siitä, mitä Suomen omille puolustusratkaisuille kävisi Natossa ja mitä sotilaallisia tehtäviä Suomi joutuisi ottamaan hoitaakseen.
Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Taloudellisesti ja sotilaallisesti niitä on mahdotonta jatkaa nykyisellään, ja ne jouduttaneenkin määrittelemään uudelleen.
Rasmussen arvioi työhuoneessaan Naton päämajassa Brysselissä, mistä Suomen mahdollisissa jäsenyysneuvotteluissa oikein keskusteltaisiin ja miten Nato suhtautuisi Suomen mahdollisiin reunaehtoihin.
Rasmussenin viesti on, ettei Suomi joutuisi luopumaan keskeisistä puolustusratkaisuistaan Nato-maiden yhteisen puolustuksen vuoksi.
Mitä Nato sanoisi sellaisiin vaatimuksiin, joiden mukaan Suomeen ei saa tulla ulkomaisia tukikohtia, eikä ainakaan missään tapauksessa ydinaseita?
Kokeneena poliitikkona Rasmussen suhtautuu tenttaamisen tyynesti ja huumorillakin. Hän jaksoi toistaa moneen kertaan, ettei hän puutu kansalliseen päätöksentekoon.
"En aio puuttua kansalliseen keskusteluun siitä, haluatteko liittyä vai kehittää kumppanuutta", Rasmussen väisti perinteisellä vastauksella. Hän muistutti, että Naton jäsenten neuvoston pitää hyväksyä uudet jäsenet yksimielisesti. Toisin sanoen pääsihteeri ei käy jäsenneuvotteluja.
Tukikohtien ja ydinaseiden osalta kysymys jäi Rasmussenilta vastaamatta. Aiempien jäsenneuvottelujen valossa ne tuskin olisivat erityisiä ongelmia. Sen sijaan uudet jäsenmaat hyväksyvät Naton doktriiniin. Siihen sisältyy edelleen Yhdysvaltain vanhoista ydinpommeista koostuva pelote, jota muiden muassa Saksa ja Norja ovat vastustaneet.
Nato-jäsenyyden kannatus on erityisesti Suomessa alhainen. Liittymistä kannattaa mielipidemittausten mukaan alle viidesosa suomalaisista. Rasmussen ei suoraan vastaa kysymykseen, mitä vaikutuksia tällä olisi Nato-jäsenyydelle.
"Sekä Ruotsi että Suomi ovat kehittyneitä demokratioita, enkä voi kuvitella jäsenhakemuksia ilman suhteellisen laajaa poliittista ja kansallista tukea."
Kysymättäkin Rasmussen toteaa, että Suomi täyttää Ruotsin tavoin jäsenkriteerit.
Kaikesta päätellen jäsenneuvotteluihin ei jäisi paljoa puhuttavaa, mutta Rasmussen muistuttaa, että siitä päättävät jäsenmaat. Ainakin pitäisi sopia Suomen sotilaallisista tehtävistä puolustusliitossa.
Nyt ei kuitenkaan ole jäsenneuvottelujen aika. Parhaillaan Naton kumppanimaa Suomen hävittäjät osallistuvat Naton ilmaharjoitukseen Islannissa yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa.
Mitä merkitystä sillä on, ja mitä tapahtuu sen jälkeen?
"Pidän hyvin tärkeänä, että kumppanit toimivat yhdessä jäsenmaiden kanssa. Se helpottaa mahdollista toimintaa yhdessä kansainvälisissä operaatioissa, koska tunnemme toisemme", sanoo Rasmussen.
Naton ongelmana on nyt yhteistoimintakyvyn ylläpitäminen, kun valtava kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa etenee kohti loppuaan. Harjoitusten merkitys kasvaa.
Rasmussen painottaa tapansa mukaisesti useampaan kertaan, että Nato haluaa hoitaa ensi vuonna alkavan koulutusoperaation Afganistanissa suunnitellusti, mutta joutuu varautumaan myös siihen, ettei operaatiosta synny tarvittavaa poliittista sopua. Silloin kaikki Naton alaiset joukot kotiutetaan vuoden lopussa.
Myös kaikki suomalaissotilaat kotiutettaisiin Afganistanista, ja harjoitukset jäisivät Nato-kumppanuuden tärkeimmäksi sisällöksi.
Islannin harjoituksen jälkeen Suomella on näköpiirissä säännöllisiä ja mahdollisesti lisääntyviä harjoituksia Naton kanssa, mutta ei poliittisesti kuohuttavia uusia yhteistyöhankkeita. Rasmussenin mukaan suuret hankkeet eivät yleensä ole näkyvissä etukäteen.
"Jos minulta olisi kysytty aloittaessani [pääsihteerinä] elokuussa 2009, että pystynkö kuvittelemaan Naton Libyassa, niin olisin ehdottomasti vastannut ei."
Kaksi vuotta myöhemmin Naton koneet pommittivat Libyaa seitsemän kuukauden ajan.
Jos ja kun seuraava suuri hanke ilmaantuu, istuu Naton pääsihteerin huoneessa jo todennäköisesti joku muu kuin Anders Fogh Rasmussen.
Kari Huhta HS
Bryssel
Uutiset Ulkomaat

HS-haastattelu
Nato hyväksyisi Suomen aluepuolustuksen
Puolustusliiton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen HS:lle: Suomen ei tarvitsisi muuttaa keskeisiä puolustusratkaisujaan Nato-jäsenyyden ehtona
12.2.2014 5:51 3
Kari Huhta
Helsingin Sanomat
Bryssel
Nikolai Jakobsen
Pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan Suomi ei joutuisi luopumaan keskeisistä puolustusratkaisuistaan Nato-maiden yhteisen puolustuksen vuoksi.
Fakta
Natossa 28 jäsentä
Puolustusliitto Nato perustettiin vuonna 1949.
Nykyisin 28 jäsenvaltiota.
Pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen (2009–).
Suomi liittyi vuonna 1994 Naton rauhankumppaniksi. Kumppanuusmaita yhteensä 22.
Suomi osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Afganistanissa (Kfor) ja Kosovossa (Ifor).
Suomen Nato-jäsenyys ei juuttuisi ainakaan kiistoihin aluepuolustuksesta.
Puolustusliiton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen vakuuttaa HS:n haastattelussa, että Suomen puolustuksen yhtä peruspilaria ei tarvitsisi Naton vuoksi muuttaa.
"Päinvastoin. Nato-jäsenyyden osa on, että kukin on vastuussa myös oman alueensa puolustamisesta."
Rasmussen vieläpä korosti, että Natossa on kyse nimenomaan aluepuolustuksesta. "Pidämme hyökkäystä yhtä vastaan hyökkäyksenä kaikkia vastaan, ja se on todella tehokasta aluepuolustusta."
Suomen Nato-keskusteluissa on kannettu huolta siitä, mitä Suomen omille puolustusratkaisuille kävisi Natossa ja mitä sotilaallisia tehtäviä Suomi joutuisi ottamaan hoitaakseen.
Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Taloudellisesti ja sotilaallisesti niitä on mahdotonta jatkaa nykyisellään, ja ne jouduttaneenkin määrittelemään uudelleen.
Rasmussen arvioi työhuoneessaan Naton päämajassa Brysselissä, mistä Suomen mahdollisissa jäsenyysneuvotteluissa oikein keskusteltaisiin ja miten Nato suhtautuisi Suomen mahdollisiin reunaehtoihin.
Rasmussenin viesti on, ettei Suomi joutuisi luopumaan keskeisistä puolustusratkaisuistaan Nato-maiden yhteisen puolustuksen vuoksi.
Mitä Nato sanoisi sellaisiin vaatimuksiin, joiden mukaan Suomeen ei saa tulla ulkomaisia tukikohtia, eikä ainakaan missään tapauksessa ydinaseita?
Kokeneena poliitikkona Rasmussen suhtautuu tenttaamisen tyynesti ja huumorillakin. Hän jaksoi toistaa moneen kertaan, ettei hän puutu kansalliseen päätöksentekoon.
"En aio puuttua kansalliseen keskusteluun siitä, haluatteko liittyä vai kehittää kumppanuutta", Rasmussen väisti perinteisellä vastauksella. Hän muistutti, että Naton jäsenten neuvoston pitää hyväksyä uudet jäsenet yksimielisesti. Toisin sanoen pääsihteeri ei käy jäsenneuvotteluja.
Tukikohtien ja ydinaseiden osalta kysymys jäi Rasmussenilta vastaamatta. Aiempien jäsenneuvottelujen valossa ne tuskin olisivat erityisiä ongelmia. Sen sijaan uudet jäsenmaat hyväksyvät Naton doktriiniin. Siihen sisältyy edelleen Yhdysvaltain vanhoista ydinpommeista koostuva pelote, jota muiden muassa Saksa ja Norja ovat vastustaneet.
Nato-jäsenyyden kannatus on erityisesti Suomessa alhainen. Liittymistä kannattaa mielipidemittausten mukaan alle viidesosa suomalaisista. Rasmussen ei suoraan vastaa kysymykseen, mitä vaikutuksia tällä olisi Nato-jäsenyydelle.
"Sekä Ruotsi että Suomi ovat kehittyneitä demokratioita, enkä voi kuvitella jäsenhakemuksia ilman suhteellisen laajaa poliittista ja kansallista tukea."
Kysymättäkin Rasmussen toteaa, että Suomi täyttää Ruotsin tavoin jäsenkriteerit.
Kaikesta päätellen jäsenneuvotteluihin ei jäisi paljoa puhuttavaa, mutta Rasmussen muistuttaa, että siitä päättävät jäsenmaat. Ainakin pitäisi sopia Suomen sotilaallisista tehtävistä puolustusliitossa.
Nyt ei kuitenkaan ole jäsenneuvottelujen aika. Parhaillaan Naton kumppanimaa Suomen hävittäjät osallistuvat Naton ilmaharjoitukseen Islannissa yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa.
Mitä merkitystä sillä on, ja mitä tapahtuu sen jälkeen?
"Pidän hyvin tärkeänä, että kumppanit toimivat yhdessä jäsenmaiden kanssa. Se helpottaa mahdollista toimintaa yhdessä kansainvälisissä operaatioissa, koska tunnemme toisemme", sanoo Rasmussen.
Naton ongelmana on nyt yhteistoimintakyvyn ylläpitäminen, kun valtava kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa etenee kohti loppuaan. Harjoitusten merkitys kasvaa.
Rasmussen painottaa tapansa mukaisesti useampaan kertaan, että Nato haluaa hoitaa ensi vuonna alkavan koulutusoperaation Afganistanissa suunnitellusti, mutta joutuu varautumaan myös siihen, ettei operaatiosta synny tarvittavaa poliittista sopua. Silloin kaikki Naton alaiset joukot kotiutetaan vuoden lopussa.
Myös kaikki suomalaissotilaat kotiutettaisiin Afganistanista, ja harjoitukset jäisivät Nato-kumppanuuden tärkeimmäksi sisällöksi.
Islannin harjoituksen jälkeen Suomella on näköpiirissä säännöllisiä ja mahdollisesti lisääntyviä harjoituksia Naton kanssa, mutta ei poliittisesti kuohuttavia uusia yhteistyöhankkeita. Rasmussenin mukaan suuret hankkeet eivät yleensä ole näkyvissä etukäteen.
"Jos minulta olisi kysytty aloittaessani [pääsihteerinä] elokuussa 2009, että pystynkö kuvittelemaan Naton Libyassa, niin olisin ehdottomasti vastannut ei."
Kaksi vuotta myöhemmin Naton koneet pommittivat Libyaa seitsemän kuukauden ajan.
Jos ja kun seuraava suuri hanke ilmaantuu, istuu Naton pääsihteerin huoneessa jo todennäköisesti joku muu kuin Anders Fogh Rasmussen.
Kari Huhta HS
Bryssel