Oletko jo saanut käskyä kertaamaan vuodelle 2016 ?

[ajs178]

Onko jossain sanottu että nuo reservistä kieltäytyneet olivat kaikki kertauksiin kutsuttujen joukossa? Ei kai sentään. Tuo on luokkaa yksi promille reservistä eikä 10%. Kovan paikan tullen voisi saapumatta jäädä siis kaiken kaikkiaan tuo muutama sata yhtäkkisesti vakaumuksellistunutta.

No ei kai nyt kukaan huvikseen keksi, että "hei minäpä haluan oma-aloitteisesti 5 päiväksi sivarikoulutukseen!". Tasan tarkkaan on tullut kertauskutsu postiluukusta ja kun ei ole ollut halua mennä kertaamaan, niin ensin yritetty työnantajan lykkäystä, kun ei onnistunut, niin sitten sivariin 5 päivän koulutukseen "pienempänä pahana" verrattuna parin viikon kertauksiin. Tuo Savon Sanoman artikkelikin sen sanoo, että kertausharjoitusten määrän kasvulla on suora yhteys tähän reservistä sivariin -ilmiöön.

Ja nimenomaan kyseessä ei ole mikään 300 miestä 230 000:sta, vaan 300 miestä vuonna 2014 kertauksiin kutsutuista.

 

[Rannari]

Lähteehän porukkaa reservistä sivariin koko ajan erilaisista syistä. Erittäin pieniä määriä kuitenkin. Jos esimerkiksi hakuja tuli runsaasti kansainvälisen harjoituksen aikana niin ei ne kieltäytyneet olleet kyseiseen harjoitukseen kutsuttuja. Kutsun saaneiden kieltäytyminen olisi tapahtunut puoli vuotta ennen harjoitusta eikä sen aikana. Iso osa kehityksestä selittyy tätä nykyä työnantajien kielteisellä suhtautumisella. Firmoilla ei ole enää isänmaata.

 

[Iso-Mursu]

Lähteehän porukkaa reservistä sivariin koko ajan erilaisista syistä. Erittäin pieniä määriä kuitenkin. Jos esimerkiksi hakuja tuli runsaasti kansainvälisen harjoituksen aikana niin ei ne kieltäytyneet olleet kyseiseen harjoitukseen kutsuttuja. Kutsun saaneiden kieltäytyminen olisi tapahtunut puoli vuotta ennen harjoitusta eikä sen aikana. Iso osa kehityksestä selittyy tätä nykyä työnantajien kielteisellä suhtautumisella. Firmoilla ei ole enää isänmaata.

Onneksi ne päivät kun on joutunut=saanut mennä VEH-keikalle arkipäivänä, niin oma työnantajani on pitänyt kyseisiä päiviä palkallisena työpäivänä.

 

[Iso-Mursu]

Tässä kohtaa on hyvä pohtia sitä, että miten liikekannallepano Suomessa onnistuisi. Paljon on puhuttu siitä, että miten voi olla, että Suomen 5.5 miljoonan kansasta saadaan 230 000 miehen SA-joukko (n. 5% väestä), mutta Ukrainan 40 miljoonan kansasta ei saada edes puolta tästä eli 2.5% väestä = 1 000 000 miestä. Sitten on haukuttu, että ovat surkimuksia, kun eivät saa mitään aikaiseksi.

Mutta pointtini on, että Suomen liikekannallepanoa EI OLE KOSKAAN testattu (siis 70 vuotta sitten, mutta sen jälkeen). Kuinka moni liikekannallepanomääräyksen saaneesta hakeutuisi siviilipalvelukseen, jos käsky käy? Onko Suomen lainsäädännön mukaan mahdollista siirtyä reservistä siviilipalvelukseen, jos liikekannallepano tai joustava valmiuden kohotus on käsketty? Tunteeko kukaan lakia tämän mukaan?

Siis jos jo kertausten takia porukka quittaa.

Oma veikkaukseni on että sodanajan porukalla hyvin kertautetussa porukassa kieltäytymisen kynnyskin alenisi.

Tuttujen silmissä ei kehtaisi niin helposti jäähä poijes.

 

[Fencer]

Foorumilla puhutaan aina, että "iivana ei välitä tappioista"....ne ajat oli ja meni. Kyllä Putin joutuu ottamaan huomioon myös tappiot. Sotilaiden äidit ja muu yhteiskunta sen ohella ei taatusti loputtomiin katso iloiten sitä, kun poikia krematorisoidaan kenttäpolttimissa. Jos nuo krematoriot joutuvat vetämään kolmivuorossa, niin näinköhän sitä tilannetta kestää edes diktaattorin peffa? Epäilen.

Ei venäläinen mentaliteetti ole niin paljoa muuttunut. Edelleenkään venäläiset eivät arvosta yksittäistä ihmishenkeä kuten länsimaat ja tappioiden sietokyky on korkea. Siellä on aika syvällä vielä se ajattelumalli, että kun Kremlistä käsketään sotaan, niin se on sitten niin, ja rapatessa yleensä roiskuu. Kun varusmiehiä kuolee vuosittain vähintään kymmeniä pelkästään varuskunnissa, eikä asia tunnu laajemmassa mittakaavassa ketään kiinnostavan, on varusmiesten lähettäminen sotaan edelleenkin suht helppoa, eikä uhrilukua usein lasketa lainkaan, ja jos lasketaan, niin tulos on vähän sinnepäin.

Mutta siinä olet oikeassa, että huomioon on tappiot otettava. Se, miten paljon sillä on käytännön toimintaan vaikutusta on eri asia. Sotilaiden äidit eivät ole saaneet Ukrainan sotaan liittyen tietoja siinä määrin kuin aiemmin. Sotilaita on kuollut "verenhukkaan Rostovin alueella".

Sanoisin, että jos Putin käskee miehittää Ukrainan ja siinä menee vaikka 5 000 ukkoa, niin kansa hurraa sen sijaan että Kremlin muuria aletaan räjäyttää.

 

[Kapiainen]

Itä-Ukrainassa vaikkapa kolme täyteen varustettua jääkäripataljoonaa hyvin varustein ja koulutettuna, ryydittäen yhdellä mek.tstosastolla ja tykistörykmentillä olisi varsin rankka paketti muiden lisäksi. Asetelmat muuttuisivat radikaalisti ja "kapinallisalueen" itärajalla alkaisi syntyä liikettä idästä länteen. Semmosta se jalkaväki edelleen on, tarpeellista.

Sotakouluja käymätön silmäni kun katsoo noita tilannekarttoja, niin siinä konteksissa ei Suomen armeija näyttäydy ollenkaan vähäpätöisenä. Suomessa on tehty kuitenkin varsin oikeita valintoja niin varustautumisessa kuin kouluttamisessakin.

Samaa mieltä!

Ja olen aika vakaasti sitä mieltä, että yksi meikäläinen mekanisoitu prikaati SA-kokoonpanossaan tekisi Itä-Ukrainassa karua jälkeä - vaikka maastot siellä ei suosikaan suomalaisten joukkojen koulutusta, joka kuitenkin on hyvin pitkälle tiettyihin olosuhteisiin erikoistunutta täsmäkoulutusta.

Josta päästään taas siihen, että meillä on perisuomalainen tapa (alitajuisesti?) aliarvioida omia kykyjämme ja yliarvioida muiden kykyjä. Väitän (taas), että suomalainen SA-joukko on niin spesifisti koulutettu tiettyihin olosuhteisiin, ettei millään muulla armeijalla ole niin laajasti niin täsmäkoulutettuja joukkoja. Ja on muuten ISO etu kun ottelua aletaan käymään...

 

[Iso-Mursu]

Ei venäläinen mentaliteetti ole niin paljoa muuttunut. Edelleenkään venäläiset eivät arvosta yksittäistä ihmishenkeä kuten länsimaat ja tappioiden sietokyky on korkea. Siellä on aika syvällä vielä se ajattelumalli, että kun Kremlistä käsketään sotaan, niin se on sitten niin, ja rapatessa yleensä roiskuu. Kun varusmiehiä kuolee vuosittain vähintään kymmeniä pelkästään varuskunnissa, eikä asia tunnu laajemmassa mittakaavassa ketään kiinnostavan, on varusmiesten lähettäminen sotaan edelleenkin suht helppoa, eikä uhrilukua usein lasketa lainkaan, ja jos lasketaan, niin tulos on vähän sinnepäin.

Mutta siinä olet oikeassa, että huomioon on tappiot otettava. Se, miten paljon sillä on käytännön toimintaan vaikutusta on eri asia. Sotilaiden äidit eivät ole saaneet Ukrainan sotaan liittyen tietoja siinä määrin kuin aiemmin. Sotilaita on kuollut "verenhukkaan Rostovin alueella".

Sanoisin, että jos Putin käskee miehittää Ukrainan ja siinä menee vaikka 5 000 ukkoa, niin kansa hurraa sen sijaan että Kremlin muuria aletaan räjäyttää.

Luen tässä Zhukovin elämänkertaa. Tappiot melkein jokaisessa operaatiossa on 200 000 - 400 000 sotilasta jne.. Kymmenisä divisioonia lakkaa olemasta.

Epäilen että ei tänään onnistuisi.

 

[Fencer]

Tässä kohtaa on hyvä pohtia sitä, että miten liikekannallepano Suomessa onnistuisi. Paljon on puhuttu siitä, että miten voi olla, että Suomen 5.5 miljoonan kansasta saadaan 230 000 miehen SA-joukko (n. 5% väestä), mutta Ukrainan 40 miljoonan kansasta ei saada edes puolta tästä eli 2.5% väestä = 1 000 000 miestä. Sitten on haukuttu, että ovat surkimuksia, kun eivät saa mitään aikaiseksi.

Mutta pointtini on, että Suomen liikekannallepanoa EI OLE KOSKAAN testattu (siis 70 vuotta sitten, mutta sen jälkeen). Kuinka moni liikekannallepanomääräyksen saaneesta hakeutuisi siviilipalvelukseen, jos käsky käy? Onko Suomen lainsäädännön mukaan mahdollista siirtyä reservistä siviilipalvelukseen, jos liikekannallepano tai joustava valmiuden kohotus on käsketty? Tunteeko kukaan lakia tämän mukaan?

Siis jos jo kertausten takia porukka quittaa.

Vähän aihetta sivuten, tässä tiivistelmäm loppuosa kadetin pro gradu -työstä.

"Tutkimuksessa selvisi, että Suomen puolustusvoimat menetti kenttäarmeijan liikekannallepanokyvyn pian jatkosodan jälkeen. Liikekannallepanokyky palautui normaaliksi pääesikunnan ohjeistuksen tasolla vuoden 1956 lopulla. Liikekannallepanokyvyn palautumiseen ja kehitykseen vaikuttivat useat ajanjakson ulkopuoleiset tekijät. YYA-sopimuksen rooli oli liikekannallepanokyvyn kehittymisessä tunnettua suurempi. Liikekannallepanojärjestelmän osalta kehitys aiempaan oli pientä ja johtui lähinnä ulkopuoleisten tekijöiden aiheuttamista muutoksista."

Luen tässä Zhukovin elämänkertaa. Tappiot melkein jokaisessa operaatiossa on 200 000 - 400 000 sotilasta jne.. Kymmenisä divisioonia lakkaa olemasta.

Epäilen että ei tänään onnistuisi.

Toisen maailmansodan tappiot olivat aivan käsittämättömiä. Venäläiset saattoivat uhrata esim. yhden komppanian, jotta vihollisen tuliasemat saatiin paikannettua. Eikä paljoa hetkauttanut.

Edit: kirj.virh.

 

[Kapiainen]

Luen tässä Zhukovin elämänkertaa. Tappiot melkein jokaisessa operaatiossa on 200 000 - 400 000 sotilasta jne.. Kymmenisä divisioonia lakkaa olemasta.

Zhukov on mielenkiintoinen tapaus. Olen aika paljon lueskellut hänestä johtuen siitä että hän on taistelukentällä voittanut käytännössä kaikki merkittävät taistelut ja vastapelureina ovat olleet parhaat mahdolliset tekijät (Guderian, von Manstein jne) Oliko hän siis parhaista paras - vai miten asia on.
Voitot ratkaisevat sodassa, sen puoleen hän kai on parhaista paras, mutta oliko sittenkään?
Olen päätynyt seuraavaan: on helppo olla menestyksekäs sotapäällikkö kun käytössä on lähes rajoittamattomat resurssit ja niiden kulumisesta ei tarvitse välittää käytännössä yhtään mitään. Väitänkin, että samat resurssit Guderianille ja von Mansteinille niin tulosta olisi tullut kaksinverroin. Kyllä sotapäällikön kykyä mitatessa on huomioitava voittojen lisäksi myös kyky käyttää resursseja järkevästi ja se taito Zhukovilta jäi vähän vähemmille näytöille. En sano, että Zhukov olisi ollut huono - mutta keskinkertainen Saksalainen kenraali olisi uskoakseni tehnyt vähintään samaa jälkeä samoilla resursseilla.

Tämän liittymäpinta nykypäivään on siinä, että Venäjän asevoimat nojaa edelleen taktisessa, operatiivisessa ja strategisessa ajattelussa - ehkä tiedostamattaankin - suuren isänmaallisen sodan kokemuksiin ja siinä ohessa mm. juuri Zhukovin toimiin kyseisessä sodassa.

Piittaamattomuus resursseista on heillä selkärangassa. Se on selkärangassa ylimmällä päällystöllä, mutta myös miehistöllä - he hyväksyvät resurssien piittaamattoman käytön "koska niin se on aina ollut ja niin sen kuuluu olla". Väitän, että tämä mahdollistaa myös sen, että venäläisiä sotilaita voidaan käyttää Ukrainassa "salaa", haudata kaatuneet kotimaassa "salaa" jne jne.
Enpä tiedä länsimaista armeijaa, joka lähettäisi sotilaitaan sotaan ja hautaisi kaatuneet kotimaassa salaa ja peitellen - ihan jo siksi, ettei minkään länsiarmeijan sotilaat kauaa nielisi sitä, ettei kaatuneet aseveljet saa arvoistaan kohtelua.

 

[Honcho]

Piittaamattomuus resursseista on heillä selkärangassa. Se on selkärangassa ylimmällä päällystöllä, mutta myös miehistöllä - he hyväksyvät resurssien piittaamattoman käytön "koska niin se on aina ollut ja niin sen kuuluu olla". Väitän, että tämä mahdollistaa myös sen, että venäläisiä sotilaita voidaan käyttää Ukrainassa "salaa", haudata kaatuneet kotimaassa "salaa" jne jne.
Enpä tiedä länsimaista armeijaa, joka lähettäisi sotilaitaan sotaan ja hautaisi kaatuneet kotimaassa salaa ja peitellen - ihan jo siksi, ettei minkään länsiarmeijan sotilaat kauaa nielisi sitä, ettei kaatuneet aseveljet saa arvoistaan kohtelua.

Tuolta se kyllä tuntuu, Venäjän "maanpuolustus.netissä" ei varmasti keskustele itse armeijan käyneitä, vaan joko ylivoimaisista venäläisaseista ja erikoisjoukoista vaahtoavia propagandaorkuissaan kieriskeleviä pölhöjä tai sitten sitä sakkia jonka mielestä on kivaa leikkiä Geopolitiikkaa puskien tuota 10% "roskasakkia" kuolemaan minne sattuu.

Mutta Venäjällä ei vain tahdo olla niitä resurssejakaan määrättömiin, kun väkilukukin on puolet siitä mitä NL:n aikoina ja talous mitä on.

 

[Honcho]

Josta päästään taas siihen, että meillä on perisuomalainen tapa (alitajuisesti?) aliarvioida omia kykyjämme ja yliarvioida muiden kykyjä. Väitän (taas), että suomalainen SA-joukko on niin spesifisti koulutettu tiettyihin olosuhteisiin, ettei millään muulla armeijalla ole niin laajasti niin täsmäkoulutettuja joukkoja. Ja on muuten ISO etu kun ottelua aletaan käymään...

Ruotsissa puhutaan avoimesti, että Suomessa on tehty oikeita valintoja siinä missä Ruotsissa vääriä. Mutta Suomessa jokainen Iltalehden kommentoija "tietää" että Suomi on nurin 2 päivässä. Tietysti on ehkä hyvä että mieluummin ali- kuin yliarvioidaan omat kyvyt (patistaa mm. yleiseen haluun lisätä määrärahoja) mutta helposti kierähtää överiksi tuo touhu, defaitismiksi ja henkiseksi "omaan pesään paskomiseksi".

 

[Iso-Mursu]

Ruotsissa puhutaan avoimesti, että Suomessa on tehty oikeita valintoja siinä missä Ruotsissa vääriä. Mutta Suomessa jokainen Iltalehden kommentoija "tietää" että Suomi on nurin 2 päivässä. Tietysti on ehkä hyvä että mieluummin ali- kuin yliarvioidaan omat kyvyt (patistaa mm. yleiseen haluun lisätä määrärahoja) mutta helposti kierähtää överiksi tuo touhu, defaitismiksi ja henkiseksi "omaan pesään paskomiseksi".

Tietty nöyryys on hyväksi. Laittaa vähän potkua suunnitteluun ja toimintaan.

 

[baikal]

Kertoo jotain yhteiskunnasta ja sodan luonteesta se, että kaatuneet käytetään joko krematoriossa tai / ja haudataan salaa omaisilta ja yleisöltä.

 

[Honcho]

Hägglund ei välttämättä viime vuonna puhunut paskaa. Suomen asevoiman lyöminen ei ole ihan läpihuutojuttu kenellekään. Siinä diktaattori joutuisi ottamaan varsin tietoisen riskin siitä, että hyökkääjä ottaa turpiin ja jakkara voi keikkua niissä tilanteissa vaarallisella tavalla. Putin joutuu taiteilemaan nykypolitiikassaan siten, että hänen ei ole varaa ottaa kärsään. Foorumilla puhutaan aina, että "iivana ei välitä tappioista"....ne ajat oli ja meni. Kyllä Putin joutuu ottamaan huomioon myös tappiot. Sotilaiden äidit ja muu yhteiskunta sen ohella ei taatusti loputtomiin katso iloiten sitä, kun poikia krematorisoidaan kenttäpolttimissa. Jos nuo krematoriot joutuvat vetämään kolmivuorossa, niin näinköhän sitä tilannetta kestää edes diktaattorin peffa? Epäilen.

Kyllä juuri tämä vaikutelma on tullut itsellekin. Hägglund on tietysti helppo kohde ivalle ja pilkalle, kun ikää on, suomenruotsalaisuuskin rasitteena, WinCapitaakin koklattu ja esiintymistyyli tietynlainen eli räiskyvän räväkkä. Mutta ei se todellakaan miltään vanhuksen höperehtimiseltä tuntunut tuo karjalaisen sutkin heitto, että "täällä tulee turpiin". Siinä missä se meillä herätti suuren myötähäpeän ja ivan myrskyn, niin epäilen että katsottuna sieltä potentiaalisen aggressorin näkökulmasta voisi tilanne hyvinkin tuntua siltä.

Asettakaapa itsenne Leningradin sotilaspiirin korkea-arvoisen koppalakin asemaan ja ruvetkaa suunnittelemaan invaasiota Suomaahan.

• Katsokaa aidosti tarjolla olevia joukko-osastoja Wikipedian ilmoittamien maksiminumeroiden sijaan (ottaen huomioon ettei pinta-alaltaan maailman suurinta, harvaan asutettua ja osin puolivihamielisten tahojen ympäröimää maata voi raapia tyhjäksi kaikesta mikä osaa pitää kivääriä).
• Katsokaa tulevan taistelukentän maastoa ja olosuhteita.
• Katsokaa logistisia kykyjä kerätä ja huoltaa riittävät joukot vihollisen kotikentällä.
• Katsokaa saatavilla olevaa kalustoa ja sen toiminta-astetta.
• Miettikää omien joukkojen halua taistella.

Tuntuuko siltä, että kyseinen maa on valloitettu logistiset realiteetit huomioon ottaen niin nopeasti, että "siellä on vielä reserviläisten kutsulaput postissa kun Helsingissä pidetään jo voitonparaatia"?

Tuntuuko siltä, että koska reserviläisten kertausharjoitukset on ko. maassa oikeastikin laiminlyöty, ei siitä varmaan tule edes kunnon tappelua?

Tuntuuko siltä, että vastustajan tietyt puutteet kalustossa esim. pimeänäkökyvyn ja IT:n osalta tuovat ratkaisevan edun?

Tuntuuko siltä, että maa ei pinnan alla piilevan, pelkuruudesta johtuvan vähäisen puolustushalun takia tule panemaan paljoakaan hanttiin?

Tuntuuko siltä, että operaatio voidaan suorittaa riittävän siedettävin tappioin?

Tuntuuko operaatio riittävän vähäriskiseltä, kun kyse ei ole kuitenkaan likimainkaan eksistentiaalisesta uhasta omalle maalle?

Jne.

Ylläoleviin kysymyksiin voi sitten kukin miettiä itse vastaukset. Itse en vastaa noihin mitään, mutta kommentoin sen verran että asun linnuntietä 40km Venäjän rajasta, ja nukun yöni, siltä osin kun lapset antavat nukkua, kuin tukki.

 

[Honcho]

Tietty nöyryys on hyväksi. Laittaa vähän potkua suunnitteluun ja toimintaan.

Tämä. Kyllähän voitollisetkin firmat tehostavat toimintaansa aina missä mahdollista.

 

[Honcho]

Lähteehän porukkaa reservistä sivariin koko ajan erilaisista syistä. Erittäin pieniä määriä kuitenkin. Jos esimerkiksi hakuja tuli runsaasti kansainvälisen harjoituksen aikana niin ei ne kieltäytyneet olleet kyseiseen harjoitukseen kutsuttuja. Kutsun saaneiden kieltäytyminen olisi tapahtunut puoli vuotta ennen harjoitusta eikä sen aikana. Iso osa kehityksestä selittyy tätä nykyä työnantajien kielteisellä suhtautumisella. Firmoilla ei ole enää isänmaata.

Uskoisin että sivariin loikkausten syynä on yksinkertaisesti 2014 ollut kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne. Eli on yksinkertaisesti pelästytty sitä yhtäkkiä todentuntuista ajatusta joutua mukaan puolustussotaan ja jättäydytty jo etukäteen pois. Kokonaisuuden kannalta hyvä vaan, kuten täällä jo todettu.

 

[Sardaukar]

Zhukov on mielenkiintoinen tapaus. Olen aika paljon lueskellut hänestä johtuen siitä että hän on taistelukentällä voittanut käytännössä kaikki merkittävät taistelut ja vastapelureina ovat olleet parhaat mahdolliset tekijät (Guderian, von Manstein jne) Oliko hän siis parhaista paras - vai miten asia on.
Voitot ratkaisevat sodassa, sen puoleen hän kai on parhaista paras, mutta oliko sittenkään?
Olen päätynyt seuraavaan: on helppo olla menestyksekäs sotapäällikkö kun käytössä on lähes rajoittamattomat resurssit ja niiden kulumisesta ei tarvitse välittää käytännössä yhtään mitään. Väitänkin, että samat resurssit Guderianille ja von Mansteinille niin tulosta olisi tullut kaksinverroin. Kyllä sotapäällikön kykyä mitatessa on huomioitava voittojen lisäksi myös kyky käyttää resursseja järkevästi ja se taito Zhukovilta jäi vähän vähemmille näytöille. En sano, että Zhukov olisi ollut huono - mutta keskinkertainen Saksalainen kenraali olisi uskoakseni tehnyt vähintään samaa jälkeä samoilla resursseilla.

Tämän liittymäpinta nykypäivään on siinä, että Venäjän asevoimat nojaa edelleen taktisessa, operatiivisessa ja strategisessa ajattelussa - ehkä tiedostamattaankin - suuren isänmaallisen sodan kokemuksiin ja siinä ohessa mm. juuri Zhukovin toimiin kyseisessä sodassa.

Piittaamattomuus resursseista on heillä selkärangassa. Se on selkärangassa ylimmällä päällystöllä, mutta myös miehistöllä - he hyväksyvät resurssien piittaamattoman käytön "koska niin se on aina ollut ja niin sen kuuluu olla". Väitän, että tämä mahdollistaa myös sen, että venäläisiä sotilaita voidaan käyttää Ukrainassa "salaa", haudata kaatuneet kotimaassa "salaa" jne jne.
Enpä tiedä länsimaista armeijaa, joka lähettäisi sotilaitaan sotaan ja hautaisi kaatuneet kotimaassa salaa ja peitellen - ihan jo siksi, ettei minkään länsiarmeijan sotilaat kauaa nielisi sitä, ettei kaatuneet aseveljet saa arvoistaan kohtelua.

Zhukovin jutuista kannattaa lukea miten Operaatio Mars meni. Sen piti itse asiassa olla pääoperaatio Stalingradin sijasta (ja/tai yhteydessä). Olivat (ja ovat vieläkin) aika hiljaa tuosta Operaatio Marsista...

http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Mars

 

[kaheli]

No ei kai nyt kukaan huvikseen keksi, että "hei minäpä haluan oma-aloitteisesti 5 päiväksi sivarikoulutukseen!". Tasan tarkkaan on tullut kertauskutsu postiluukusta ja kun ei ole ollut halua mennä kertaamaan, niin ensin yritetty työnantajan lykkäystä, kun ei onnistunut, niin sitten sivariin 5 päivän koulutukseen "pienempänä pahana" verrattuna parin viikon kertauksiin. Tuo Savon Sanoman artikkelikin sen sanoo, että kertausharjoitusten määrän kasvulla on suora yhteys tähän reservistä sivariin -ilmiöön.

Ja nimenomaan kyseessä ei ole mikään 300 miestä 230 000:sta, vaan 300 miestä vuonna 2014 kertauksiin kutsutuista.

Kyllä sinne aivan varmasti hakeudutaan myös muista syistä. Itse asiassa olen itse kuullut, kun eräs jo reilusti yli kymmenen vuotta sitten armeijan käynyt tuttuni sanoi, että aikoo hakea täydennyspalvelukseen, EIKÄ häntä oltu kutsuttu kertaamaan kun tuon sanoi. Sitä paitsi tuosta täydennyspalvelukseen hakautuneiden määrän lisääntymisestä uutisoitiin jo vuoden 2014 alkupuolella, mutta viime vuonnahan kertausten määrä oli vielä alhaisemmalla tasolla kun mitä se tulee olemaan tänä vuonna. Jos siis kertausten määrä ei ollut viime vuonna edellistä vuotta suurempi (oliko jopa pienempi?), mutta täydennyspalvelukseen hakeutui kaksinkertainen määrä porukkaa aiempaan nähden, niin eikö syyn silloin pidä olla jossain muualla? Väittäisin, että suurin syy löytyy tuolta Ukrainan suunnalta.

 

[Kapiainen]

Asettakaapa itsenne Leningradin sotilaspiirin korkea-arvoisen koppalakin asemaan ja ruvetkaa suunnittelemaan invaasiota Suomaahan.

• Katsokaa aidosti tarjolla olevia joukko-osastoja Wikipedian ilmoittamien maksiminumeroiden sijaan (ottaen huomioon ettei pinta-alaltaan maailman suurinta, harvaan asutettua ja osin puolivihamielisten tahojen ympäröimää maata voi raapia tyhjäksi kaikesta mikä osaa pitää kivääriä).
• Katsokaa tulevan taistelukentän maastoa ja olosuhteita.
• Katsokaa logistisia kykyjä kerätä ja huoltaa riittävät joukot vihollisen kotikentällä.
• Katsokaa saatavilla olevaa kalustoa ja sen toiminta-astetta.
• Miettikää omien joukkojen halua taistella.

Tuntuuko siltä, että kyseinen maa on valloitettu logistiset realiteetit huomioon ottaen niin nopeasti, että "siellä on vielä reserviläisten kutsulaput postissa kun Helsingissä pidetään jo voitonparaatia"?

Tämä on juuri se ehkä kaikista olennaisin kysymys Suomen turvallisuuspolitiikassa uskottavan puolustuksen osalta!

Kuten olen jo pitkään (useamman vuoden) ja useissa eri yhteyksissä sanonut ja lopulta sen on sanonut ääneen myös ylimmän johdon edustajat: Suomen puolustuksen uskottavuus arvioidaan muualla kuin meillä Suomessa. Onhan se nimittäin tosiasia, että pystymme hyvin todennäköisesti perimään hyökkääjältä hitonmoisen hinnan tästä meidän maasta - mutta kun se hyökkääjä sen huomaa, on jo liian myöhäistä koska silloin olemme jo sitä hintaa perimässä. Tarkoitus kuitenkin olisi, että se puolustus olisi niin uskottava ettei sitä hyökkäystä tule ensinkään.

Juuri tämä on se tilanne jossa olemme: Itse tiedämme - potentiaalinen hyökkääjä ei...se kun ajattelee juuri noin kuin Honcho tuossa kuvaa - eikä ole mitään realistista syytä, miksei ajattelisi.

 

[Rannari]

Uskoisin että sivariin loikkausten syynä on yksinkertaisesti 2014 ollut kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne. Eli on yksinkertaisesti pelästytty sitä yhtäkkiä todentuntuista ajatusta joutua mukaan puolustussotaan ja jättäydytty jo etukäteen pois. Kokonaisuuden kannalta hyvä vaan, kuten täällä jo todettu.

En tunne henkilökohtaisesti kuin kolme loikkaria. Yhdellä syynä oli työnantajan painostus ja toisella uskonnollisen heräämisen synnyttämä vakaumus. Kolmas oli sitä mieltä että hänellä olisi oikeus saada koulutusta ja kun sitä ei anneta niin ei nappaa. Syitä lienee lopulta yhtä monta kuin ihmisiäkin.