Oletko jo saanut käskyä kertaamaan vuodelle 2016 ?

tsalesto

Alikersantti
Eka kertaus oli 4 vuotta kotiutumisesta, nyt siitä jo 19 vuotta. En kyllä pidätä hengitystäni mennessäni postilaatikolle :)
 

pstsika

Haukka
@CV9030FIN
Ei +100 maastovuorokautta vuoden palvelevalle varusmiehelle ja +50 puolivuotta palvelevalle silti ole mikään tekemätön paikka. On se ennenkin onnistunut...
 

Vonka

Supreme Leader
Löydän pelkästään tuttavapiiristäni 317 ikäistäni reserviläistä, joita ei koskaan kutsuttu mutta jotka olisivat mielellään menneet. Suurissa kaupungeissa on aina ollut paljon sijoittamattomia.
 

CV9030FIN

Kenraali
@CV9030FIN
Ei +100 maastovuorokautta vuoden palvelevalle varusmiehelle ja +50 puolivuotta palvelevalle silti ole mikään tekemätön paikka. On se ennenkin onnistunut...
No joo mutta ajat oli eri...voidaan toki laadussa palata tuolle tasolle...samalla voidaan työntää esim. johtamisjärjestelmät ja vaikkapa VV:t roskiin kun ei niitä kunnolla keretä kouluttamaan... Sitä paitsi mitä ihmettä siellä maastossa tehdään jos ei ole varaa ajaa panssareilla, ei ole paukkupatruunaa simusotiin eikä kovia patruunoita taisteluammuntoihin.

Mielestäni koulutuksen laatu on se mitä pitää vaalia ei määrä.... jos 165 vrk palveleva on 40 vrk laskennallisissa sotaharjoituksissa (KHENK:lle maksetaan SH-korvausta) niin se tarkoittaa varusmiehen näkökulmasta noin 50 todellista metsäyötä, koska osa hommista kannattaa edelleenkin hoitaa tunneilla. Mielestäni se, että 1/3 palveluspäivistä (Palveluspäivät = 165 - vlv:t) ollaan maastossa on enemmän kuin riittävästi. Muutoin, kaava ei nytkään mene niin että 347 palvelevilla olisi x2 maastovuorokausia 165:iin nähden. Tuolla lyhyemmän palvelusajan 40:llä laskenta SH:lla (n. 50 todellisella maastoyöllä) pidemmän palvelusajan miehet olisivat sen noin 75 vrk SH (n.90 todellista maastoyötä).
 
Viimeksi muokattu:

koponen

Kenraali
Ratkaisu: Lisää kouluttajia.
Aamen aamen aamen.

Kaikki toimenpiteet joilla Puolustusvoimien henkilöresussista suurempi osa kohdistuu suoraan todennettavissa olevaan sodan ajan suorituskyvyn kasvuun on hyvästä. Varusmieskoulutus tai edes asevelvollisten ja henkilökunnan koulutus yhteensä ei tietenkään ole kuin rajallinen osa siitä työstä, mutta minusta PV:ssä tulisi siirtyä menettelyyn, jossa työtehtävä pitää perustella erikseen, jos siitä ei ole vedettävissä suoraa viivaa SA-suorituskyvyn paranemiseen. En ehkä ole edes ilkeä, jos väitän että runsaasti muutakin löytyy sekä toimenkuvista että käytännön tehtävistä.
 

baikal

Supreme Leader
Jep. Sijoitettujen kouluttamiseen paukut on pantava. Ja kolmessa vuodessa menee sitten läpi n. 55 tuhatta taistelijaa. Viiden vuoden kiertoon sopii 90 tuhatta taistelijaa. Oletan, että siinäpä on sitten kenttäarmeijan jäntevimmät osat varsin hyvin pyöritelty.

Niin. Mitä tehdään harjoituksella, jossa patruunoita on jakaa 2x15 kpl, simulaattoreita ei näe kuin kuvissa, tarpeellisia häpsvärkkejä käsitellään lähinnä mielikuvissa ja kalustoa ei ole kuin puheissa. Ei niin mitään, oikeasti.

Wanhimmat reserviläiset muistanevat ammoisten hienojen hyvien aikojen kertausharjoituksia. Ei niissä joskus ollut kyllä päätä ei häntää.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Jep. Sijoitettujen kouluttamiseen paukut on pantava. Ja kolmessa vuodessa menee sitten läpi n. 55 tuhatta taistelijaa. Viiden vuoden kiertoon sopii 90 tuhatta taistelijaa. Oletan, että siinäpä on sitten kenttäarmeijan jäntevimmät osat varsin hyvin pyöritelty.

Niin. Mitä tehdään harjoituksella, jossa patruunoita on jakaa 2x15 kpl, simulaattoreita ei näe kuin kuvissa, tarpeellisia häpsvärkkejä käsitellään lähinnä mielikuvissa ja kalustoa ei ole kuin puheissa. Ei niin mitään, oikeasti.

Wanhimmat reserviläiset muistanevat ammoisten hienojen hyvien aikojen kertausharjoituksia. Ei niissä joskus ollut kyllä päätä ei häntää.
Muistan joskus Wanhoina aikoina maanneeni Mikkelin lähettyvillä 2 viikkoa teltassa... siinäpä oli varsinainen kh-kokemus. Lähinnä tuli makuuhaavoja. Onneksi sotkuauto tuli lähelle. Se oli ennen se.

Kyllähän tuo kertaaminen on kehittynyt, nykyään kun MAAKK vahtii tyhjää rekkaa viikon. Se on jotain se.
 
Viimeksi muokattu:

Umkhonto

Kenraali
Tällä viikolla tuli SÄHKÖpostia läänistä. Ajattelin että olisi ollut jotain oikeaa asiaakin mutta siinä olikin juttua taannoin täyttämääni reserviläiskyselyyn liittyen + MPK:n mainos. Seuraavaa käskyä odotellessa...
 

skärdis

Respected Leader
Löydän pelkästään tuttavapiiristäni 317 ikäistäni reserviläistä, joita ei koskaan kutsuttu mutta jotka olisivat mielellään menneet. Suurissa kaupungeissa on aina ollut paljon sijoittamattomia.
Melkoinen seurapiirimies olet, jos tuollaisen määrän reserviläisiä tunnet sillä tarkkuudella, että tiedät heidän kertauksettomuuden. Tai sitten vedät tiedot jostakin seuran jäsenlistasta, jossa asia on ilmoitettu.

Ei sillä, etteikö asia olisi juurikin noin. En tunne ketään alle 40-vuotiasta, joka olisi käynyt oikeissa käsketyissä kertausharjoituksissa. Otos on toki vain ehkä 10-15 ressua. Sitä vanhemmat ukot taasen ovat lähestulkoon kaikki kerranneet ja yli 50-kymppiset useampaankin kertaan.
 

Umkhonto

Kenraali
En minäkään välillä 20-30v oikeastaan päässyt kuin VEH-harjoituksiin. Eka KH tuli vähän ennen 30v synttäreitä, reserviin siirtyessäni olin 20-vuotias.
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Greatest Leader
Melkoinen seurapiirimies olet, jos tuollaisen määrän reserviläisiä tunnet sillä tarkkuudella, että tiedät heidän kertauksettomuuden. Tai sitten vedät tiedot jostakin seuran jäsenlistasta, jossa asia on ilmoitettu.

Ei sillä, etteikö asia olisi juurikin noin. En tunne ketään alle 40-vuotiasta, joka olisi käynyt oikeissa käsketyissä kertausharjoituksissa. Otos on toki vain ehkä 10-15 ressua. Sitä vanhemmat ukot taasen ovat lähestulkoon kaikki kerranneet ja yli 50-kymppiset useampaankin kertaan.
Samanlainen tuntuma minullakin. Nyt oman ikäiseni eli 40-50-vuotiaat ressut eivät juurikaan ole kerranneet. Muutamia poikkeuksiakin toki löytyy ja itsellä on onneksi käynyt tuuri. Joku kavereista sai ensimmäisen kertauskutsun 38-vuotiaana joten pitää kai ajatella että jos on elämää niin on toivoa. Reservin yleinen koulutustaso on joka tapauksessa umpisurkea. Siitä ei pääse mihinkään. Isän sukupolvella eli nyt 60-70-vuotiailla oli täysin toinen tilanne. Silloin tuntuu vähän joka ukko käyneen pari kolme kertaa kertauksissa ja esimerkiksi upseeriksi koulutetut useamminkin. Toivottavasti nyt ollaan heräämässä siihen asiaan että reserviä täytyy ylläpitää.
 

koponen

Kenraali
Lohduttoman tilannekuvan välttämiseksi on syytä palauttaa mieliin se, ettei tasajako ole taktiikkaa. Jopa näinä syvinä katovuosina on avainhenkilöitä kertautettu ja muutoin osaamistaan ylläpidetty paljonkin. Valitettavasti se tarkoittaa sitä, että johonkin Vantaanvankilan varavartiokomppaniaan on sijoitettu väkeä joka ei asiasta tiedä eikä ole alan kertauksessa ollut. Kokonaisuuden kannalta se, jos siitäkin komppaniasta vaikkapa johto on ylläpitänyt suunnitelmat ja oman osaamisensa, on aivan eri asia kuin kokonaan unohdettu porukka. Ja lähempänä nopeasti aktivoitavia suorituskykyjä sitten suhteessa paljon, paljon enemmän.
 

Rannari

Greatest Leader
Jopa 90-luvun pimeimpinä vuosina näyttivät esim. muutamat ilmatorjuntamiehet hyppäävän Lohtajalla lähes vuosittain. Nyt jo poistuneen viisseiskan ampuja lienee tyyppiesimerkki tehtävästä jota oli välttämättä säännöllisesti harjoiteltava. Ja kun se oli välttämätöntä niin siihen kaivettiin jostain myös rahoitus. Tehokkuus on tietysti hyvästä edellyttäen ettei ruuvi ole liian kireällä.
 

lepinkäinen

Alikersantti
Ens vuonna ei ole treenejä, mutta 2016 on kahdet. Tähän asti on menty reenit vuoteen tai kahteen. Kotiuduin 1998 kesällä ja ensimmäinen kertausharjoitus oli 2008, tuon jälkeen on kh-päiviä kertynyt reilut 30.
 

pstsika

Haukka
No joo mutta ajat oli eri...voidaan toki laadussa palata tuolle tasolle...samalla voidaan työntää esim. johtamisjärjestelmät ja vaikkapa VV:t roskiin kun ei niitä kunnolla keretä kouluttamaan... Sitä paitsi mitä ihmettä siellä maastossa tehdään jos ei ole varaa ajaa panssareilla, ei ole paukkupatruunaa simusotiin eikä kovia patruunoita taisteluammuntoihin.

Mielestäni koulutuksen laatu on se mitä pitää vaalia ei määrä.... jos 165 vrk palveleva on 40 vrk laskennallisissa sotaharjoituksissa (KHENK:lle maksetaan SH-korvausta) niin se tarkoittaa varusmiehen näkökulmasta noin 50 todellista metsäyötä, koska osa hommista kannattaa edelleenkin hoitaa tunneilla. Mielestäni se, että 1/3 palveluspäivistä (Palveluspäivät = 165 - vlv:t) ollaan maastossa on enemmän kuin riittävästi. Muutoin, kaava ei nytkään mene niin että 347 palvelevilla olisi x2 maastovuorokausia 165:iin nähden. Tuolla lyhyemmän palvelusajan 40:llä laskenta SH:lla (n. 50 todellisella maastoyöllä) pidemmän palvelusajan miehet olisivat sen noin 75 vrk SH (n.90 todellista maastoyötä).
Ei siitä ajasta niin mahdottoman pitkään ole. Vielä ennen tätä säästökuuria tuo oli se normaalimäärä ainakin eräässä jalkaväkijoukossa ja harjoitukset olivat muutakuin kuin vain telttailua...
 

CV9030FIN

Kenraali
Ei siitä ajasta niin mahdottoman pitkään ole. Vielä ennen tätä säästökuuria tuo oli se normaalimäärä ainakin eräässä jalkaväkijoukossa ja harjoitukset olivat muutakuin kuin vain telttailua...
Juu juu...olen minäkin tehnyt noita 110 vrk SH:saa vuosia, mutta ei siinä mitään järkeä ollut. Ja kun tiedän mihin joukkoon viittaat niin kyllä se tahti aiheutti samaa arvostelua kun meidänkin joukossa...kuten sanoin määrä ei korvaa laatua koulutuksessa ja mm. tuo tahti pakotti siinä eräässä jalkaväkijoukossa 1/2 komppanoiden koulutukseen joka todettiin myöhemmin epäonnistuneeksi ratkaisuksi ja muutettiin myöhemmin täysien komppanioiden koulutukseksi. Tämä taas johti automaattisesti myös SH tahdin rauhoittumiseen...
 

kimmo.j

Respected Leader
Vaikka en ole juuri kerrannut, erilaisiin harjoituksiin olen pelastuksen ja ensihoidon puolella osallistunut runsaasti. Aiheesta riippumatta aina on ollut selvää, ettei aliresurssoitu/huonosti suunniteltu harjoitus anna osallistujalleen juuri mitään muuta kuin pettymyksen tunteen. Joskus on jopa v******nut, kun on järjestellyt menonsa päästäkseen mukaan ja käteen ei ole saanut edes rakkoja.
Laadulla on siis suurikin merkitys.
 

YliKoo

Respected Leader
Huonompi juttu, onko tarkempia taustoja tai lukuja?

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kertauskutsut-eivat-kiinnosta/1953800

Kertausharjoitusten lisääntyminen aiheutti erikoisen ilmiön - "Aika räjähdysmäinen kasvu on ollut"

Puolustusvoimat aikoo ensi vuonna kutsua kertausharjoituksiin viime vuosia enemmän reserviläisiä. Kertausharjoitusten määrän kasvu heijastuu usein myös täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrään.

Jukka-Pekka Räsänen

19.12.2014 04:55 (19.12.2014 08:29)
Puolustusvoimien reservistä on tänä vuonna halunnut päästä pois enemmän varusmiespalveluksensa suorittaneita kuin koskaan aiemmin Siviilipalveluskeskuksen historiassa. 18. joulukuuta mennessä niin sanottuun täydennyspalvelukseen oli hakenut jo 317 reserviläistä, kun viime vuonna reserviläisyytensä siviilipalvelukseksi halusi muuttaa 72 henkeä.

– Tänä vuonna tahti rupesi näkymään jo alkuvuodesta. Aika räjähdysmäinen kasvu on ollut, Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen kertoo.

Varusmiespalveluksen käynyt voi kieltäytyä reservistä ja sitä kautta esimerkiksi kertausharjoituksista hakemalla täydennyspalvelukseen. Viiden päivän täydennyspalveluksen jälkeen reserviläinen siirtyy asevelvollisesta siviilipalvelusvelvolliseksi.

– Suurin yksittäinen tekijä on, että kun on paljon kertausharjoituksia, hakeudutaan herkemmin myös pois reservistä. Yleisimmin se menee niin, että jos kertauskutsu ei sovi elämäntilanteeseen tai omaan ajatusmaailmaan, siitä yritetään ensin saada vapautusta työnantajan todistuksella. Jos se ei onnistu, saatetaan lähteä täydennyspalvelukseen, Reijonen selvittää.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana täydennyspalvelukseen on hakeutunut keskimäärin 160 reserviläistä vuodessa. Yli 300 hakemusta ei ole tullut koskaan aiemmin.

Everstiluutnantti Jari Enberg Maavoimien esikunnasta arvelee nousun taustalla olevan paljon yksittäisiä syitä.

– Aluetoimistoilta tuli meille tänä vuonna täydennyspalvelushakemuksia etenkin samaan aikaan, kun meillä oli Turun suunnalla kansainvälinen harjoitus. Voihan olla, että joku äänestää kansainvälistä toimintaa vastaan tällä tavalla, hän huomauttaa.

Lue aiheesta lisää perjantain Savon Sanomista



 

Rannari

Greatest Leader
Sekään ei ole tavatonta että työnantaja antaa ystävällisesti ymmärtää kertauksissa hyppäämisen mahdollisesti olevan työntekijän tulevan urakehityksen kannalta epäedullinen asia. Ajat ovat tässäkin suhteessa kovasti muuttuneet sitten 80-luvun. Yritysten isänmaallisuus ei ole enää itsestään selvää tai sitten se isänmaa ei ole enää Suomi.
 
Top