Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Laitetaanpas tämä vielä vähän kontekstiin. Valtiolla on 73000 ihmistä töissä ja vähiten virkamiehiä EU:ssa suhteessa väestön kokoon. Näistä turvallisuusaloilla työskentelee 30000, eli muu valtionhallinto pyörii 40k hengen voimin.
Kunnissa on n. 420000 ihmistä töissä. Tässä ammattien kärki:
Sairaanhoitaja 42 900
Lähihoitaja 35 700
Lastenhoitaja 17 400
Lastentarhanopettaja 13 500
Luokanopettaja 7 300
Koulunkäynninohjaaja 6 800
Laitoshuoltaja 5 700
Terveydenhoitaja 5 200
Toimistosihteeri 4 900
Peruskoulun lehtori 4 600
Perhepäivähoitaja 4 400
Sosiaalityöntekijä 3 200
Terveyskeskuslääkäri 3 200
Fysioterapeutti 3 100
Hammashoitaja 3 100
Erikoislääkäri 3 100
Erikoistuva lääkäri 2 700
Siivooja 2 600
Maatalouslomittaja 2 500
Palomies 2 400
Sanoisin että ei ihan helppo nakki karsia 200 000 henkeä julkiselta sektorilta ja odottaa että sellaiset jutut kuin PV, poliisi, tulli, raja, pelastus, terveydenhuolto, opetus toimisi kehitysmaita paremmalla tasolla.
Tah
Tahtoo vaan olla noissa kisoissa, että yksityistäminen vain lisää kustannuksia. Kun yhtiöiden pitää tuottaa voittoa...ja kun asiakas on veronmaksaja...
Vertaappa USA:n esim. terveydenhuollon kustannustehokkuutta suuresti haukuttuun suomalaiseen...
Eikä valtionhallinto ole taannoista ryhtiliikkeestään huolimatta vapaa tästä loisongelmasta. Esimerkkinä mainitsen poliisihallituksen joka on kasvanut merkittävästi, onko kenttäpoliisien määrää kasvatettu samassa suhteessa?
Kyllä tuokin kauhu skenaario on mahdollista.
Siksi pitääkin olla monituottajamalli. Eli palveluitta tuottavat sekä kunnallinen, että yksityiset palveluntuottajat. Lisäksi sopimukset eivät saa olla liian isoja, jotta alalla on paljon palveluntuottajia, jolloin yhden, kunnallinen tai yksityinen, poistuminen markkinoilta ole ongelma, vaan korvaava toimia löytyy heti. Näin isokaan palveluntuottaja ei voi alkaa perseilemään, koska se alkaa menettämään markkinaosuuttaan.
Sitten siitä voitosta, se on helppoa, pitää vain jättää palkkaamatta ne toimistoissa istuvat hallintoihmiset, tehostaa tukiprosessit kuntoon ja pitää epäolennaisten asioiden osalta kova kulukuri. Ei edes vaikeaa ja silti hoitaa palvelu pienemmällä rahalla.
Tässä asiassa, kuten monissa muissakin, onni löytyy kahden äärilaidan keskeltä.
Tietysti kunta-alan kohtuuttomat loma-edut, yms. haittaavat kustannustehokasta toimintaa, mutta tästä kuntatyönantaja voi syyttää ihan itseään.
Kuitenkin 25% suomalaisist työskentelee julkisella sektorilla.Laitetaanpas tämä vielä vähän kontekstiin. Valtiolla on 73000 ihmistä töissä ja vähiten virkamiehiä EU:ssa suhteessa väestön kokoon. Näistä turvallisuusaloilla työskentelee 30000, eli muu valtionhallinto pyörii 40k hengen voimin.
Kunnissa on n. 420000 ihmistä töissä. Tässä ammattien kärki:
Sairaanhoitaja 42 900
Lähihoitaja 35 700
Lastenhoitaja 17 400
Lastentarhanopettaja 13 500
Luokanopettaja 7 300
Koulunkäynninohjaaja 6 800
Laitoshuoltaja 5 700
Terveydenhoitaja 5 200
Toimistosihteeri 4 900
Peruskoulun lehtori 4 600
Perhepäivähoitaja 4 400
Sosiaalityöntekijä 3 200
Terveyskeskuslääkäri 3 200
Fysioterapeutti 3 100
Hammashoitaja 3 100
Erikoislääkäri 3 100
Erikoistuva lääkäri 2 700
Siivooja 2 600
Maatalouslomittaja 2 500
Palomies 2 400
Sanoisin että ei ihan helppo nakki karsia 200 000 henkeä julkiselta sektorilta ja odottaa että sellaiset jutut kuin PV, poliisi, tulli, raja, pelastus, terveydenhuolto, opetus toimisi kehitysmaita paremmalla tasolla.
eiKuitenkin 25% suomalaisist työskentelee julkisella sektorilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/joka-neljäs-suomalainen-töissä-julkisella-sektorilla-1.146431
ei
No onko esim. USA:n malli, jossa saman verran ihmisiä työskentelee mm. opetus- ja hoitoalalla mutta yksityisissä firmoissa sen parempi?
Kuitenkin 25% suomalaisist työskentelee julkisella sektorilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi...alainen-töissä-julkisella-sektorilla-1.146431
Joo, koska kilpailu ja ylipäätään lopullinen valinta on henkilön oma.
Tehokkuus Suomessa on kuitenkin eri luokkaa...
Kuitenkin 25% suomalaisist työskentelee julkisella sektorilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/joka-neljäs-suomalainen-töissä-julkisella-sektorilla-1.146431
Väitän, että tällä hetkellä eri puolilla Suomea käy töissä ihmisiä, jotka ei eivät edes tajua olevansa töissä julkisella puolella.
Näihin yrityksiin voi lisätä myös yritystukia vastaanottavat firmat riippumatta siitä, että operoivatko tuen varassa.
Näihin yrityksiin voi lisätä myös yritystukia vastaanottavat firmat riippumatta siitä, että operoivatko tuen varassa.
Ja mikä ihme on tämä uusi keksintö maksaa hulevedestä? Maksaa siitä että tulee sadetta taivaalta?
Melkoinen osa suomalaista yritystoimintaa pyörii just eikä melkein sillä tavoin, että maksaja lapussa on kunta, valtio, tms. julkisjuttu. Haja-alueiden taksitoiminta on ollut täysin kelakyytien varassa pyörivää toimintaa. Fysiovatkailut samoin. Kuljetus-liikenne...mitä muuta se on, kun ajetaan rekkojen laakerit soikeina mehtävaltion pölliä tehtaalle kuin sitä, että laskun maksaa valtio. Tai yrittäjät, jotka lanaavat tiestöä aliurakoina, auraavat, linkoavat, maisemoivat, kiveävät....ja mitäs muuta pääosa -yksityisestä sote- tuotannosta on kuin sitä, että valtio ja kunnat maksavat viulut.
Suomalaisesta yritystoiminnasta vähän hitonmoinen siivu on sitä, että yhteiskunta maksaa yrittäjän palkkiot. Yhteiskunnan osuus kaikesta touhusta on käsittääkseni kohtuu suuri.
Aikä jännä himmeli kaikkiaan. Joudutaan verottamaan melkoisesti, jotta tämä -yritystoiminta- saadaan pyöritettyä. Joo, tarpeellista palvelutuotantoahan se on, mutta rakenteena panee miettimään.
Väitän, että tällä hetkellä eri puolilla Suomea käy töissä ihmisiä, jotka ei eivät edes tajua olevansa töissä julkisella puolella.
Konsernivelka. Siellä se Suomen Kreikka on.
Vaikka ne vedet menisivät ojaan. Ja järveen on matkaa puoli kilometria. Sinne imeytyvät maastoon.
Tampereella Vihreiden poliitikko perusteli maksuja "ilmastomuutoksella".