Kiistämätön tosiasia on, että Suomen ja Ruotsin NATO jäsenyys vahvistaisi NATO:n asemaa Itämerellä. Ei kannata irroittaa lausetta asiayhteydestään ja vedota pelkästään taloudellisiin seikkoihin. "Caspian" puhuukin tuossa kohtaa Euroopan voimatasapainosta.
Itämeri on jo nyt Naton hallussa, tykkäsit asiasta tai et. Itämerellä ei sen pahemmin kauppalaiva kuin sotalaiva liiku, jos Nato niin päättää.
Suomea on kyllä käsitelty länsiliittouman jäsenenä monissa julkisuuteen tulleissa neuvostolähteissä. Ihan syystäkin, etenkin tänä päivänä: En ole lainkaan vakuuttunut, että puolustusvoimat laittaisi hanttiin, jos maastamme oltaisiin tekemässä itään suuntautuvan hyökkäyksen tukialue. Jos kyseessä on WW III, niin voimme liittoutua toisen osapuolen kanssa tai jäädä kahden jyrän alle, ihan miten itse haluamme. Haihattelu puolueettomuudesta tulisi lopettaa!
Eikä itselläni kyllä olisi moraali kamalan korkealla, jos pitäisi ammuskella läpikulkumatkalla olevaa ruotsalaista/norjalaista/insert-a-nato-country-here sotilasta vastaan. Tai no, jos Cameron meinaisi asentaa hallintonsa tänne, niin siinä vaiheessa voisin katsoa tähtäimien läpi.
Niin ja onnistut taas irroittamaan yksittäisiä lauseita asiayhteyksistään. "Caspian" toteaa, että Suomen ja Ruotsin NATO jäsenyys johtaisi todennäköisesti taloudellisiin sanktioihin Venäjän puolelta. Mitä se NATO:n suojelu siinä tilanteessa olisi? Taloudellista tukea vai sitä, että S-ryhmä lopettaisi toimintansa Venäjällä ja se saisi ilmaiseksi vastaavat tilat Puolasta?
Ymmärrätkö vertailtavia hyviä? Joskus taloudellinen hyvä on järkevää uhrata sotilaallisen hyvän puolesta. Jos vaihtoehdot ovat ottaa turpaan taloudellisesti tai ottaa turpaan eksistentiaalisesti, niin kyllä minä otan ennemmin sen taloudellisen haavan. Kukaan ei toki pysty sanomaan, että sota on varmasti tulossa, ja mikä Nato-jäsenyyden rooli siinä olisi. Ehkä olemme saavuttaneet tuhatvuotisen rauhan ja taloudellinen haava olisi turha. Ehkä sotilaallisen konfliktin tullessa Nato-jäsenyys pelastaisi meidät kuolettavalta haavalta ja taloudellinen haava olisi järkevä.
Nato-jäsenyydessä on vähän sama kuin suojaliivien hankinnassa ja käytössä: kannattaako kaivaa kuvetta ja kärsiä epämukavuudesta? Vai kannattaako säästää ja elää mukavammin, mutta ottaa korkeampi riski menehtyä luotiin tai teräaseeseen? Jokaisen täytyy itse miettiä uhkakuviaan ja mitkä panostukset ovat järkeviä.
Äläkä nyt irroita asiaa asiayhteydestä: CaspianReport ei käsittele missään vaiheessa Nato-jäsenyyden positiivisia puolia. Joko hän ei näe niitä tai sitten hän ei halua nähdä niitä. Hän näkee tai haluaa nähdä ainoastaan Nato-jäsenyyden negatiivisia puolia.
Niin ja tapahtuiko talvisota kylmän sodan aikana? Itse asiassa kyseisessä videossa näkökulma on hyvinkin "Suomi myönteinen" ja Venäjä esitetään laajentumishaluisena mahtina ja "Venäjällä Suomi tunnetaan maana joka pääsi karkuun."
Minulle ei ole olennaista, milloin talvisota käytiin. Olennaista on, että puolueettomuutemme ei pelastanut meitä silloin.
Ai niin, mutta kaikkihan on nyt toisin! "Ei kai kukaan niin hullu ole, että kuvittelee sodan olevan tulossa."
Enkä minä näe videossa varsinaista Suomi-myönteisyyttä. Ehkä sitten olen liian autistinen näkemään sitä, mene ja tiedä.
No siinä on käyty kolmensadan vuoden historia läpi kolmessa minuutissa...
Olisi voinut käyttää kolme minuuttia ja kymmenen sekuntia, kyllä sen videon silti olisi hyvin moni katsonut.
No ovat korkeintaan "virheitä". Kuten "Caspian" sanoo, että suurin este Suomen ja Ruotsin NATO jäsenyydelle on jäsenyyden vähäinen kannatus. Toki toteaa, että mitä lähempänä Venäjä sikailee sitä todennäköisemmäksi NATO jäsenyys tulee.
Nato-kannatus näyttää äkkiseltään negatiiviselta, mutta toisaalta hyvin monelta puuttuu objektiivinen mielipide. Oikeastaan ruotsalainen gallup viime vuodelta asettuu hyvin rajamaille: kyllä 29%, ei 32% ja en tiedä 39%. Nyt tosin vastustus on kai vähän noussut Ruotsissa Krimin myötä. Suomessa kansansuosio on käsittääkseni vielä alhaisempi, mutta silti Suomessa on saavutettu Nato-jäsenyyden suhteen jopa
enemmistökannatus, jos poliittinen johto tukee jäsenyyttä. Käytännössä kansa on siis antanut mandaattinsa, enkä usko Naton puolesta tulevan venkoilua, jos eduskunta pyytää kutsua.
Euroopan Unioniinkiin mentiin hyvin rajakannatuksella - jota tiettävästi kerättiin suorilla valheilla (en ollut kuulemassa itse, tämä on siis toisen käden tietoa). Puolueiden johtohenkilöillä oli ilmeisesti paljon sananvaltaa asiaan - ja eiköhän se asia ole näin tälläkin kertaa, ryhmäkuri elää ja voi hyvin.
Edit:
Ruotsin gallup -linkki