Olisiko balttien taistelu vuonna 1939 ollut sittenkään toivoton?

Suomihan oli kuukahtamassa molemmilla kerroilla ja ainoastaan Stalinin muut suunnitelmat pelastivat meidät molemmilla kerroilla. Olen aikaisemminkin kirjoittanut että tuo "yksin pärjättiin myytti" on huono homma sillä monella se tarkoittaa samaa ettei natoa tarvita mihinkään.

Myytti elää sitkeästi. Maaliskuussa 1940 meidät osaltaan pelasti Stalinin pelko siitä että Britannia ja Ranska olisivat olleet tulossa Suomen avuksi. Kesällä 1944 meidät omalta osaltaan pelasti Saksan aseapu, erityisesti Lento-osasto Kuhlmey. Suomalaisten tiukka vastarinta sekoitti puna-armeijan aikataulun. Helsinkiin ei päästy paraatimarssilla eikä Suomen puolustusvoimia kyetty tuhoamaan riittävän nopeasti. Suurvaltapoliittiset kuviot sanelivat että ryssälle tuli kiire Berliiniin Helsingin sijaan.
 
Myytti elää sitkeästi. Maaliskuussa 1940 meidät osaltaan pelasti Stalinin pelko siitä että Britannia ja Ranska olisivat olleet tulossa Suomen avuksi. Kesällä 1944 meidät omalta osaltaan pelasti Saksan aseapu, erityisesti Lento-osasto Kuhlmey. Suomalaisten tiukka vastarinta sekoitti puna-armeijan aikataulun. Helsinkiin ei päästy paraatimarssilla eikä Suomen puolustusvoimia kyetty tuhoamaan riittävän nopeasti. Suurvaltapoliittiset kuviot sanelivat että ryssälle tuli kiire Berliiniin Helsingin sijaan.
Näinhän se on:
- Yksin pärjättiin! (Saksa)
- Liittoutumattomana pärjättiin! (YYA)
 
Neuvosto-Virossa tuoreeltaan vuonna 1940 tuotettu propagandapläjäys. Kertoo siitä mitenkä "kansan tahdon" mukaisesti Viron kansa yksimielisesti halusi maansa liittyvän osaksi neuvostokansojen perhettä. Tekstit löytyy ruotsiksi. Kuvottavaa teeskentelyä ja teatteria alusta loppuun. Ja onneksi vastaavanlaista näytöstä ei koskaan nähty meillä Suomessa.

 
Vaikka ei liity 1939-40 tapahtumiin, niin kannattaa lukea:

http://www.koalakustannus.fi/kirjat/kirja.php?id_prd=210

Prit Buttar
Jättien puristuksessa – Taistelu Baltiasta 1941–1945


Toisessa maailmansodassa Viro, Latvia ja Liettua joutuivat kahden suurvallan, Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan välisen sodan taistelukentäksi. Sodan kuluessa Baltian maat joutuivat kummankin miehittämäksi, ja monet baltit joutuivat valitsemaan miehittäjien myötäilemisen ja partisaanitoiminnan välillä.

Neuvostoliiton miehittämät Baltian maat joutuivat salamasodan taistelukentäksi Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941. Kolmannen valtakunnan sotaonnen käännyttyä Baltiassa käytiin sodan verisimpiin lukeutuvia taisteluita, kun puna-armeija aloitti rynnistyksensä kohti Berliiniä. Satojatuhansia sotilaita kaatui Kuurinmaan motin taisteluissa sodan viimeisenä vuotena.

Sota ja kuljetukset pakkotyöhön olivat verottaneet Baltian väestöstä yli kaksikymmentä prosenttia. Samalla rautaesirippu eristi alueen yli neljäksi vuosikymmeneksi. Aikalaiskertomuksiin ja arkistolähteisiin tukeutuen Prit Buttar kuvaa taidokkaasti itärintaman katkeraa taistelua ja näitä kolmea pientä valtiota, joiden kohtalo nivoutui kahden suurvallan sotavoimien voittoihin ja tappioihin.

Tätä moitittin täällä. Itselleni uutta historiaa erityisesti 1918-1940 ajalta. Pidän.
 
Neuvosto-Virossa tuoreeltaan vuonna 1940 tuotettu propagandapläjäys. Kertoo siitä mitenkä "kansan tahdon" mukaisesti Viron kansa yksimielisesti halusi maansa liittyvän osaksi neuvostokansojen perhettä. Tekstit löytyy ruotsiksi. Kuvottavaa teeskentelyä ja teatteria alusta loppuun. Ja onneksi vastaavanlaista näytöstä ei koskaan nähty meillä Suomessa.
Itse asiassa tekivät Viipurissa samanlaisen lavastuksen. Näytettiin sitten Neuvostoliitossa. Eräs neukkuveteraani kertoi jossain dokussa, että hän kertoi kotipiirissään, että ei se talvisota ihan noin mennyt. Kodin ulkopuolella oli parempi olla hiljaa.
 
Back
Top