Miten onko tuosta proteiinin puutteesta mitään parempaa tietoa nykyisellään, tässä jo Kapiainen tuntui tuota käsittelevän lihashävikin suhtee. Mutta onko muuta? Armeijan Luonnonmuonaohje muistaakseni mainitsee että puutostilan vaikutuksesta ei ole tietoa proteiinin kohdalla. Tuntuu aika oudolta että ei osata sanoa mitään.
Install the app
How to install the app on iOS
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an alternative browser.
You should upgrade or use an alternative browser.
Nopea ja tehokas "Reserviläiset taistelukuntoon"-ohjelma
- Viestiketjun aloittaja Second
- Aloitus PVM
No, se on siis kuitenkin selvää että proteiinilla on erittäin merkittävä osa kehon palautumisessa rasituksesta. Ilman riittävää proteeninsaantia palautuminen on selvästi hitaampaa kuin riittävän proteiininsaannin aikana on.Second kirjoitti:Miten onko tuosta proteiinin puutteesta mitään parempaa tietoa nykyisellään, tässä jo Kapiainen tuntui tuota käsittelevän lihashävikin suhtee. Mutta onko muuta? Armeijan Luonnonmuonaohje muistaakseni mainitsee että puutostilan vaikutuksesta ei ole tietoa proteiinin kohdalla. Tuntuu aika oudolta että ei osata sanoa mitään.
Jos proteiinia ei ole saatavilla, keho alkaa ottamaan sitä sieltä, mistä sitä on saatavissa ja käytännössä se taitaa valitettavasti tarkoittaa lihaksia. Eli rasitus + riittämätön proteiininsaanti väistämättä vähentää lihasmassaa ja ennemmin tai myöhemmin myös voimatasoja. Mutta todennäköisesti jo paljon ennen lihasmassan häviämistä proteiinin puute aiheuttaa rasituksesta palautumisen hidastumista ja sen myötä siis suorituskyvyn heikkenemistä. Myös tietynlaisissa hyvin raskaissa sotilastehtävissä proteiinin merkitys energiantuotannnossa olisi varmasti järkevää hyödyntää...ja kääntäen tietysti suorituskyky ei pysy raskaan suorituksen aikana parhaana mahdollisena, jos suorituksen tekijän elimistössä ei ole riittävästi proteiineja tarjolla.
Tässä kohtaa armeijan ravintosuosituksissa olisi varmasti tarkentamisen paikkaa. Ainakin kestävyysurheilussa proteiininsaannin suositukset ovat muuttuneet erittäin merkittävästi noin kymmenessä vuodessa. "Sotimisen fysiologiassa" on kuitenkin hyvin paljon yhtäläisyyksiä kestävyysurheiluun, joten sekin puoltaa minusta ehdottomasti sitä, että sotilaiden ravinnon koostumuksen suosituksia olisi tarkastettava ja saatettava ne nykytietämystä vastaavaksi.
Second kirjoitti:Miten onko tuosta proteiinin puutteesta mitään parempaa tietoa nykyisellään, tässä jo Kapiainen tuntui tuota käsittelevän lihashävikin suhtee. Mutta onko muuta? Armeijan Luonnonmuonaohje muistaakseni mainitsee että puutostilan vaikutuksesta ei ole tietoa proteiinin kohdalla. Tuntuu aika oudolta että ei osata sanoa mitään.
Venäläinen luonnonmuonaohje taas korostaa nimenomaan proteiiniperäistä ravintoa ns. hyvälaatuisena ravintona. Eli turha on selviytymistilanteessa ahtaa kupoa pullolleen voikukanlehtiä, parempi syödä telkän munat ja muutama sammakko.
baikal kirjoitti:Second kirjoitti:Miten onko tuosta proteiinin puutteesta mitään parempaa tietoa nykyisellään, tässä jo Kapiainen tuntui tuota käsittelevän lihashävikin suhtee. Mutta onko muuta? Armeijan Luonnonmuonaohje muistaakseni mainitsee että puutostilan vaikutuksesta ei ole tietoa proteiinin kohdalla. Tuntuu aika oudolta että ei osata sanoa mitään.
Venäläinen luonnonmuonaohje taas korostaa nimenomaan proteiiniperäistä ravintoa ns. hyvälaatuisena ravintona. Eli turha on selviytymistilanteessa ahtaa kupoa pullolleen voikukanlehtiä, parempi syödä telkän munat ja muutama sammakko.
Eikös tuossa ole takana eri luonnonmuonien energiatiheys eikä niinkään proteiini vs hiilihydraatti? Villeissä kasveissa ei yleensä ole sokereita ja tärkkelystä painokiloa kohti likikään samalla tavalla kuin jalostetuissa viljelykasveissa ja pitkäketjuisimmat hiilihydraatit eivät edes ihmisen vatsassa muutu energiaksi, eli eläinperäinen ravinto on yleensä paljon energiapitoisempaa kuin luonnosta saatavat kasvit, varsinkin jos sattuu vielä saamaan rasvaista lihaa tai kalaa niin johan pomppaa. Monet eläimet kuitenkin pystyvät muuttamaan proteiiniksi ja rasvaksi sellaisia kasveja joista ihminen ei saa juuri mitään irti.
Vaikka se selviytymismuona olisi ravinto-opillisesti täysin 'väärää' niin tuskinpa sillä on niin kovasti väliä kunhan siitä ruuasta saa enemmän energiaa kuin sen hankkiminen ja valmistaminen kuluttaa. Pohjoisten metsien kasviravinto voi olla muutenkin niin niukkaa etenkin talvisin että ei sillä vaan pitemmän päälle tule toimeen, ja tämä saattaa olla niiden venäläisten ohjeiden ajatus.
baikal kirjoitti:Second kirjoitti:Miten onko tuosta proteiinin puutteesta mitään parempaa tietoa nykyisellään, tässä jo Kapiainen tuntui tuota käsittelevän lihashävikin suhtee. Mutta onko muuta? Armeijan Luonnonmuonaohje muistaakseni mainitsee että puutostilan vaikutuksesta ei ole tietoa proteiinin kohdalla. Tuntuu aika oudolta että ei osata sanoa mitään.
Venäläinen luonnonmuonaohje taas korostaa nimenomaan proteiiniperäistä ravintoa ns. hyvälaatuisena ravintona. Eli turha on selviytymistilanteessa ahtaa kupoa pullolleen voikukanlehtiä, parempi syödä telkän munat ja muutama sammakko.
Siis kyllä kotimainen Lumokin korostaa että kaikkea pitää saada, se vain ei osaa sanoa mitä tapahtuu jos valkuaisia ei saa. Valkuainen ei varastoidu kehoon kuten rasva joten sitä pitäisi saada ainakin muutaman päivän välein.
Lumo on hyvin kalastuskeskeinen opus. Mikä ei toki huono juttu ole. Kasvikunnan hyödyntäminen energianlähteenä on suhteellisen kapea-alainen juttu siinä kirjassa, laajempi alainenkin ehkä voisi olla. Lähinnä siellä on joitakin korvikekasveja esim kahvia varten voikukan juuret. Jättää mielestäni useita sellaisia jaalalle levittäytyneitä kasveja pois joilla alkaa olla jo ihan oikeaa merkitystä tärkkelyksen ja ylipäätään hiilihydraattien lähteenä. Lisäksi se esittelee joitakin kasveja hyvänä salaattikasvina mutta jättää mainitsematta esim syötävät juurekset kokonaan.
No minun osaltani tämä vieläkin lähinnä teoria tietoa, ei tänä kesänä kerennyt muuta tehdä kuin vähäsen lajitunnistusta ja pientä maistelua. Ehkä sitten ensi kesänä paneudun aiheeseen enemmän... Tai sitten ei.
Heikkilä kirjoitti:baikal kirjoitti:Second kirjoitti:Miten onko tuosta proteiinin puutteesta mitään parempaa tietoa nykyisellään, tässä jo Kapiainen tuntui tuota käsittelevän lihashävikin suhtee. Mutta onko muuta? Armeijan Luonnonmuonaohje muistaakseni mainitsee että puutostilan vaikutuksesta ei ole tietoa proteiinin kohdalla. Tuntuu aika oudolta että ei osata sanoa mitään.
Venäläinen luonnonmuonaohje taas korostaa nimenomaan proteiiniperäistä ravintoa ns. hyvälaatuisena ravintona. Eli turha on selviytymistilanteessa ahtaa kupoa pullolleen voikukanlehtiä, parempi syödä telkän munat ja muutama sammakko.
Eikös tuossa ole takana eri luonnonmuonien energiatiheys eikä niinkään proteiini vs hiilihydraatti? Villeissä kasveissa ei yleensä ole sokereita ja tärkkelystä painokiloa kohti likikään samalla tavalla kuin jalostetuissa viljelykasveissa ja pitkäketjuisimmat hiilihydraatit eivät edes ihmisen vatsassa muutu energiaksi, eli eläinperäinen ravinto on yleensä paljon energiapitoisempaa kuin luonnosta saatavat kasvit, varsinkin jos sattuu vielä saamaan rasvaista lihaa tai kalaa niin johan pomppaa. Monet eläimet kuitenkin pystyvät muuttamaan proteiiniksi ja rasvaksi sellaisia kasveja joista ihminen ei saa juuri mitään irti.
Vaikka se selviytymismuona olisi ravinto-opillisesti täysin 'väärää' niin tuskinpa sillä on niin kovasti väliä kunhan siitä ruuasta saa enemmän energiaa kuin sen hankkiminen ja valmistaminen kuluttaa. Pohjoisten metsien kasviravinto voi olla muutenkin niin niukkaa etenkin talvisin että ei sillä vaan pitemmän päälle tule toimeen, ja tämä saattaa olla niiden venäläisten ohjeiden ajatus.
Näimpä juuri. On turha haaskata rajallisia voimia ja aikaa sellaisen parissa, josta ei ole mitään hyötyä PAITSI SE, että selviytymistilanteessa parhaiten selviävät ne, jotka ylipäätään tekevät jotain eivätkä käperry sikiöasentoon, lainatakseni secondin mainiota ilmaisua.
Jonkin aikaa takaperin oli jossain tiedejulkaisussa juttua kuinka todennäköisesti eurooppalaiset metsästäjä-keräilijät olivat sen "kulttuurin" huippukohdassa selvästi isokokoisempia ja lujempia kuin sittemmin alaa vallannut maanviljelijäväestö aikaa myöten tuli olemaan. Tutqimus päätteli, että me-ke-porukoiden valkuainen oli todella korkealaatuista ja hydraattien osuus ravinnosta oli lopun perin hyvin vaihteleva ja joka tapauksessa pienempi kuin nykyään.
Tiedä näistä ravintoasioista kohta mitään. Taitavat olla niin teollisuusvetoisia tutqimuksia ettei paremmasta väliä. Tuli mieleen tuossa kesällä, kun voi taas muuttuikin oikeaksi terveyden lähteeksi, että näinköhän Valiolla oli muodostumassa jumalaton voivuori varastoihin ja kaivettiin naftaliinista tutqimus, joka osoitti voin valovoiman vrt. muihin rasvoihin. Ja kas, suomikansa rynnöi voiostoksille, oliko nyt niin, että voin myynti tuplautui sen tien. Hehheh. se on semmosta.
(tutqimus=asia tunti a, asia tuntemus)
Niin onhan noilla salaateilla yms sellainen positiivinen vaikutus että vatsa ainakin täytyy kun soturi vetäisee saavillisen lehtiä ja sen sellaista. Henkisesti se voi olla isokin juttu kun tuntuu olo kylläiselle... JOS tajuaa sen että sillä ravinnolla ei kauaa jaksa.
Tuo on muuten helvetin hyvä pointti tuo voi-asia. Tuossa jokin aikaa sitten katselin TV:stä aihetta koskenutta ohjelmaa jossa oli Karjala-projektin vetäjää, lääkäriä, dosenttia ja liekkö joku proffesuurikin. No mitä jäi väittelystä käteen? No ei oikeastaan muuta kuin se että myöskin oppineet ihmiset osaavat sortua juupas-eipäs-vänkäämiseen, ja tutqimuksia on suuntaan jos toiseenkin sen verran vankasti että oikeastaan ne kumoavat toisensa. Minäkin tuon ohjelman jälkeen laitan leivän päälle sekä margariinia että voita, luirautan vielä vähän rypsiöljyäkin ja omega-4 kapseleita päälle että varmasti on positiivista terveysvaikutusta vähän itse kunkin mielestä riippumatta siitä mikä on suhtautuminen voin terveysvaikutuksiin.
Tuo on muuten helvetin hyvä pointti tuo voi-asia. Tuossa jokin aikaa sitten katselin TV:stä aihetta koskenutta ohjelmaa jossa oli Karjala-projektin vetäjää, lääkäriä, dosenttia ja liekkö joku proffesuurikin. No mitä jäi väittelystä käteen? No ei oikeastaan muuta kuin se että myöskin oppineet ihmiset osaavat sortua juupas-eipäs-vänkäämiseen, ja tutqimuksia on suuntaan jos toiseenkin sen verran vankasti että oikeastaan ne kumoavat toisensa. Minäkin tuon ohjelman jälkeen laitan leivän päälle sekä margariinia että voita, luirautan vielä vähän rypsiöljyäkin ja omega-4 kapseleita päälle että varmasti on positiivista terveysvaikutusta vähän itse kunkin mielestä riippumatta siitä mikä on suhtautuminen voin terveysvaikutuksiin.
Itseasiassa tuo ohjelma oli lähinnä surkuhupaista komediaa. Viisaat ja fiksut ihmiset, joista suurin osa (se nainen ei kuulunut siihen joukkoon) tietää asiasta todella paljon ja syvällisesti, kinasivat kuin pikkulapset...kinastelun syyn ollessa periaatteellinen "minä olen eri mieltä kuin sinä vaikka mikä olisi"...vaikka tosiasiassa kaikki ohjelman asiantuntijat olivat asiasta täysin samaa mieltä! Eivät vaan kertakaikkiaan voineet myöntää sitä..Second kirjoitti:Tuo on muuten helvetin hyvä pointti tuo voi-asia. Tuossa jokin aikaa sitten katselin TV:stä aihetta koskenutta ohjelmaa jossa oli Karjala-projektin vetäjää, lääkäriä, dosenttia ja liekkö joku proffesuurikin. No mitä jäi väittelystä käteen? No ei oikeastaan muuta kuin se että myöskin oppineet ihmiset osaavat sortua juupas-eipäs-vänkäämiseen, ja tutqimuksia on suuntaan jos toiseenkin sen verran vankasti että oikeastaan ne kumoavat toisensa.
baikal kirjoitti:Mielestäni olette sairastuneet valitettavan yleiseen ylisuorittamisen tautiin. Kuukaudessa puolessatoista ei karjuista taota kuntoihmeitä kirveelläkään. Keijo keskivertoressulle on aluksi ihan tarpeeksi totuttelussa uuteen rytmiin, ulos 8-4 rytmistä, telttayöpymisiin, uudenlaiseen ruokarytmiin, valvomisiin, yms. Pelkästään tehokkaasti järjestetty ampumaleiriviikko on tarpeeksi "liikunnallinen" keijolle. Ja kaiketi se asekäsittely ja ammunta olisivat ekana ohjelmistossakin, tai mistä näitä enää tietää.
Fyysisesti kevyinä päivinä ottaisin ohjelmaan esim. tunnin kahden marssin tst-varustuksessa, kuntopiiriä, voimistelua jne.
Olisi ihan helvetin pielessä homma, jos joukko olisi ryydytetty ennen sotatoimia ylirasittuneeseen tilaan...siinä ei kestä psyykekään samalla tavoin kuin suht levänneenä.
Selvästi parempikuntoisia pitäisi huomioida omilla harjoitteillaan, jotka voisivat eriytyä paljonkin massan hommista. Näin toimittiin jo vuonna -87 rvl:ssa ainakin. Minusta se toimi hyvin ja silti nämä erikko-ohjelmaa nauttineet karjut olivat ryhmissä kuin kotonaan kun leirit koittivat.
Yhtä tärkeää kuin nousujohteinen fyysinen harjoittelu on porukan säilyttäminen levänneenä ja iskussaan. Se vaatii osaamista ja uskaltamista enemmän kuin näennäistehojen hakeminen numeraalisilla suoritteilla.
Aivan nappiin... kyse on 4 viikon valmistautumisesta sotaa varten.
Yhteishengen luominen on paras stressin alas ampuja joka puolestaan lienee tuon komppanian ensi vihollinen.
Ehdottaisin pikkusiirtoja tst-varustuksessa (3-5 km) maiden ja mantujen halki, ammuntaa (tulenavausta, tuleen vastausta, liike ja tulituki), ensiapua ja haavoittuneen kantoa, poteron kaivamista (ja tottahan johtajat kaivavat poteronsa kuten muutkin)... Yhtessuorituksia uudelleen ja taas uudelleen. Kaikki turha on karistava pois, joukon paineen sietokyky nousee ilman tuota turhaakin.
Painopiste:
Viikko 1 R+J-taso
Viikko 2 R+J-taso
Viikko 3 J+K-taso
Viikko 4 K-taso