Leikittelin aikaisemmassa viestissäni ajatuksella, mitä T-72 vaunuperheen eri varianttien tuotantomäärät voisivat olla.
UVZ:n ja Chelyabinskin tehtaiden tuotantomääriksi kerrotaan nämä:
Muutin hieman aikaisempaa taulukkoani, lisäsin tiettyjen mallien valmistuksen aikavälin kuten se on kerrottu Steven J. Zalogan kirjassa Tanks at the Iron Curtain 1975-90 (kirja julkaistu 24.10.2023). Lainasin T-72 historiaa käsittelevän tekstin aikaisemmassa viestissäni (
LINKKI):
Pari kommenttia tämän taulukon osalta:
1) en alkanut haarukoimaan tuotannon alkupään T-72 Ural, T-72 Ural-1 sekä T-72A vaunuja tämän tarkemmin, vaikka sielläkin on tunnistettavissa tiettyjä merkittäviä muutoksia eri vuosien tuotannossa olleiden vaunujen kesken
2) kun tässä on merkitty tietyn mallin tietyn vuoden valmistusmäärä kysymysmerkillä (?) niin se tarkoittaa että siihen soluun tulisi arvioida kyseisen mallin osuus koko vuoden T-72 tuotannosta. Esimerkkinä vuosi 1987: kyseisen vuoden alkupuolella T-72B ja T-72B1 olivat molemmat tuotannossa yhtäaikaa ja niiden rungot etuosan onkalon sisäinen panssarointi oli sen vanhempi pakka eli 15 + 15 + 15, mutta lokakuusta 1987 alkaen ainakin T-72B ja oletan että samalla myös T-72B1 rungon etuosan onkalon sisäinen panssarointi vaihtui uuteen pakkaan eli 10 + 10 + 20 + 20. Samalla, ymmärtääkseni myös tornin onkaloiden pakka vaihtui, tosin tarkemmat yksityiskohdat eivät ole tiedossa. ELI vuoden 1987 osalta koko vuoden UVZ:n T-72 tuotanto 1 229 kpl tulisi jakaa näiden neljän variantin kesken.
3) olen laskenut huvin vuoksi muutaman vuoden osalta, mitä tuotantomäärä VOISI olla, esim. vuosi 1984: T-72B tuotannon kerrotaan alkaneen 27.11.1984 joten laskin että koko vuoden tuotannosta 1 173 kpl yhden kuukauden verran voisi olla T-72B ja loput T-72A obr 1984 vaunuja. Tämä ei tietysti ole oikea totuus, koska virallisia tuotantomääriä ei ole kerrottu julki mutta arvaus joka lienee "jotain sinnepäin"
4) taulukosta puuttuvat kokonaan kaikki vientiin tarkoitetut mallit eli T-72M, T-72M1 ja näiden komentoversiot sekä viimeinen vientimalli T-72S jonka sanotaan "tulleen tuotantoon vuonna 1987". Tiettyjen lähteiden mukaan myös UVZ valmisti merkittävän määrän erilaisia vientimalleja T-72 tuotannon aikana joten voisi olettaa että tietty osa uustuotannosta olisi näitä variantteja. Toisaalta Neuvostoliiton sanotaan myyneen merkittävät määrät vanhoja vaunuja varastoistaan, sitä mukaa kun korvaavia, modernimpia vaunuja valmistui, joten ei voida olla varmoja, mikä määrä todellisesta uustuotannosta meni suoraan vientiin ja mikä määrä vientiä oli vanhoja, hieman muuteltuja varastovaunuja (jotka eivät täten, välttämättä, näkyisi osana uustuotannon numeroita).
5) T-72B obr 1989 on edelleen mysteeri: tiedetään että kyseisiä Kontakt-5 ERA-panssaroinnilla varustettuja T-72B vaunuja valmistui, mutta missä määrin, sitä en tiedä. Toisinaan, vaunun epävirallisesta mallinimestä huolimatta, kuulee väitteitä että "se tuli tuotantoon vuonna 1988" mutta edelleen voidaan pohtia, mitä se tarkoittaa. Kontakt-5 oli hyvin tuore keksintö 1980-luvun lopussa ja se oli käytössä Kharkovan T-80UD vaunuissa (tosin on epäselvää, mistä vuodesta alkaen) sekä vuoden 1989 Chelyabinskin T-80U tuotannossa ja 1991 alkaen Omskin T-80U tuotannossa. Samaan aikaan UVZ:n tehtaalla oli Object 187 (T-72BM) ja Object 188 (T-72BU, myöhemmin T-90 obr 1992) tutkimus- ja kehitystyö kesken. Näinköhän muka olisivat samalla ottaneet Kontakt-5 elementit "tuotantoon" tavallisten T-72B vaunujen osalta? Hieman epäilen, että ne oli varattu näitä seuraavia kehitysversioita varten. Tästä seuraisi että T-72 obr 1989 olisi jäänyt muutaman prototyypin ja koesarjan asteelle, tosin tästä ei voida olla 100% varmoja.
-
Vuoden 1991 tuotantomäärä ei ole tiedossa, joten laskelma on puutteellinen mutta voidaan karkeasti arvioida että parhaalla panssaroinnilla varustettuja T-72B ja T-72B1 vaunuja on voitu valmistaa aikavälillä ??.10.1987 - 13.11.1991 kenties jopa 3 000 kpl. Määrä voi myös olla tätä vähemmän, riippuen siitä, kuinka paljon laskee vuoden 1987 ja vuoden 1991 tuotannoksi, tällä hetkellä taulukko laskee näiden väliin jäävien vuosien tuotannoksi 2 379 kpl.
Miksi tällä olisi merkitystä?
Tiedetään että ainakin osa T-72B3 vaunuista on sellaisia joiden rungon etuosan panssarointi on mallia 10 + 10 + 20 + 20 eli modernisointiin on otettu T-72B/B1 tuotannon viimeisten vuosien vaunuja eli niitä parhaita aihioita.
Toisinaan samaa on sanottu T-72BA modernisoinnista eli siinä olisi päivitetty aikaisempia T-72B vaunuja vastaan "vuoden 1991 mallia" minkä voi olettaa tarkoittavan Kontakt-5 panssarointia. Toisaalta T-72BA on niin sekava modernisointiohjelma ettei tästä voida olla varmoja, siinä on myös voitu modernisoida vanhempia T-72B/B1 vaunuja eli niitä jotka on valmistettu ennen ??.10.1987.
Kuten nähdään, näitä "parhaita T-72B ja T-72B1 vaunuja" on / oli käytettävissä rajallinen määrä T-72BA ja T-72B3 / T-72B3 obr 2016 / T-72B3 obr 2022 modernisointeja varten. Nyt kun Ukrainan sotaa on käyty yli kaksi vuotta ja tappioita on kertynyt suuresti, tuskin enää mietitään tarkemmin, mitä T-72 aihioita otetaan modernisoitavaksi tai varastotukikohdista aktivoitavaksi, mutta teoriassa ainakin, tämä rajallinen resurssi asetti ylärajan "parhaiden aihioiden" määrä osalta.
-
Neuvostoliiton armeijan käytössä olleiden T-64, T-72 ja T-80 panssarivaunujen määrät variantteihin jaettuna vuonna 1990, Uralin länsipuolella eli tässä on kyseessä CFE-ilmoitusten dataa (oletan että nämä ovat ilmoituksen Category I numeroita eli Caterogy II-IV eli 2-4 numerot puuttuvat).
Lähde:
Tanks at the Iron Curtain 1975-90 - Steven J. Zaloga - kirja julkaistu 24.10.2023
Taulukko löytyy kirjan sivulta 22.
-
HUOM: vaikka oletan että nämä ovat ilmoituksen Category I numeroita eli Caterogy II-IV eli 2-4 numerot puuttuvat, niin T-72B ja T-72B1 olivat niin tuoreita vaunuja datan julkaisun aikaan (loppuvuosi 1990) että voisi kuvitella että tässä olisivat todellakin kaikki ennen datan keräämistä valmistuneet JA joukkojen käyttöön toimitetut vaunut.
CFE ilmoitusten data on "Uralin länsipuolella" ja UVZ:n tehdas Nizhny Tagilissa sijaitsee Uralin itäpuolella, joten tietty määrä tehtaan pihalla seisonutta uustuotanto puuttuu näistä numeroista. Samoin jos vaunut on toimitettu aktiivijoukkojen käyttöön Uralin itäpuolelle.
SILTI kuvittelisin että T-72B1 vaunut, joiden tuotannon kerrotaan tapahtuneen aikavälillä ??.12.1985 - ??.9.1989 voisivat hyvinkin näkyä kaikki tässä ilmoituksessa eli niitä olisi tosiaan valmistettu 1 421 kpl. Tässä tietysti tehdään oletus että kaikki T-72B ja T-72B1 vaunut olisivat olleet sijoitettuna Uralin länsipuolelle ja siten osa tätä ilmoitusta. Näin ei välttämättä ole, en ole varma, mutta useimmiten parhaat ja moderneimmat vaunut oli sijoitettu NATO:a vastaan eli Uralin länsipuoliselle alueelle.
T-72B1 tuotanto jakautui kahteen osaan rungon panssaroinnin (ja oletan myös tornin panssaroinnin) osalta:
??.12.1985 - ??.10.1987 (kenties noin 22 kuukautta)
??.10.1987 - ??.9.1989 (kenties noin 23 kuukautta)
Tarkat päivät eivät ole tiedossa, mistä syystä tässä on epävarmuutta kuukausien tarkan määrän osalta.
Tästä huolimatta yhden kuukauden keskiarvoiseksi tuotantomääräksi voidaan laskea:
1 421 / (22 + 23) = 31,57777778 kpl
Hieman yli yksi vaunu per päivä siis tai keskiarvoisesti noin 379 kpl per vuosi.
Aikavälillä 1984-1988 UVZ:n vuosituotantomäärä pysyi hyvin samansuuruisena eli "reilut 1 500 kpl per vuosi" joten voinee olettaa että T-72B1 tuotantomäärä olisi ollut myös kohtuullisen vakio, tosin vuoden 1989 osalta näin on tuskin ollut.
Toki tästä ei voida olla varmoja, varsinkin kun lähestytään 1980-luvun loppua ja Neuvostoliiton taloustilanne heikkeni kovaa vauhtia. Samalla leikattiin uusien panssarivaunujen tuotantomääriä.
-
Tässä mietittävää: tämän viestin ensimmäisessä taulukossa kerrotaan UVZ:n tuotantomääräksi aikavälillä 1985-1990 yhteensä:
1 231 + 930 + 1 229 + 930 + 675 + 774 = 5 769
JOS kuvitellaan että vuoden 1990 CFE ilmoituksesta puuttuisivat koko vuoden 1990 uustuotanto, niin silti aikavälin 1985-1989 tuotantomäärä on yhteensä:
1 231 + 930 + 1 229 + 930 + 675 = 4 995
Jos verrataan Zalogan kirjan CFE-ilmoituksen tietoihin T-72B ja T-72B1 osalta:
1 211 + 1 421 = 2 632
Näiden osuus kokonaismäärästä:
2 632 / 4 995 = 0,52692692 eli noin 52,7%
Muistetaan että Puolan ja Tsekkoslovakian T-72 tuotannosta yli puolet meni vientiin joten miksei myös UVZ:n tuotannosta? En pitäisi tätä mahdottomana asiana, varsinkin kun muistetaan Neuvostoliiton taloustilanne 1980-luvun lopulla (jolloin T-72B ja T-72B1 uustuotanto tapahtui).
-
Tsekkoslovakian T-72 panssarivaunujen vuosituotantomäärät aikavälillä 1981-1991.
Lähde:
Ceskoslovenske Tankove Sily 1945-1992 - Vladimir Francev - 2012
Taulukko löytyy kirjan sivulta 147.
Otsikon käännös:
Table No. 9 - Production of the T-72 tank and derived versions in ZTS Martin 1981-1991
Alimman rivin tekstin käännös:
Note: 78 T-72M1 units paid to MNO in 1990, but sold to Syria via MNO/HTS VT-72B produced + 1 unit as a working sample in 1989
MNO = Ministerstvo národní obrany = Ministry of National Defense = omalle armeijalle
MZO = Ministerstvo zahraničního obchodu = Ministry of Foreign Trade = vientiin
Oba = Both = molemmat
Celkem = In total = yhteensä / summa
Bojove = Fighting = pelkät taistelupanssarivaunut eli niiden summa
Oletan myös että yllä on virhe: kun lukee VT-55B niin pitäisi lukea VT-72B. Tässä kohdassa kirjoitetaan siis VT-72B viennistä 80-luvun lopussa. Alempana on rivi jossa lasketaan näiden vaunujen summa viennin ja omille asevoimille toimitettujen osalta, mikä vahvistaa käsitystä siitä että rivi olisi nimetty väärin. Muutenkin koko taulukko puhuu T-72 perheen vaunuista joten miksi siellä olisi yksi rivi jossa kirjoitetaan T-55 perheen vaunuista?
-
Yllä oleva Tsekkoslovakian ei ole uutta tietoa, lainasin sen tähän ketjuun aikaisemmassa viestissäni (
LINKKI).
Puolan tuotannon osalta vastaavaa taulukkoa ei ole tai ainakaan sellainen ei ole tullut minua vastaan.
Kuitenkin Tsekkoslovakian osalta nähdään että Martinin tehtaan uustuotannosta 918 kpl meni suoraan vientiin ja 864 kpl oman armeijan käyttöön, näiden summa eli koko uustuotanto aikavälillä 1981-1991 on 1 782 kpl.
Täten viennin prosenttiosuus koko uustuotannosta on:
918 / 1 782 = 0,515151 eli noin 51,5%
Nähdään myös että T-72 vaunujen valmistus vientiin alkoi melkein heti kun oma tuotanto saatiin toimintaan: ensimmäiset T-72 vaunut valmistuivat vuonna 1981 ja ensimmäiset suoraan vientiin valmistetut vuonna 1982.
HUOM: Tsekkoslovakian T-55 vaunujen osalta numerot ovat tuotankin pahemmin vinksallaan viennin suuntaan:
LÄHDE 1 LÄHDE 2 LÄHDE 3
Aikavälillä 1964 - 1982 tapahtuneesta uustuotannosta 2 193 kpl valmistettiin oman armeijan käyttöön ja 6 132 kpl suoraan vientiin, näiden summa 8 325 kpl eli viennin osuus kokonaismäärästä on 73,7%. Lisäksi tulee muistaa että Tsekkoslovakia myi vanhempia vaunuja ulkomaille sitä mukaa kun sen armeija totesi ettei niille ollut enää tarvetta eli käytännössä siinä vaiheessa kun tehtaalta valmistui uusia parempia vaunumalleja.
Neuvostoliitto teki samaa.
JOTEN edelleen voidaan miettiä: JOS Puola ja Tsekkoslovakia veivät noin puolet tai oikeammin hieman yli puolet uustuotannostaan vientiin, miksei myös UVZ olisi toiminut näin? Toki vientiversiot olivat suojaukseltaan ja teknologialtaan huonompia kuin omalle armeijalle valmistetut T-72 variantit, mutta toisaalta ne vientimallit olivat yleensä käytännössä samanlaisia kuin aikaisemmin tuotannossa olleet variantit eli tältä osin vientiin valmistaminen tarkoitti aikaisemman tuotannossa olleen variantin tuotannon jatkamista samalla kuin uudempi parempi variatti otettiin tuotantoon sen rinnalle (tai omalle tuotantolinjalleen, kumpi vain onkaan kätevämpää).
-
Lainasin aikaisemmassa viestissäni käännöksen (
LINKKI) jossa käsiteltiin T-72 panssarivaunujen vientiä.
Lähde:
Т72-Т90.Опыт создания отечественных основных боевых танков - Устьянцев С.В., Колмаков Д.Г. - 2013
Lainaus kirjan sivuilta 194-196.
En kopioi koko lainausta tähän, mutta kyseisen lähteen mukaan T-72 vienti hyväksyttiin 5.1.1978:
The joint protocol of the Council of Ministers and the Central Committee of the CPSU of January 5, 1978 authorized the sale of T-72 tanks and the transfer of technical documentation to the CMEA countries and developing states [3].
In this regard, all T-72 modifications created in Nizhny Tagil had their own export version with a lower level of shields, as well as a different set of sights and ammunition compared to vehicles for the Soviet Army of the same time. For the first time, the design of the “seventy-twos” was redesigned for export deliveries back in 1975. But officially, the first version of the export tank “object 172M-E” was created on the basis of a joint decision of the Ministry of Defense, the Ministry of Defense Industry, the State Committee for Economics economic cooperation and the USSR State Planning Committee dated January 13, 1978. The way for external supplies was opened by the decision of the USSR Council of Ministers No. 259-RS dated February 10 of the same 1978. Later, the export analogs of the T-72A were the T-72M and T-72M1, sold starting from since 1980 and 1983 respectively. Instead of the T-72B, starting in 1987, the T-72S was supplied abroad. In fact, there were many more export versions of the T-72; they had the factory code “E” with the number of the T-72S development number, manufactured for Iran, designated "172M-E8" i.e., an export tank of the eighth modification. There were many differences between them: monolithic and sand-layered towers, optical and laser rangefinder sights, etc., etc., and all this in different combinations for different countries [4].
Uralvagonzavod sent its first export vehicles in 1978 to Yugoslavia, Czechoslovakia, India and Algeria. In total, during the period 1978-1981 it was planned to produce about 500 combat vehicles for foreign consumers. By the beginning of the 21st century, export modifications of the T-72 tank, produced by Uralvagonzavod alone, were in service with the armies of 16 countries around the world [5].
-
Kyseisen viestin lainaus sisältää myös taulukon johon on merkitty (ainakin osa) UVZ:n tehtaan viennistä ja kohteista 1980-luvulla.
Lainaus kirjasta päättyy näin:
In general, it is not possible to establish today the exact number of T-72 tanks delivered abroad without disclosing the still secret materials of foreign trade organizations. According to open press data, the USSR sold approximately 8 000 "seventy-twos" abroad [11].
Huomaa, että vaikka tässä puhutaan T-72 vaunuista ja niiden viennistä, se ei välttämättä tarkoita että tämä noin 8 000 kpl olisi ollut suoraan vientiin myytyä uustuotantoa vaan osa siitä on voinut olla vanhempia T-72 malleja jotka on myyty pois Neuvostoliiton varastoista. Toki oletan että ne ovat ensin käyneet armored repair plant pajan kautta peruskorjauksessa ja kenties lievässä muutostyössä.
Kirjailija kieltäytyy tarjoamasta tarkkoja numeroita, mikä saa minut epäilemään että todellinen vientiin myyty T-72 määrä olisi selvästi ennemmän kuin tuo 8 000 kpl.
