Älä kysy tuommoisia vaikeita. Joku zoomattava objektiivi on muttei hajuakaan numeroista. Olen täysi amatööri kuvaaja.
Pikakurssi:
Pidempi polttoväli eli telepää tarkoittaa sitä että tötterö on tungettu silleen pitkäksi tai muuten niin, että mahdollisimman iso osa kuva-alasta rajautuu pois.
Telepää eli pitkät polttovälit tuottavat lyhyempää syväterävyysaluetta, jolloin tausta blurrautuu kivasti. Lyhyemmillä polttoväleillä sama saadaan aikaan käyttämällä isompaa aukkoa.
Eli tavallaan voit ajatella, että jos leikkaisit tietyn paksuisesta putkesta - vaikka 4-5cm paksusta muovirööristä eri pituisia pätkiä, niin näkisit niiden läpi katsoessasi eri määrän maailmaa. 2cm eli 20mm pitkän pätkän läpi katsoessa näkisit hyvin laajakulmaisesti maailmaa. 30cm eli 300mm pitkän putken läpi näkisit paljon suppeamman kuvan.
Eli jos olisi käytössä vaikka zoomitötterö, josta löytyisi tämmöisiä numeroita:
75-300/4-5.6 niin nuo numerot kertoisivat että tötterön polttovälialue olisi 75mm viiva 300mm. Valovoimasta ne kertoisivat että 75mm asennossa putken valovoima olisi 4 ja 300mm asennossa 5.6.
Valovoima voi olla häkellyttävä luku. Se kannattaa ajatella yks per jotain -kaavalla. Kakkosen valovoima 1/2. Puolet tötteröön tulevasta valosta pääsee perille. Nelosen valovoima on 1/4. Neljäsosa töttöröön tulevasta valosta pääsee perille. Kuudentoista valovoima on 1/16. Kuudestoistaosa valosta pääsee perille.
Iso aukko tuottaa lyhyen syväterävyysalueen. Pieni tuottaa pidemmän.
Hyvin karkeasti voisi sanoa, että pitkiä teleputkia lukuunottamatta noin 2.8 on sellainen valovoima eli aukkoarvo, että voidaan puhua valovoimaisista eli nopeista objektiiveista. Nelosta isommat ovat pimeitä.
Putken teoreettinen maksimiterävyys on sidoksissa sen valovoimaan. Mitä valovoimaisempi lasi, sitä terävämpi se teoriassa voi olla. Käytännössä optiikat ovat yleensä terävimmillään noin kaksi aukkoa himmennettyinä eli silloin kun aukkoarvo on himmennetty tuplaten isompaan lukuun. Jos obiskan valovoima on 1.4 niin se on yleensä terävimmillään noin 2.8 huituvilla. Jos valovoima on 5.6 niin se pitää usein himmentää yhteentoista asti ennen kuin piirto ja kontrasti ovat parhaimmillaan.
Itse kuvaustilanteiden joustavuutta tavoittelevat ihmiset pyrkivät yleensä suureen polttovälikattavuuteen hankkimalla zoomeja. Syväterävyyden hallintaa painottavat pyrkivät yleensä hankkimaan valovoiimaisia laseja. Iso osa niistä on ns. kiinteäpolttovälisiä (prime) eli niillä voi tarkentaa muttei zoomata.
Journalistisessa käytössä ja muussa sellaisessa missä sekä polttovälien kattamisen tarve on suuri että halutaan maksimoida visuaalista hallintaa käytetään usein 2.8 -valovoimaisia zoomeja.
Jos kamerassasi on ns. käyttöaukolle himmentämisen mahdollisuus, niin voit jo ennen kuvan ottamista tarkistaa että miltä kuvan syväterävyys tulee kuvassa näyttämään. Filmiaikana se oli tärkeää. Nykyisiin voi yhtä hyvin ottaa kuvan ja katsoa siitä. Sitten voi säätää aukon mieleisekseen ja ottaa toisen.
Jos katsot mun kuvia tässä ketjussa, niin huomaat, että valkkaan yleensä kuva-alalta kapean syväterävyysalueen haluamaani kohtaan ja annan muun blurrautua. Sillä tavoin kohdistan huomion juuri siihen asiaan + visuaaliseen vaikutelmaan, johon haluan.