Normalisoituisiko maailma täysimittaisen ydinsodan jälkeen?

[RPG83]

Ja oder nein?



Luultavastihan osa maailmaa (Etelä-Amerikka, ja -Afrikka, (Australia?)) jäisi melko lailla rauhaan, noilla alueilla kun ei liiemmin ydinaseita ole. Toisaalta Etelä-Amerikassa on kuitenkin sotilaspotentiaalia varsin kohtuullisesti, jolloin sen vahingoittaminen saattaisi olla pitkällä aikavälillä kannattavaa. Siellä voisi elo siis jatkua melko normaalisti. Vai voisiko?

Eurooppa ja Pohjois-Amerikka olisivat todennäköisesti pahiten kärsineet laajemmat alueet, tuhojen ollessa muualla lähinnä paikallisesti mittavia. Palaisivatko Eurooppa ja Pohjois-Amerikka koskaan ennalleen, ja missä ajassa?

Itse koen vaikeana uskoa Euroopan palautuvan ennalleen missään vuosisataa lyhyemmässä ajassa, ei ehkä sittenkään. Olemme käyttäneet helposti saatavissa olevat luonnonvaramme: miten pumppaat öljyä merenpohjasta, kun EMP on tuhonnut porauslautan elektroniikat? Sama vaivaa lähes mitä tahansa teollisuutta. Yhteiskunta muuttuisi takaisin maatalousvaltaiseksi, ja vaikka tietoa ja (toivottavasti ei moni)osaajia säilyisikin, niin "on tärkeämpää kyntää pelto kuin kehitellä kännyköitä ja linkkimastoa" tai edes taskulamppua. Ja mistä saamme tarvittavat välineet? Luonnonvarat kun on toisella puolella planeettaa, eikä kierrätyskeskusten varastoissakaan riitä sulateltavaa loppuun saakka.

 

[SJ]

Mitä muuten tarkoitetaan tuolla "ennallaan" kohdalla? Kirjaimellisesti katsottunahan se ei tulisi ikinä olemaan ennallaan, koska uudelleen rakennusvaiheessa tarkoitus olisi rakentaa koko systeemi uudelleen, ei sinällään korjata rikkoutunutta entiselleen.

Jos taas kysymys tarkoittaa sitä, että olot normalisoituvat sikäli, että ihmiset tietävät mistä leipä tulee tulavaisuudessakin ja pystyvät suunnittelemaan pitemmällä aikavälillä, niin uskoisin, että alle 20 vuotta riittää, joskin talous ei varmaankaan palaudu samalle tasolle vielä pitkään (joskin onhan populaakin vähemmän).

 

[RPG83]

Mitä muuten tarkoitetaan tuolla "ennallaan" kohdalla? Kirjaimellisesti katsottunahan se ei tulisi ikinä olemaan ennallaan, koska uudelleen rakennusvaiheessa tarkoitus olisi rakentaa koko systeemi uudelleen, ei sinällään korjata rikkoutunutta entiselleen.

Jos taas kysymys tarkoittaa sitä, että olot normalisoituvat sikäli, että ihmiset tietävät mistä leipä tulee tulavaisuudessakin ja pystyvät suunnittelemaan pitemmällä aikavälillä, niin uskoisin, että alle 20 vuotta riittää, joskin talous ei varmaankaan palaudu samalle tasolle vielä pitkään (joskin onhan populaakin vähemmän).

"Ennallaan" tarkoitti tässä yhteydessä nykyistä kaupungistunutta teollisuusyhteiskuntaa internetillä ja kännyköillä höystettynä.

Edit: kaupungistuminen ei ole ehdoton edellytys, vaan tärkeimpänä mainitsemani teknologia ja teollisuus.

 

[SJ]

Mitä muuten tarkoitetaan tuolla "ennallaan" kohdalla? Kirjaimellisesti katsottunahan se ei tulisi ikinä olemaan ennallaan, koska uudelleen rakennusvaiheessa tarkoitus olisi rakentaa koko systeemi uudelleen, ei sinällään korjata rikkoutunutta entiselleen.

Jos taas kysymys tarkoittaa sitä, että olot normalisoituvat sikäli, että ihmiset tietävät mistä leipä tulee tulavaisuudessakin ja pystyvät suunnittelemaan pitemmällä aikavälillä, niin uskoisin, että alle 20 vuotta riittää, joskin talous ei varmaankaan palaudu samalle tasolle vielä pitkään (joskin onhan populaakin vähemmän).

"Ennallaan" tarkoitti tässä yhteydessä nykyistä kaupungistunutta teollisuusyhteiskuntaa internetillä ja kännyköillä höystettynä.

Edit: kaupungistuminen ei ole ehdoton edellytys, vaan tärkeimpänä mainitsemani teknologia ja teollisuus.

Teknologia riippuu kokonaan siitä, että miten paljon sitä häviää, etenkin, kun nämä muutamat experit kuolevat. Teollisuus taas kokisi varmaankin jonkinlaisen nousukauden jossakin välissä, kysyntää kun olisi aivan varmasti.

Toisaalta, tämä kaikki riippuu siitä, että pysyykö valtiomuoto nykyisen oloisena, vaiko tuleeko valtaan joku diktaattori, jonka isoin huoli on vallassa pysyminen. Tuo diktaattori nimittäin voisi hyvinkin pysäyttää kaiken kehityksen, koska tyyppi ei siedä mitään uutta, koska sellaiset jutut eivät olisi hänen käsissään tai ei mahdu maailmankuvaan. Ja kun tuo tyyppi on vallassa tarpeeksi kauan, niin tyypin käytännöistä tulee perinne.

 

[RPG83]

Teknologia riippuu kokonaan siitä, että miten paljon sitä häviää, etenkin, kun nämä muutamat experit kuolevat.

Miten niin häviäisi? Kyllä nyt muutkin elektroniikkaan perehtyneet kuin konsultteina toimivat DI:t ymmärtävät laitteiden toimintaperiaatteita. Kirjallisuuskin on keksitty. Ja vaikka se teknikko ei tajuaisikaan ihan kokonaan iPadin sisälmyksiä ja softaa, niin olemme kuitenkin päässeet puolessa vuosisadassa huoneen kokoisista laskukoneista kännyköihin. Eli jos tutkimusta harjoitetaan edes vähän, niin en näe syytä miksei "päästäisi nykypäivään". Itse näen olennaisena lähinnä sen, saadaanko ketään tekemään edes sitä vähäistä tutkimusta ja kuinka liukuhihnat laitetaan pyörimään uudestaan?

 

[baikal]

Ravakka ydinsota toisi muutakin kivaa, todennäköisesti parin vuoden tosi kylmän sääjakson, joka takaisi sen, ettei purtavaa olisi hampaiston väliin juurikaan panna. Ilman sitäkin elintarpeet kävisivät kapeloksi. Saastuneet alueet, lannoite ym. valmistamisen romahtaminen jne.jne. Maailman elintarvikevarasto ollee tällä haavaa noin 50 vrk, siitä jo jotain osviittaa, jos pari satoa jää saamatta pääosin.

Nälkä, stressi, terveydenhuollon romahtaminen, vesihuollon ongelmat, pakolaiset jne. toisivat todennäköisesti kulkutaudit wanhaan hywään malliin, wanhat kunnon kolerat ja lavantaudit, rokot ja influenssat tekisivät selvää jälkeä heikentyneen väestön keskuudessa.

Amerikkalaiset pitivät ainakin vielä Kylmän Sodan loppuvaiheissa paljon pahempina näitä seurausvaikutuksia pitkällä aikavälillä kuin itse pikku mylläkkää.

Avauksen otsikon "normalisoituminen" lienee aika venyvä käsite, luulen. Oletan, että sivilisaatiomme muuttuisi peruuttamattomalla tavalla kunnon atomimylläkän seurauksena, tiedän toki, että on asiantuntijoita, jotka suorastaan suitsuttavat ydinsodan seurausten pieniä jälkiä.

 

[SJ]

Teknologia riippuu kokonaan siitä, että miten paljon sitä häviää, etenkin, kun nämä muutamat experit kuolevat.

Miten niin häviäisi? Kyllä nyt muutkin elektroniikkaan perehtyneet kuin konsultteina toimivat DI:t ymmärtävät laitteiden toimintaperiaatteita. Kirjallisuuskin on keksitty. Ja vaikka se teknikko ei tajuaisikaan ihan kokonaan iPadin sisälmyksiä ja softaa, niin olemme kuitenkin päässeet puolessa vuosisadassa huoneen kokoisista laskukoneista kännyköihin. Eli jos tutkimusta harjoitetaan edes vähän, niin en näe syytä miksei "päästäisi nykypäivään". Itse näen olennaisena lähinnä sen, saadaanko ketään tekemään edes sitä vähäistä tutkimusta ja kuinka liukuhihnat laitetaan pyörimään uudestaan?

Kyllä minä vaan uskon, että tietyt teknologiat (etenkin ne pikku oivallukset, mitkä tekevät kyseisestä jutusta toimivan) ovat olemassa vain siinä tietyssä tehtaassa ja vain muutaman henkilön tiedossa. Näistä voisi tulla joitakin isoja pullon kauloja ja pilata koko jutun. Toki perustieto varmaankin säilyisi kirjoissa, mutta moni juttu saattaisi silti salatieteeksi. Mutta olen kyllä samaa mieltä kanssasi noin pääpiirteittäin.

 

[SJ]

Ravakka ydinsota toisi muutakin kivaa, todennäköisesti parin vuoden tosi kylmän sääjakson, joka takaisi sen, ettei purtavaa olisi hampaiston väliin juurikaan panna. Ilman sitäkin elintarpeet kävisivät kapeloksi. Saastuneet alueet, lannoite ym. valmistamisen romahtaminen jne.jne. Maailman elintarvikevarasto ollee tällä haavaa noin 50 vrk, siitä jo jotain osviittaa, jos pari satoa jää saamatta pääosin.

Tuo "ydintalvi" -teoria on tietääkseni kumottu jo aikaa sitten (ryssät eivät siihen tainneet missään vaiheessa uskoa, joskin hyödyntivät sitä muuten). Jotta tuo ydintalvi voisi syntyä, niin ydinpommien pitäisi nostattaa tarpeeksi pölyä tarpeeksi korkealle, mutta tämä ei ole mahdollista niillä pommeilla, mitä on käytössä. Ja itse uskoisin, että pommit ovat olleet pienenemään päin jo pitkään. Sato luultavasti menisi pilalle ydinpommien aiheuttamissa tulimyrskyissä, jos pommien maalit olisivat lähellä viljelysmaita, mutta näin ei taida yleensä olla. Logistiikan kärsimät vahingot sen sijaan olisivat isompi ongelma. Jos ruokaa ei saada jaettua oikeaan aikaan, niin sehän on sama kuin jos ruokaa ei ole.

 

[baikal]

Aika vähän on tekoa liukuhihnastimilla ja iPadeilla, jos pari vuotta on ollut pakollisessa syömälakossa, sairastanut pari kertaa koleran ja punataudin ja megaflunssan.

Ette mielestäni nyt kiinnitä huomiota olennaisimpaan: mitä aiotte syödä ydinsodan jälkeen? Toisenne? Kylän koirat? Pari vuotta kenties enemmän kuluu siihen, että noin puolet maatalouden tuotosta on tavoitettu entiseen nähden. Se on saatanan pitkä aika.

Ydinsota laajana mittelönä aiheuttaa hirmuisesti muutakin kuin komeita jympsösiä ja säteilyä kotitarpeiksi.

Kertokaa nyt ensiksi mitä syötte, jos pari satokautta menee ydintalven kanssa kärvistellessä? Sitten suunnitelkaa IPadeja ja uusia tietokoneita, mainioita telkkareita ja muuta tosi tarpeellista.

Vai aiotteko lähteä pakolaisiksi ydinsodalta säästyneeseen Afrikkaan? Sehän tuo olisikin, kun valkoperseet laivautuisivat pakolaisiksi pimeään afrikkaan ja saisivat turpaan paikallisilta. Eikä se afrikkakaan ratkaise sitä, mitä tunkisi kitaansa.

 

[SJ]

Aika vähän on tekoa liukuhihnastimilla ja iPadeilla, jos pari vuotta on ollut pakollisessa syömälakossa, sairastanut pari kertaa koleran ja punataudin ja megaflunssan.

Ette mielestäni nyt kiinnitä huomiota olennaisimpaan: mitä aiotte syödä ydinsodan jälkeen? Toisenne? Kylän koirat? Pari vuotta kenties enemmän kuluu siihen, että noin puolet maatalouden tuotosta on tavoitettu entiseen nähden. Se on saatanan pitkä aika.

Ydinsota laajana mittelönä aiheuttaa hirmuisesti muutakin kuin komeita jympsösiä ja säteilyä kotitarpeiksi.

Kertokaa nyt ensiksi mitä syötte, jos pari satokautta menee ydintalven kanssa kärvistellessä? Sitten suunnitelkaa IPadeja ja uusia tietokoneita, mainioita telkkareita ja muuta tosi tarpeellista.

Vai aiotteko lähteä pakolaisiksi ydinsodalta säästyneeseen Afrikkaan? Sehän tuo olisikin, kun valkoperseet laivautuisivat pakolaisiksi pimeään afrikkaan ja saisivat turpaan paikallisilta. Eikä se afrikkakaan ratkaise sitä, mitä tunkisi kitaansa.

Uskoisin, että sinä nyt olet hieman hakoteillä. Tässä nyt puhutaan normalisoitumisesta ja siihen voivat vaikuttaa vain ne jotka selviävät (eli löytävät ruokaa yms.) mylläkästä. Ne jotka kuolevat noina muutamina ensimmäisinä vuosina syystä tai toisesta ovat tämän keskustelun kannalta irrelevantteja, koska ne ovat kuolleita. Ne eivät jälleenrakenna mitään, vain henkiinjääneet voivat vaikuttaa.

Toisaalta huomatkaa muuten, että teollisuuden palautumiseen vaikuttaa henkiinjääneiden määrä, koska massatuotettuille kamoille pitää olla markkinoita tai niitä ei toinna valmistaa. Samalla taas maataloutta auttaa se, että syöjiäkään ei välttämättä ole jäljellä niin paljoa (täällä meillä saattaisi olla ongelma, jos emme olisi maali joukkotuhoaseille, mutta ruoan saanti ulkomailta olisi estynyt).

 

[baikal]

Älkää puhuko ruoan tuonnista mitään, koska ei ole mitä tuoda. Ja niillä joilla on, eivät taatusti vie leipäänsä ulos. Mun mielestä olette ihan hakoteillä, kun paajostatte liukuhihnastimista ja teollisuudesta tilanteessa, jossa ikenien väliin ei olisi panna muuta kuin peukalo. Ei sellaiset ihmiset mitään osta. Ja kuka tuottaa, jos kukaan ei osta.

Toinen juttu. Koko globaali järjestys katoaisi. Rahamarkkinat, maiden välinen logistiikka yms. sopimukset jne. niille voisi antaa hellureit.

Ruoasta edelleen. Jos Yhdysvaltain keskilänsi menettää yhden sadon, Ukraina yhden, Puola yhden, Fra, Ger ja GB yhden se tarkoittaa tasan sitä, että yksi vuosi mennään tosi nirkoisilla, se tietää itseasiassa Pentti Linkolan ideologian kukkaa. Jakajia on sen jälkeen tosiaan vähemmän. Jos satoja menetetään kaksi, se tietää jotain vielä hauskempaa. Mistä ihmeestä tuotte tuolloin ruokaa ja kuka sitä vapaaehtoisesti vie kenellekään?

Maailmanjärjestys on lopultakin simppeliä peliä oikein pelkistettynä: ruoka on perustarve no yksi, jos se puuttuu niin liukuhihnastimilla ja iPadeilla voidaan pyhkiä kankkujen välistä kannasta.

Laajamittainen ydinsota muuttaa sivilisaatiotamme täysin perustavasti, en usko mitään muuta. Toki tiedän ja tunnen haihattelun, joka syntyi -90-luvulla, oikea armeija erilaisia dosentteja esitti kuinka maailma selviää ydinsodastakin. Phah, eihän tuo tunnu oikein selviävän edes rahoituskriisistä saati ydinsodasta kaikkine seurauksineen. Selviää toki, mutta tuo pitää ymmärtää laveasti.

 

[JOKO]

Olettaisin länsimaiden elpyvän varsin nopeasti, jos edes pieni osa teollisuuden nykyisestä konekannasta säästyisi. Sarjatuotannon voimaa ei kannata aliarvioida.

Erilaisia terveysongelmia varmasti piisaisi muutaman sukupolven ajaksi, mutta tuskin tilanne eroaisi sadan vuoden takaisesta Suomesta. Elinikä laskisi. Syntyvyys kasvaisi. Feministiset höpötykset olisi pakko unohtaa ja lapsia tehtäisiin tulevaisuuden turvaksi. 10-20 vuotta sodan jälkeen olisi uudet suuret ikäluokat synnytetty ja yhteiskunta raiteillaan. Väkeä tosin aiempaa vähemmän.

 

[RPG83]

Älkää puhuko ruoan tuonnista mitään, koska ei ole mitä tuoda. Ja niillä joilla on, eivät taatusti vie leipäänsä ulos.

Eikös tilanteen pitäisi olla jo nyt kuvaamasi? Yksi seitsemästä näkee nälkää. Ihmiset näkevät nälkää maassa x, mutta silti sieltä viedään ruokaa maahan y. Nähdäkseni tämä johtuu lähinnä siitä, että ne nälkäiset eivät itse viljele ruokaansa, vaan ovat riippuvaisia siitä viljelijästä. Viljelijä sitten myy "ylijäämänsä" eniten tarjoavalle, nykytilassa länsimaisille kuluttajille.

En näe, miksi suunta muuttuisi, kun maailmassa ovat yleensä vallassa raharikkaat, joille globaali kaupankäynti on vain hyväksi.

Kysymys kuuluu, millä ostamme ruokaa? Euroilla ja dollareilla?

 

[SJ]

Kysymys kuuluu, millä ostamme ruokaa? Euroilla ja dollareilla?

Uskoisin, että käytössä olisi jonkinlainen vaihtokauppa systeemi, koska en usko minkään pankkisysteemin pysyvän pystyssä.

 

[veffeade]

Kysymys kuuluu, millä ostamme ruokaa? Euroilla ja dollareilla?

Uskoisin, että käytössä olisi jonkinlainen vaihtokauppa systeemi, koska en usko minkään pankkisysteemin pysyvän pystyssä.

Kiihtelysvaara(puoliväli Joensuu-Ilomantsi) nousee jälleen uuteen kukoistukseensa :a-rolleyes:. Jos en väärin muista yksi kiihtelys olisi sama kuin 12 oravannahkaa :angel:.

 

[RPG83]

Kysymys kuuluu, millä ostamme ruokaa? Euroilla ja dollareilla?

Uskoisin, että käytössä olisi jonkinlainen vaihtokauppa systeemi, koska en usko minkään pankkisysteemin pysyvän pystyssä.

Olisiko meillä (Suomella tai pohjoismailla yleensä) jotain tarjottavaa?

 

[SJ]

Kysymys kuuluu, millä ostamme ruokaa? Euroilla ja dollareilla?

Uskoisin, että käytössä olisi jonkinlainen vaihtokauppa systeemi, koska en usko minkään pankkisysteemin pysyvän pystyssä.

Olisiko meillä (Suomella tai pohjoismailla yleensä) jotain tarjottavaa?

Raaka-aineita ja oletettavasti infraa selviäisi keskimääräistä enemmän, eli jalostettujakin hyödykkeitä voisi vientiin. Ja jos jollakin on käyttökelpoista viljelysmaata, niin toki se työkaluja tarvitsee. Mikäli oikein hyvin käy, niin meillä jää öljynjalostamo käyttökuntoiseksi. Jostakin jos saadaan raakaöljyä, niin ihan varmana on jotakin myytävää (tai käyttää itse(ja jollakinhan se laivakin pitää saada liikkumaan)). Ja sitten on kaikenlaista biopolttoaine laitoksia, joten siitäkin saisi polttoainetta.

 

[koponen]

Myös kunnossapidon puolella logistiikkaketjut ovat melkomoisia ja varautuminen alhaista nykyään. Ei ole triviaalia ajella eteenpäin, vaikka jokin laitos tai tehdas olisikin vahingoittumaton.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että teollistumisen uusi nousu olisi melko nopeaa, ja sitä tukemaan palautuisi suuri osa markkinatalouden elementeistä ensin hallintojen ja sitten yritysten välille. Sen sijaan yksilöiden tason vapauksien uuteen nousuun menisi todennäköisesti huomattavan pitkään, kun jakovaraa ei olisi riittävästi.

Jos ruokakriisi ja taudit hoitaisivat 97 eikä 67 prosenttia pallon väestöstä, tulevaisuuden ennustaminen menisi huomattavasti vaikeammaksi. Jäljellähän olisi lähinnä ruoka-aittojen äärellä väkeä ainakin osittain eristyksissä, ja kenties militariaenklaaveja. Ehkä se olisi jambo vaan seuraavat 5000 vuotta...

 

[JOKO]

Älkää puhuko ruoan tuonnista mitään, koska ei ole mitä tuoda. Ja niillä joilla on, eivät taatusti vie leipäänsä ulos. Mun mielestä olette ihan hakoteillä, kun paajostatte liukuhihnastimista ja teollisuudesta tilanteessa, jossa ikenien väliin ei olisi panna muuta kuin peukalo. Ei sellaiset ihmiset mitään osta. Ja kuka tuottaa, jos kukaan ei osta.

Toinen juttu. Koko globaali järjestys katoaisi. Rahamarkkinat, maiden välinen logistiikka yms. sopimukset jne. niille voisi antaa hellureit.

Ruoasta edelleen. Jos Yhdysvaltain keskilänsi menettää yhden sadon, Ukraina yhden, Puola yhden, Fra, Ger ja GB yhden se tarkoittaa tasan sitä, että yksi vuosi mennään tosi nirkoisilla, se tietää itseasiassa Pentti Linkolan ideologian kukkaa. Jakajia on sen jälkeen tosiaan vähemmän. Jos satoja menetetään kaksi, se tietää jotain vielä hauskempaa. Mistä ihmeestä tuotte tuolloin ruokaa ja kuka sitä vapaaehtoisesti vie kenellekään?

Maailmanjärjestys on lopultakin simppeliä peliä oikein pelkistettynä: ruoka on perustarve no yksi, jos se puuttuu niin liukuhihnastimilla ja iPadeilla voidaan pyhkiä kankkujen välistä kannasta.

Laajamittainen ydinsota muuttaa sivilisaatiotamme täysin perustavasti, en usko mitään muuta. Toki tiedän ja tunnen haihattelun, joka syntyi -90-luvulla, oikea armeija erilaisia dosentteja esitti kuinka maailma selviää ydinsodastakin. Phah, eihän tuo tunnu oikein selviävän edes rahoituskriisistä saati ydinsodasta kaikkine seurauksineen. Selviää toki, mutta tuo pitää ymmärtää laveasti.

Länsimaissa on runsaasti reserviä ruuantuotannon osalta. Lihakarja teuraalle, jolloin rehuvilja vapautuu ihmisten syötäväksi. Siat lähtevät heti, lehmät jahka heinä loppuu.

Merkittävä osa maatalouden konekannasta oletettavasti selviäisi ydinsodasta. Ovathan vehkeet valmiiksi hajasijoitettu. Elektroniikkaan liittyviä komponentteja pitäisi paikoitellen uusia. Suurin ongelma olisi kemianteollisuuden kärsimät vauriot. Lannoitteiden tuotannon ja öljynjalostuksen kapasiteetit romahtaisivat. Näiden lisäksi merkittävä osa kuljetuskalustosta tuhoutuisi.

Iso osa kemianteollisuuden laitoksista olisi rakennettava kokonaan uudestaan. Hidas homma ja luultavasti aikaa ostettaisiin tekemällä ensin pienempiä ja yksinkertaisempia laitoksia sarjatuotantona. Jokainen peräkylän nyrkkipaja pystyy tekemään neekeriversioita:

Sitovat paljon työvoimaa, ovat vaarallisia ja sotkevat ympäristön, mutta tuotanto saataisiin nopeasti käyntiin.

Kuljetuskapasiteetin puutetta olisi mahdollista paikata tilapäisvälineillä. Kaikki ehjäksi jääneet ja helposti korjattavat autot tavarankuljetuksiin. Henkilöauto + peräkärry kantavat tonnin tavaraa. Kaikki välttämätön saataisiin kulkemaan. Olettaisin myös raideliikenteen olevan korjaustoimien kärkipäässä ja heräävän nopeasti henkiin. Se selvinnee vähällä ydinsodasta järeytensä ansiosta, joten elvytys vaatii vähän suhteessa saavutettuun hyötyyn.

Tuhoutuneen viestiverkoston paikkaisi posti. Parissa päivässä kulkeva perinteinen kirje riittää lähes kaikkeen työelämässä. Olettaisin tosin langattoman verkon ja kännyköiden valmistuvan nopealla tahdilla. Sillä sektorilla sarjatuotannon hyödyt korostuvat aivan erityisesti ja toisaalta raskasta teollisuutta sekä raaka-aineita tarvitaan vähän.

Ydinsodasta toipuminen tuskin eroaisi Saksan ja Japanin toipumisesta toisesta maailmansodasta. Nykyinen teknologia huomioiden toipuminen olisi jopa nopeampaa.

 

[SJ]

Olettaisin myös raideliikenteen olevan korjaustoimien kärkipäässä ja heräävän nopeasti henkiin. Se selvinnee vähällä ydinsodasta järeytensä ansiosta, joten elvytys vaatii vähän suhteessa saavutettuun hyötyyn.

Raid -elokuvasta tulee muutama lainaus mieleen, mutta niitä tuskin tarttee toistaa. Mutta onko noita höyryvetureita vielä missä ajokunnossa? Niiden vaatima infra kyllä järjestyisi ja raidevälihän taitaa olla sopiva?