Norminpurkutalkoot

....

Double tap.
 
Laitetaanpas tämä vielä vähän kontekstiin. Valtiolla on 73000 ihmistä töissä ja vähiten virkamiehiä EU:ssa suhteessa väestön kokoon. Näistä turvallisuusaloilla työskentelee 30000, eli muu valtionhallinto pyörii 40k hengen voimin.

Kunnissa on n. 420000 ihmistä töissä. Tässä ammattien kärki:

Sairaanhoitaja 42 900

Lähihoitaja 35 700

Lastenhoitaja 17 400

Lastentarhanopettaja 13 500

Luokanopettaja 7 300

Koulunkäynninohjaaja 6 800

Laitoshuoltaja 5 700

Terveydenhoitaja 5 200

Toimistosihteeri 4 900

Peruskoulun lehtori 4 600

Perhepäivähoitaja 4 400

Sosiaalityöntekijä 3 200

Terveyskeskuslääkäri 3 200

Fysioterapeutti 3 100

Hammashoitaja 3 100

Erikoislääkäri 3 100

Erikoistuva lääkäri 2 700

Siivooja 2 600

Maatalouslomittaja 2 500

Palomies 2 400


Sanoisin että ei ihan helppo nakki karsia 200 000 henkeä julkiselta sektorilta ja odottaa että sellaiset jutut kuin PV, poliisi, tulli, raja, pelastus, terveydenhuolto, opetus toimisi kehitysmaita paremmalla tasolla.

Hyvä huomio kuntapuolen huomattavasti massiivisemmasta byrokratiasta, kuin valtiolla. Valtio siivosi omaa organisaatiotaan 2000-luvun alussa.

Listasi on siinä mielessä vääristynyt, että esim sairaanhoitajaksi lasketaan myös kaikki työntekijät joilla vaaditaan Sh koulutus, mutta jotka eivät kuitenkaan potilastyötä. Sama koskee lääkäreitä, kerran tai kaksi vastaaottoa kuukaudessa pitävä ylilääkäri on samassa erikoislääkäri lokerossa, puhtaista hallintolääkäreistä puhumattakaan. Kuntien terveyskeskuksissa ja sairaanhoitopiireillä on paljon tällaista väkeä. Joskus he tekevät hyvin pieniä määriä potilastyötä, voidakseen todeta olevansa potilastyössä, vaikka työajasta 95% menee hallintoon. Tuntematta muita aloja, epäilen, että näin on muillakin aloilla.

Eikä valtionhallinto ole taannoista ryhtiliikkeestään huolimatta vapaa tästä loisongelmasta. Esimerkkinä mainitsen poliisihallituksen joka on kasvanut merkittävästi, onko kenttäpoliisien määrää kasvatettu samassa suhteessa?

Ylä- ja keskihallinon kasvamisen ongelma ei ole pelkästään se, että ko. henkilöiden palkalla voitaisiin palkata useampi kenttä/potilastyötä tekevä ihminen, vaan myös huomattavasti suuremmat muut kulut. He tarvitsevat tilat, puhelimet, tietokoneet, yms. Se "ylimääräinen" kotihoidon hoitaja ei tiloja tarvitse, tai se osastolle tuleva lisähoitaja pärjää ihan samoilla välineillä kuin nykyisetkin hoitajat.

Julkishallinon ongelma on, ettei sielä saneerata. Yrityksissä tapahtuu samanlaista pullahtamista aika ajoin. Siitä päästään eroon konkurssin, tai saneerauksen kautta. Siksi kilpailutus ja monituottajamalli pitää myös kuntapuolen palveluita ns.hereillä ja kustannustietoisena.
 
Tah


Tahtoo vaan olla noissa kisoissa, että yksityistäminen vain lisää kustannuksia. Kun yhtiöiden pitää tuottaa voittoa...ja kun asiakas on veronmaksaja...

Vertaappa USA:n esim. terveydenhuollon kustannustehokkuutta suuresti haukuttuun suomalaiseen...

Kyllä tuokin kauhu skenaario on mahdollista.
Siksi pitääkin olla monituottajamalli. Eli palveluitta tuottavat sekä kunnallinen, että yksityiset palveluntuottajat. Lisäksi sopimukset eivät saa olla liian isoja, jotta alalla on paljon palveluntuottajia, jolloin yhden, kunnallinen tai yksityinen, poistuminen markkinoilta ole ongelma, vaan korvaava toimia löytyy heti. Näin isokaan palveluntuottaja ei voi alkaa perseilemään, koska se alkaa menettämään markkinaosuuttaan.

Sitten siitä voitosta, se on helppoa, pitää vain jättää palkkaamatta ne toimistoissa istuvat hallintoihmiset, tehostaa tukiprosessit kuntoon ja pitää epäolennaisten asioiden osalta kova kulukuri. Ei edes vaikeaa ja silti hoitaa palvelu pienemmällä rahalla.
Tässä asiassa, kuten monissa muissakin, onni löytyy kahden äärilaidan keskeltä.

Tietysti kunta-alan kohtuuttomat loma-edut, yms. haittaavat kustannustehokasta toimintaa, mutta tästä kuntatyönantaja voi syyttää ihan itseään.
 
Eikä valtionhallinto ole taannoista ryhtiliikkeestään huolimatta vapaa tästä loisongelmasta. Esimerkkinä mainitsen poliisihallituksen joka on kasvanut merkittävästi, onko kenttäpoliisien määrää kasvatettu samassa suhteessa?

Jos tästä haluaa tehdä jonkinlaisen pesäeron mitä tuossa oikeasti tapahtuu niin kaikenlainen administraatio ja yms. paperinpyöritys lisääntyy ja varsinainen jalkatyön tekeminen vähenee, vaikka itse työn määrä ei vähentyisi. Voisin veikkaa, että seuraavassa hallituksessa saattaa olla tiedossa jopa armeijan ja poliisin yhdistyminen jollakin metodilla, koska 1) rahapula 2) mamutuksen ja yms valtion sisäisten konfliktien määrä lisääntyy ja poliisi alkaa muistuttaa entistä enemmän paramilitääriä jaostoa 3), ja käsittääkseni armeija suuntautuminen on aluepuolustuksessa mikä taas on lähempänä poliisin tavassa toimia kuin asemasotan tukeutuvan armeijan.

Seuraava vassuhallitus todnäk haluaa lisätä normeja aseille, koska tunnetusti aseet tappaa eikä ihmiset, ja varmistukseksi lisätään veroja, joilla voidaan kattaa lisääntyneet menot poliisivoimissa. Tuskin palkkaavat lisää poliiseja vaan nämä kertyt paalut menevät lisääntyneeseen valvontaan ja yms digitalisaatioon.
 
Kyllä tuokin kauhu skenaario on mahdollista.
Siksi pitääkin olla monituottajamalli. Eli palveluitta tuottavat sekä kunnallinen, että yksityiset palveluntuottajat. Lisäksi sopimukset eivät saa olla liian isoja, jotta alalla on paljon palveluntuottajia, jolloin yhden, kunnallinen tai yksityinen, poistuminen markkinoilta ole ongelma, vaan korvaava toimia löytyy heti. Näin isokaan palveluntuottaja ei voi alkaa perseilemään, koska se alkaa menettämään markkinaosuuttaan.

Sitten siitä voitosta, se on helppoa, pitää vain jättää palkkaamatta ne toimistoissa istuvat hallintoihmiset, tehostaa tukiprosessit kuntoon ja pitää epäolennaisten asioiden osalta kova kulukuri. Ei edes vaikeaa ja silti hoitaa palvelu pienemmällä rahalla.
Tässä asiassa, kuten monissa muissakin, onni löytyy kahden äärilaidan keskeltä.

Tietysti kunta-alan kohtuuttomat loma-edut, yms. haittaavat kustannustehokasta toimintaa, mutta tästä kuntatyönantaja voi syyttää ihan itseään.

Ongelmana on tietysti se, että ainakin suuri osa noista hallinnon ihmisistä tekee ihan tärkeää työtä. Suunnittelu, palkanmaksu, huolto jne. Pakkohan jonkin on noitakin tehdä.
 
Laitetaanpas tämä vielä vähän kontekstiin. Valtiolla on 73000 ihmistä töissä ja vähiten virkamiehiä EU:ssa suhteessa väestön kokoon. Näistä turvallisuusaloilla työskentelee 30000, eli muu valtionhallinto pyörii 40k hengen voimin.

Kunnissa on n. 420000 ihmistä töissä. Tässä ammattien kärki:

Sairaanhoitaja 42 900

Lähihoitaja 35 700

Lastenhoitaja 17 400

Lastentarhanopettaja 13 500

Luokanopettaja 7 300

Koulunkäynninohjaaja 6 800

Laitoshuoltaja 5 700

Terveydenhoitaja 5 200

Toimistosihteeri 4 900

Peruskoulun lehtori 4 600

Perhepäivähoitaja 4 400

Sosiaalityöntekijä 3 200

Terveyskeskuslääkäri 3 200

Fysioterapeutti 3 100

Hammashoitaja 3 100

Erikoislääkäri 3 100

Erikoistuva lääkäri 2 700

Siivooja 2 600

Maatalouslomittaja 2 500

Palomies 2 400


Sanoisin että ei ihan helppo nakki karsia 200 000 henkeä julkiselta sektorilta ja odottaa että sellaiset jutut kuin PV, poliisi, tulli, raja, pelastus, terveydenhuolto, opetus toimisi kehitysmaita paremmalla tasolla.
Kuitenkin 25% suomalaisist työskentelee julkisella sektorilla.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi...alainen-töissä-julkisella-sektorilla-1.146431
 
ei
No onko esim. USA:n malli, jossa saman verran ihmisiä työskentelee mm. opetus- ja hoitoalalla mutta yksityisissä firmoissa sen parempi?

Joo, koska kilpailu ja ylipäätään lopullinen valinta on henkilön oma.
 
Tehokkuus Suomessa on kuitenkin eri luokkaa...

En tiedä tehokkuudesta jos hammaslääkäriin pääsy ilman vippaskonsteja tarkoittaa ainakin puolen vuoden jonotusta (jos argumentoidaan julkisen sektorin paremmuuden puolesta).
 


Tuolla on yksi melko paljastava kohta, missä varovasti tökitään kusiaispesää:

"Lukujen vertailuissa on huomioitava, ettei ole yksiselitteistä, mitä julkiseen sektoriin lasketaan mukaan. Luvut vaihtelevat sen mukaan, otetaanko laskuihin julkiset liikelaitokset ja yritykset, joissa kunnilla tai valtiolla on omistusosuuksia. Tilastokeskuksen lukuihin lasketaan mukaan vain pieni osa julkisista liikelaitoksista ja yrityksistä."

Ei oikein kuulosta hyvältä, jos sanotaan että t.keskuksen lukuihin lasketaan mukaan vain pieniosa kuntien omistamista yrityksistä. Väitän myös tietäväni kaksi syytä siihen - 1) määrittely, että mikä on vielä kunnan omistama yritys ja 2) ja se mahdoton savotta, että ei oikein saada selville, miten nämä yritykset ovat keskenään kytköksissä.

On nimittäin ihan eri asia, että onko kunnalla nimissään pelkästään vesilaitos oy ja koulutuskeskus oy. Kunta voi perustaa myös pelikeskus oy, jossa nämä kaksi edellistä ovat osakkaana. Pelikeskus oy voi myös antaa lainan kunnan omistamalle vesihuolto oy:lle, joka ei edes kuulunut edellä mainittuun ketjuun. Vesihuolto oy voi olla vaikka polkupyörätehdas oy toinen osakas. Lisäksi nämä monet julkiset yhtiöt ja tytäryhtiöt voivat antaa lainaa toinen toiselleen, vaikka siellä himmelin alla on lopulta yksi ainoa taho, joka takaa kaiken: kunta.

Väitän, että tällä hetkellä eri puolilla Suomea käy töissä ihmisiä, jotka ei eivät edes tajua olevansa töissä julkisella puolella.

Konsernivelka. Siellä se Suomen Kreikka on.
 
Väitän, että tällä hetkellä eri puolilla Suomea käy töissä ihmisiä, jotka ei eivät edes tajua olevansa töissä julkisella puolella.

Näihin yrityksiin voi lisätä myös yritystukia vastaanottavat firmat riippumatta siitä, että operoivatko tuen varassa.
 
Näihin yrityksiin voi lisätä myös yritystukia vastaanottavat firmat riippumatta siitä, että operoivatko tuen varassa.

Tuo on vielä hyvä tilanne, koska tuossa tilanteessa tiedetään, että on annettu tukea.

Jatketaan tuosta edellisen viestini "polkupyörätehdas oy" esimerkistä. Tämä polkupyörätehdas oy voi olla pankille velkaa 20miljoonaa.

Kuitenkaan tilastokeskus ei välttämättä tiedä, että kunta on lopulta vastuussa tästä 20miljoonasta, koska niin kuin tilastokeskus itsekin sanoo; edes tilastoissa ei ole kaikkia yrityksiä.

Tuo polkupyörätehdas oy voi olla vaikka viiden tai kymmenen eri yritysketjun päässä. Se, miten saadaan selville, että polkupyörätehdas on osittain tai kokonaan julkista sektoria, niin siihen joudutaan käymään läpi yritys yritykseltä, kuka omistaa mitäkin.

Tilastokeskus on selvästi lyönyt hanskat tiskiin. Siitä avautuu vain kysymys, että miten sitten tiedetään kuntien velat ja muut vastuut.
 
Näihin yrityksiin voi lisätä myös yritystukia vastaanottavat firmat riippumatta siitä, että operoivatko tuen varassa.

Melkoinen osa suomalaista yritystoimintaa pyörii just eikä melkein sillä tavoin, että maksaja lapussa on kunta, valtio, tms. julkisjuttu. Haja-alueiden taksitoiminta on ollut täysin kelakyytien varassa pyörivää toimintaa. Fysiovatkailut samoin. Kuljetus-liikenne...mitä muuta se on, kun ajetaan rekkojen laakerit soikeina mehtävaltion pölliä tehtaalle kuin sitä, että laskun maksaa valtio. Tai yrittäjät, jotka lanaavat tiestöä aliurakoina, auraavat, linkoavat, maisemoivat, kiveävät....ja mitäs muuta pääosa -yksityisestä sote- tuotannosta on kuin sitä, että valtio ja kunnat maksavat viulut.

Suomalaisesta yritystoiminnasta vähän hitonmoinen siivu on sitä, että yhteiskunta maksaa yrittäjän palkkiot. Yhteiskunnan osuus kaikesta touhusta on käsittääkseni kohtuu suuri.

Aikä jännä himmeli kaikkiaan. Joudutaan verottamaan melkoisesti, jotta tämä -yritystoiminta- saadaan pyöritettyä. Joo, tarpeellista palvelutuotantoahan se on, mutta rakenteena panee miettimään.
 
Ja mikä ihme on tämä uusi keksintö maksaa hulevedestä? Maksaa siitä että tulee sadetta taivaalta?

Vaikka ne vedet menisivät ojaan. Ja järveen on matkaa puoli kilometria. Sinne imeytyvät maastoon.

Tampereella Vihreiden poliitikko perusteli maksuja "ilmastomuutoksella".
Ne maksutkin johtuvat kuulemma siitä. Väitti että sataa enemmän.

Se oli kyllä viime vuotta kun satoi.
Tänä kesänä on Vihreillä eri argumentit.
 
Melkoinen osa suomalaista yritystoimintaa pyörii just eikä melkein sillä tavoin, että maksaja lapussa on kunta, valtio, tms. julkisjuttu. Haja-alueiden taksitoiminta on ollut täysin kelakyytien varassa pyörivää toimintaa. Fysiovatkailut samoin. Kuljetus-liikenne...mitä muuta se on, kun ajetaan rekkojen laakerit soikeina mehtävaltion pölliä tehtaalle kuin sitä, että laskun maksaa valtio. Tai yrittäjät, jotka lanaavat tiestöä aliurakoina, auraavat, linkoavat, maisemoivat, kiveävät....ja mitäs muuta pääosa -yksityisestä sote- tuotannosta on kuin sitä, että valtio ja kunnat maksavat viulut.

Suomalaisesta yritystoiminnasta vähän hitonmoinen siivu on sitä, että yhteiskunta maksaa yrittäjän palkkiot. Yhteiskunnan osuus kaikesta touhusta on käsittääkseni kohtuu suuri.

Aikä jännä himmeli kaikkiaan. Joudutaan verottamaan melkoisesti, jotta tämä -yritystoiminta- saadaan pyöritettyä. Joo, tarpeellista palvelutuotantoahan se on, mutta rakenteena panee miettimään.

Periaatteessa verovaroilla kuitataan keskittämisen haitat. Vähän sama kuin pepulleen menneet kaivoshankkeet ja yms riskaabelit luonnon möyhimiset, jossa haittavaikutukset kuitataan valtion kirstun kautta. Voisin veikkaa, että ainakin 90% verotuloista häviäsi samantien jos yhteiskuntaan panostamisesta tulisi täysin vapaaehtoista touhua. Siinä myös näkisi samalla kuinka paljon tätä maata on balkanisoitu vuosikymmenten ajan ja kansalaiset (eli suomalaiset ja "suomalaiset") saadaan pidettyä yhdessä enää porkkanan ja ruoskan vaihtelevissa suhdeluvuissa.

Jos haluaa katsoa mitä rapakon toisella puolella tapahtuu eräiden uraa uurtavien "keksijöiden" ansiosta niin Elon Muskin kaikki firmat operoivat keskimääräisesti lähes kokonaan USA:n valtion tukien varassa jos nyt en liian heikosti muista. Jos katsoo vaikka SpaceXää ja yrittää miettiä, että mikä suurempi tarkoitus tällä uudelleenkäytettävillä kantorakettipisneksellä on veronmaksajan kannalta? Avaruusturismi, johon vain rikkailla on varaa viimeistään siinä vaiheessa kun öljyn porauksen kustannukset alkavat hipoa kattoa? Koko homma on yhtä varainsiirtoa veronmaksajilta rikkaiden lystinpitoon.
 
Väitän, että tällä hetkellä eri puolilla Suomea käy töissä ihmisiä, jotka ei eivät edes tajua olevansa töissä julkisella puolella.

Konsernivelka. Siellä se Suomen Kreikka on.

Justi näin. Himmeli. Ja sitten eiku pähkimään, missä se kestävyysvaje -oikeesti- luuraa?

Tää rakentui vuosikymmenten mittaan ja kasvava lasku on edessä joka armon budjettivuosi. Jos fyffe ei piisaa, niin leikataan vanhainkotien vaippamäärää, lasten päivähoitoa, peruskoulun edellytyksiä, erityispalveluja, kadun korjaamisia lykkäillään ja konsernin rakennuskanta jätetään korjaamatta...pahimmillaan jo huoltamattakin.

Himmeli pyörii laajennettuna versiona enää vain leikkaamalla palveluja, laiminlyömällä korjausta ja huoltoa, kaventamalla etuuksia, saatavuutta rajoittamalla. Vuosikymmenten mittaan luotiin itse itseään ruokkiva, kasvava moolokki, joka kasvoi luojaansa mahtavammaksi.

Pukumiesten mukaantulo mm. kuntapolitiikkaan näkyy jo nyt erittäin hyvin. Tasapaino päätöksenteossa katosi ajat sitten ja ArvoPohja muuttui selvästi. Sipilä itseasiassa edustaa erityisesti kuntien pukumiesjoukkoa erittäin hyvin.

Kuntien perustehtäviin EI VOI KUULUA resurssien upottaminen elinkeinoelämän tukemiseen...ja sitä on hommattu jo kymmeniä vuosia. Se vääristi politiikkana yritystoimintaa ja -opetti- kansalaiset vääränlaiseen kuntalaisuuteen.

Jos Suomessa olisi ihan oikeasti journalismia, nämä kysymykset olisi avattu jo aikoja sitten. Mutta puolueet saavat jokainen jotakin tästä himmelistä: sosdemi vihreä vasuri kepu kok - julkisen alan työntekijäjärjestöjen paijaaminen....keskusta kok - elinkeinoelämä.....houkuttimet hyvät. Kuntakonserni tarjoaa jokaiselle vaaleissa menestyneelle oivallisia hallituspaikkoja ja etuja, puolueesta riippumatta. Tuki politiikalle saadaan ottamalla puolueiden nokkahenkilöt mukaan piiri pieni pyörii - leikkiin.

Kestävyysvaje. Koko homma pitäisi nuhhia uusiksi, mutta se ei houkuttele päättäjiä....
 
Vaikka ne vedet menisivät ojaan. Ja järveen on matkaa puoli kilometria. Sinne imeytyvät maastoon.

Simppelit halvat ratkaisut ovat tässäkin tiedossa ja oikeasti tutkittujakin, kokeiltuja ja pähkittyjä. Mutta nou, koska ne ovat kiusallisen halpoja. Niitä käyttäen kukaan ei tienaa.
 
Tampereella Vihreiden poliitikko perusteli maksuja "ilmastomuutoksella".

Odota, kun saavat hiilidioksidiveron läpi autojen määrän verukkeella ja sitten kaikkien yllätykseksi laissa oli porsaanreikä millä pystytään laajentamaan veronkeräystä ihmisiin hiilidioksidin suhteen kasvattajana.
 
Back
Top