Onko mobiiliverkko turvallisuusuhka?

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Virvekeskustelusta jäi painamaan mieltä mobiiliverkkomme turvallisuus, mutta ehkä joku tietävämpi osaa hälventää huoleni.

Yksittäiset radioamatöörit voivat olla yhteydessä toisiinsa vaikka toiselle puolelle maailmaa ja riippumatta sähkönsaannista, mutta miten on mobiiliverkkomme laita? Kaatuuko se kokonaan sähkönjakelun tyrehtymisen myötä, vai kyetäänkö osa siitä pitämään päällä varavoimalla?

Puhe, laajakaista ja bitit välittyvät GSM-mastosta toiseen, mutta tarvitseeko toiminta myös erillisiä keskusyksikköjä? Jotain kauttahan se laskutuskin suoritetaan. Jos olen Parkanossa ja paikallinen mobiiliverkko toimii esimerkiksi kolmen lähettimen (maston) ja varavoiman turvin, mutta ympäristön kaikki asemat ovat mykkiä, miten silloin saan yhteyden Helsinkiin kertoakseni, että vihulainen poimii marjoja metsissä? Eli kysymykseni kuuluu, kuinka monen lähettimen on oltava toiminnassa, jotta mobiiliverkkomme toimisi valtakunnanlaajuisesti ja tarvitaanko siihen "keskusasemia", joissa on tietokoneet ohjaamassa toimintaa. Ovatko "mastot" itsenäisiä yksikköjä vai yksinään täysin hyödyttömiä? Mitä tapahtuu, jos on meneillään valtakunnanlaajuinen tahallaan aiheutettu pitkä sähkökatko?

https://www.lvm.fi/docs/fi/339549_DLFE-9719.pdf
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen
turvaamisen kannalta välttämättömien
tieto- ja viestintäjärjestelmien
käytettävyyden kehittäminen


Pohjois-Suomessa laajoja tietoliikennekatkoja aiheuttaneet häiriöt korjattu
large-tietokoneet2.JPG

Heikki Uusitalo
Kotimaa 20.6. | Päivitetty 20.6. | Kaleva Muuta tekstin kokoa -+
Tykkää 8
Kommentoi 34
Torstai-iltana laajoilta alueilta eri puolilla Pohjois-Suomea tietoliikenneyhteyksiä katkaisseen sähkönsyöttöhäiriön aiheuttamat häiriöt on saatu korjattua.

Sähkökatkos sattui Oulun Torikadulla toimivan DNA:n Oulun laitetilan konesaleissa. Sähköt ehtivät olla pois 45 minuutin ajan, ennen kuin ne saatiin palautettua.

DNA:n osalta vika katkoi tietoliikenneyhteydet tuhansilta asiakkailta Oulun keskustassa. Yhteydet saatiin palautettua torstai-illan aikana.

Sähkökatkos näkyi katkoksena myös muun muassa DNA:n kiinteänverkon laajakaistapalveluissa, kaapelitelevisiopalveluissa, kaapelilaajakaistapalveluissa sekä muun muassa matkaviestinpalvelussa.

Sähkökatkos näkyi torstain aikana myös Elisan mobiiliverkon ja kiinteän verkon palveluissa, joissa oli häiriöitä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Häiriön vuoksi yhteydet pätkivät tai olivat poikki kokonaan.

DNA:n ja Elisan lisäksi poikki olivat kaikkien konesaleissa toimivien operaattoreiden asiakkaiden internetyhteydet, GSM-palvelut, kaapeli-TV- ja IP-TV-palvelut, konesali- ja pilvipalvelut ja muun muassa sähköpostit.

DNA:n Torikadun keskuksen vuokrakonesalitiloissa toimii myös oululainen yrityspalveluita tarjoava internetoperaattori Netplaza.

Varatoimitusjohtaja Panu Korva arvioi, että kaikkiaan vika kosketti jopa satoja tuhansia operaattoreiden yksittäisiä yritys- ja kuluttaja-asiakkaita eri puolilla Pohjois-Suomea, kun mukaan lasketaan laajakaista- ja mobiiliyhteydet, erilaiset pilvipalvelut sekä sähköpostipalvelut.
 
Mobiiliyhteydet Ukrainan raja-alueella on saatu poikki ilman sähkönjakelun keskeytystäkin Rostovin puolella olevilla liikkuvilla ELSO-yksiköillä. Tosin yksi yksikkö (pakettiautoon mahtuva) saa häirinnän vain jonnekin 30-40 kilometriin.
 
Mobiiliyhteydet Ukrainan raja-alueella on saatu poikki ilman sähkönjakelun keskeytystäkin Rostovin puolella olevilla liikkuvilla ELSO-yksiköillä. Tosin yksi yksikkö (pakettiautoon mahtuva) saa häirinnän vain jonnekin 30-40 kilometriin.

Kuinka itsenäisiä mahtavat mastot olla? Onko yksittäisestä mastosta mitään hyötyä voi onko niiden oltava yhteydessä toisiinsa?
 
Otsikon kysymys:

minusta on päivänselvää, että kaikki "verkot" tarjoavat alustan myös turvallisuusuhkalle. Jos tätä joku ei vielä usko, hän on tuijottanut vuohta liian kauan silmiin.
 
Otsikon kysymys:

minusta on päivänselvää, että kaikki "verkot" tarjoavat alustan myös turvallisuusuhkalle. Jos tätä joku ei vielä usko, hän on tuijottanut vuohta liian kauan silmiin.


Älähän vähättele, kysymys on uhan suuruudesta! Toimiiko osa verkkoa kuitenkin, vai onko mahdollista saada pienellä vaivalla koko maa mykäksi ja sokeaksi, eli missä määrin meidät on tuuditettu väärään turvallisuuteen.
 
Kuinka itsenäisiä mahtavat mastot olla? Onko yksittäisestä mastosta mitään hyötyä voi onko niiden oltava yhteydessä toisiinsa?
back to basics... Mobiiliverkko muodostuu pientä aluetta palvelevista tukiasemista. Yksittäinen "masto" sisältää tyypillisesti 1-x kappaletta tukiasemien antenneita, jotka tuottavat palvelemalleen alueelle varsinaisen radioverkon. Tähän radioverkkoon mm. kännykät ovat yhteydessä. Maston vierestä löytyy laitetila, jossa ovat varsinaiset tukiasemat. Joukkoa tukiasemia ohjaa operaattorin laitetilassa oleva tukiasemaohjain. Tukiasemaohjaimet ovat yhteydessä puheliikenteen osalta matkapuhelinverkon keskukseen (MSC alla olevassa kaaviossa) ja toisaalta datayhteyksien osalta Internetiin datasolmun (SGSN) ja yhdyskäytävän (GGSN) kautta. MSC:stä on yhteydet julkiseen puhelinverkkoon. "Masto" yksinään ei tee mitään, karuin tulkinta mastosta on, että se sisältää passiiviset antennit.



Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, että toimivatko matkapuhelinverkot kriisiaikana, voi vastata lyhyesti: eivät toimi! Verkot on suunniteltu puhtaasti rauhanajan käyttöön, jota ne palvelevatkin oikein hyvin. Kriisiaikana verkkoihin voidaan vaikuttaa monella tavalla:
- maantieteellisesti rajatulla alueella radioliikenne voidaan häiritä (vrt. Ukraina parhaillaan)
- yksittäinen "masto" voidaan tuhota asevaikutuksella, laitetila polttaa, masto kaataa, katkaista sähköt, yms. yms., joilla saadaan kyseinen alue verkosta pimennettyä
- Sähkönjakelu tukiasemille voidaan estää. Missään mobiiliverkossa ei ole kaikille tukiasemille diesel-aggregaatteja ja akustot ovat valtaosassa eri maiden verkkoja pienet. Kaupallisessa verkossa infrasta tulisi liian kallista, jos jokaisessa tukiasemassa olisi varauduttu häiriöttömään sähkönsyöttöön. Suurimmat tukiasemakeskittymät on varmistettu sähkönsyötön osalta.
- tietoliikenneyhteydet verkon komponenttien välillä voidaan katkaista fyysisesti. Tärkeimmät reitit on varmennettu, mutta ei kaikkia - tämä olisi jälleen liian kallista. Tietoliikenneyhteyksien ja -verkkojen toteuttaminen on maasta ja verkosta riippumatta aika vakioitua, uskaltaisin väittää pystyväni estämään pienen pohdinnan jälkeen vaikkapa venäläisen verkon toiminnan tietämättä tällä hetkellä niiden yksityiskohtaista rakennetta. Samaan pystyy tietysti veli venäläinen suomalaisten verkkojen osalta.
- operaattorien laitetilat, joissa sijaitsevat tukiasemaohjaimet ja keskukset, voi polttaa, hukuttaa tulvaan, tuhota asevaikutuksella, tuhota oikosuluilla, yms.
- laajalla sähkönjakelun estämisellä/tuhoamisella vaikutetaan televerkkoihinkin, vaikka tärkeimmissä kohteissa onkin varavoimajärjestelyt kunnossa
- pikkuisen teknisesti näppärämpi vihulainen voi yrittää murtautua operaattorin verkonvalvontajärjestelmiin. Nämä on hyvin suojattu, mutta toisaalta jokainen operaattori on tukeutunut kaupallisiin ratkaisuihin ja teknistä tietämystä käytetyistä ratkaisuista on laajalti saatavissa joka maassa.
- suurvaltavihollinen voi lisäksi turvautua vaikka EMP-aseeseen, jolla saa jo suurvaltamittakaavan tuhot aikaiseksi

Toisaalta esim. Suomessa löytyy kolme rinnakkaista julkista mobiiliverkkoa, VIRVE sekä muut viranomais- tai suljetun käyttäjäryhmän verkot. Kaikkien näiden samanaikainen lamauttaminen tai tuhoaminen vaatii suurvalta-tasoiset resurssit ja lamauttamiseen käytetty energia on väkisinkin pois jostain muusta toiminnasta.
 
back to basics... Mobiiliverkko muodostuu pientä aluetta palvelevista tukiasemista. Yksittäinen "masto" sisältää tyypillisesti 1-x kappaletta tukiasemien antenneita, jotka tuottavat palvelemalleen alueelle varsinaisen radioverkon. Tähän radioverkkoon mm. kännykät ovat yhteydessä. Maston vierestä löytyy laitetila, jossa ovat varsinaiset tukiasemat. Joukkoa tukiasemia ohjaa operaattorin laitetilassa oleva tukiasemaohjain. Tukiasemaohjaimet ovat yhteydessä puheliikenteen osalta matkapuhelinverkon keskukseen (MSC alla olevassa kaaviossa) ja toisaalta datayhteyksien osalta Internetiin datasolmun (SGSN) ja yhdyskäytävän (GGSN) kautta. MSC:stä on yhteydet julkiseen puhelinverkkoon. "Masto" yksinään ei tee mitään, karuin tulkinta mastosta on, että se sisältää passiiviset antennit.





Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, että toimivatko matkapuhelinverkot kriisiaikana, voi vastata lyhyesti: eivät toimi! Verkot on suunniteltu puhtaasti rauhanajan käyttöön, jota ne palvelevatkin oikein hyvin. Kriisiaikana verkkoihin voidaan vaikuttaa monella tavalla:
- maantieteellisesti rajatulla alueella radioliikenne voidaan häiritä (vrt. Ukraina parhaillaan)
- yksittäinen "masto" voidaan tuhota asevaikutuksella, laitetila polttaa, masto kaataa, katkaista sähköt, yms. yms., joilla saadaan kyseinen alue verkosta pimennettyä
- Sähkönjakelu tukiasemille voidaan estää. Missään mobiiliverkossa ei ole kaikille tukiasemille diesel-aggregaatteja ja akustot ovat valtaosassa eri maiden verkkoja pienet. Kaupallisessa verkossa infrasta tulisi liian kallista, jos jokaisessa tukiasemassa olisi varauduttu häiriöttömään sähkönsyöttöön. Suurimmat tukiasemakeskittymät on varmistettu sähkönsyötön osalta.
- tietoliikenneyhteydet verkon komponenttien välillä voidaan katkaista fyysisesti. Tärkeimmät reitit on varmennettu, mutta ei kaikkia - tämä olisi jälleen liian kallista. Tietoliikenneyhteyksien ja -verkkojen toteuttaminen on maasta ja verkosta riippumatta aika vakioitua, uskaltaisin väittää pystyväni estämään pienen pohdinnan jälkeen vaikkapa venäläisen verkon toiminnan tietämättä tällä hetkellä niiden yksityiskohtaista rakennetta. Samaan pystyy tietysti veli venäläinen suomalaisten verkkojen osalta.
- operaattorien laitetilat, joissa sijaitsevat tukiasemaohjaimet ja keskukset, voi polttaa, hukuttaa tulvaan, tuhota asevaikutuksella, tuhota oikosuluilla, yms.
- laajalla sähkönjakelun estämisellä/tuhoamisella vaikutetaan televerkkoihinkin, vaikka tärkeimmissä kohteissa onkin varavoimajärjestelyt kunnossa
- pikkuisen teknisesti näppärämpi vihulainen voi yrittää murtautua operaattorin verkonvalvontajärjestelmiin. Nämä on hyvin suojattu, mutta toisaalta jokainen operaattori on tukeutunut kaupallisiin ratkaisuihin ja teknistä tietämystä käytetyistä ratkaisuista on laajalti saatavissa joka maassa.
- suurvaltavihollinen voi lisäksi turvautua vaikka EMP-aseeseen, jolla saa jo suurvaltamittakaavan tuhot aikaiseksi

Toisaalta esim. Suomessa löytyy kolme rinnakkaista julkista mobiiliverkkoa, VIRVE sekä muut viranomais- tai suljetun käyttäjäryhmän verkot. Kaikkien näiden samanaikainen lamauttaminen tai tuhoaminen vaatii suurvalta-tasoiset resurssit ja lamauttamiseen käytetty energia on väkisinkin pois jostain muusta toiminnasta.

Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, että toimivatko matkapuhelinverkot kriisiaikana, voi vastata lyhyesti: eivät toimi! Verkot on suunniteltu puhtaasti rauhanajan käyttöön, jota ne palvelevatkin
oikein hyvin.


Kiitos kattavasta vastauksesta, se antoi paljon pohdittavaa! Ensimmäisenä tulee mieleen jo aiemmin käsitelty kattava sähkökatko, joka parissa päivässä katkaisee sekä lähetys- että kansalaisten viestien vastaanottokyvyn. Muita häiriömahdollisuuksia tuntui niitäkin olevan leegio!

Seuraavaksi olisi sitten pohdittava, mitä asialla voisi tehdä, jottei tilanne esimerkiksi sotilaallisen kriisin yhteydessä menisi täysin epätoivoiseksi. En yhtään epäile, etteikö asiaa olisi pohdittu monasti ja vakavasti niissä piireissä, joille se kuuluu, mutta onko suurelle yleisölle annettu kuva liian optimistinen ja väärään turvallisuuteen tuudittava. Ovatko määrärahoista päättävät poliitikkomme samojen harhojen vallassa, joten myöskään tarvittavia varoja tilanteen korjaamseksi ei heru? Olen joskus aiemmassa elämässäni joutunut raskaalla kädellä puuttumaan myös maanpuolustukseen liittyviin laiminlyönteihin. Silloin uskottiin sentään vielä jatkuvaan liennytykseen, nyt tilanne on vaarallisesti toinen, jolloin myös päättäjien ja vastuutahojen soisi reagoivan.

Kansainvälinen tilanne on nyt menossa siihen jamaan, että on korkea aika tehdä kaikki mahdollinen kansalaisten turvallisuuden eteen.
 
Täsmennetään sen verran tätä vastaustani, että esimerkiksi sotilaallisessa ja viranomaisviestinnän suunnittelussa pitää lähteä siitä olettamuksesta, että normaalit mobiiliverkot eivät toimi. Tällöin ei ainakaan alivarauduta. Jos verkko tai sen osa toimii, siihen voi suhtautua positiivisena yllätyksenä.

Käytännössä kaikkien suomalaisten mobiiliverkkojen samanaikainen ja koko maan kattava toiminnan estäminen olisi äärettömän hankalaa toteuttaa. Tällöinkin kyse olisi lähinnä lamauttamisesta, hetken toipumisajan jälkeen verkot tai niiden osat saadaan kyllä pystyyn. Erittäin todennäköistä sen sijaan on, että jotkin verkon osat eivät ole koko aikaa käytössä. Muun muassa radiohäirinnän ansiosta paikallisia katkoksia esiintyy varmasti, erityisesti raja-alueiden lähellä. Toisaalta radiohäirinnän vaikutusta ei kannata liioitellakaan, jopa venäläinen sotilaskomentaja joutuu tottelemaan tältä osin fysiikan lakeja. (3G- ja 4G-verkoissa siviilirakenne näkyy hyvin, verkkoja ei ole yksinkertaisesti ollenkaan suunniteltu aktiivisen häirinnän varalta. Tetra/Virve -verkko ei ole häirinnänkestoltaan yhtään parempi, sitä suunniteltaessa pohjana oli kuitenkin 2G-verkot).

Mobiiliverkkojen osalta tulee huomioida, että vihollinen ei ole ainoa taho, joka hankaloittaisi verkon käyttöä. Televerkoista tarvittava osa varataan kriisitilanteessa viranomaisten käyttöön ja siviilit liikennöivät ylijäävällä osalla.

Aivan varmasti tavallisten ihmisten elämää hankaloittaa suuresti se, ettei aina käytettävissä olevaa koko maan kattavaa mobiiliverkkoa olisi saatavissa kriisiaikana. Toisaalta voi kysyä klassisen kysymyksen "Mitä sitten?" Jos eletään oikeasti kriisiajan tilanteessa, toimimaton mobiiliverkko alkaa olla ongelmista pienimpiä.
 
Mobiiliyhteydet Ukrainan raja-alueella on saatu poikki ilman sähkönjakelun keskeytystäkin Rostovin puolella olevilla liikkuvilla ELSO-yksiköillä. Tosin yksi yksikkö (pakettiautoon mahtuva) saa häirinnän vain jonnekin 30-40 kilometriin.
Tietoliikenteen häirintä on rikollista toimintaa josta aivan varmasti mainitaan kansaivälisissä sopimuksissa. Puhelinliikenteen estäminen naapurimaan alueella ei ole mikään pikku kolttonen ja ihmettelen ettei p.o. asiaa valvova kv. elin ole nostanut asiasta haloota (pun intended).
 
Seuraava uutinen ei liity aiheeseen kuin hipaisten.
http://mobiili.fi/2014/08/04/tiesit...ettiin-videopuheluita-lahes-80-vuotta-sitten/
Tiesitkö, että Saksassa soitettiin videopuheluita lähes 80 vuotta sitten?


Janne Laakso | Julkaistu 4.8.2014, klo 15:39


Saksalainen videopuhelujärjestelmä vuodelta 1936

Tänä älypuhelinten ja joka paikkaan mukana kulkeutuvien tietokoneiden aikakautena videopuheluiden soittaminen on monille ihmisille arkipäivää, mutta toisin oli vielä vasta muutamia vuosia sitten. Niinpä tuntuu hurjalta ajatella, että ensimmäiset julkiset videopuhelupalvelut otettiin käyttöön Saksassa samana vuonna kuin Berliinissä järjestettiin kesäolympialaiset, eli 1936, peräti 78 vuotta sitten.

Videokokousteknologiaa tarjoavan VSeen sivuilta löytyy mielenkiintoista historiaa videopuheluiden historiasta ja lisätietoa uteliaille löytyy Wikipediasta. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1936 Berliinin ja Leipzigin välillä otettiin käyttöön maailman ensimmäinen julkinen, kaksisuuntainen videopuheluyhteys. Joissain yhteyksissä ensimmäisenä videopuheluna on pidetty vuonna 1927 Yhdysvalloissa järjestettyä AT&T:n kokeilua, jossa silloinen kauppaministeri Herber Hoover puhui Washingtonista yleisölle New Yorkissa. Tuossa kokeilussa kuitenkin vain ääni liikkui molempiin suuntin ja kuva liikkui vain yhteen suuntaan. Saksalaisten vuonna 1936 käyttöön ottama palvelu oli kuitenkin kaksisuuntainen.

Aluksi Berliinin ja Leipzigin välille kehitetty järjestelmä laajeni myöhemmin Berliinistä Hampuriin asti ja Leipzigistä Nürnbergiin ja Müncheniin. Lopulta järjestelmässä oli yli tuhat kilometriä koaksiaalikaapelia eri kaupunkien välillä. Järjestelmässä kussakin kaupungissa oli kaksi videopuhelinkoppia postikonttoreiden yhteydessä. Videopuhelu Berliinistä Leipzigiin maksoi kolme ja puoli Reichsmarkia, eli noin yhden viidestoistaosan keskivertotyöläisen viikkopalkasta.


Saksalainen videopuhelujärjestelmä vuodelta 1936

Vaikka tuolloinen teknologia ei ehkä tänä päivänä enää säväytä, aikalaiset kehuivat teknologiaa. Videopuheluissa 232×172 resoluution kuva päivittyi 25 kertaa sekunnissa. Tuo kuva välittyi noin 30 senttimetrin läpimitan omaaville ruuduille. Kertomusten mukaan kuvasta pystyi erottamaan esimerkiksi rannekellon viisarit. Vertailun vuoksi voisi mainita, että vuonna 1994 markkinoille ilmestynyt, ensimmäinen yleisesti myynnissä ollut verkkokamera tarjosi 320×240 pikselin resoluution.

Saksalaisten videopuhelujärjestelmä ehti kukoistaa vain nelisen vuotta, kunnes vuonna 1940 maa oli sen verran syvällä toisessa maailmansodassa, että järjestelmän kaapelit otettiin muuhun käyttöön. Seuraavan kerran julkinen videopuhelinjärjestelmä otettiin Saksassa käyttöön vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
 
Tietoliikenteen häirintä on rikollista toimintaa josta aivan varmasti mainitaan kansaivälisissä sopimuksissa. Puhelinliikenteen estäminen naapurimaan alueella ei ole mikään pikku kolttonen ja ihmettelen ettei p.o. asiaa valvova kv. elin ole nostanut asiasta haloota (pun intended).

Minkäs teet.

Geneven sopimuksetkaan eivät päde, kun Igor liikkuu. Rajavartijat sytyttivät vuosia nuotion Ilomantsin motista löytämillään fosforirakeilla jne.
 
Tietoliikenteen häirintä on rikollista toimintaa josta aivan varmasti mainitaan kansaivälisissä sopimuksissa. Puhelinliikenteen estäminen naapurimaan alueella ei ole mikään pikku kolttonen ja ihmettelen ettei p.o. asiaa valvova kv. elin ole nostanut asiasta haloota (pun intended).
Vonka ehtikin jo kommentoida. Näinhän se on, laitonta ja epäreilua. Toisaalta, tilanteessa, jossa naapuri valtaa tunnuksettomilla sotilailla ja moottoripyöräjengillä osan naapurimaastaan, voidaan kysyä televerkon häirinnän osalta ainoastaan "Mitä sitten?"

Televerkkojen osalta kansainvälinen sääntely on YK:n alaisen ITU:n vastuulla. ITU on kuitenkin täysin hampaaton organisaatio mm. häirintäasioiden osalta.
 
Vonka ehtikin jo kommentoida. Näinhän se on, laitonta ja epäreilua. Toisaalta, tilanteessa, jossa naapuri valtaa tunnuksettomilla sotilailla ja moottoripyöräjengillä osan naapurimaastaan, voidaan kysyä televerkon häirinnän osalta ainoastaan "Mitä sitten?"

Televerkkojen osalta kansainvälinen sääntely on YK:n alaisen ITU:n vastuulla. ITU on kuitenkin täysin hampaaton organisaatio mm. häirintäasioiden osalta.

Näinhän se on mutta asioilla on taipumusta kumuloitua ja Venäjä kaivaa tämöisillä touhuillaan maata jalkojensa alta. En pidä mitenkään mahdottomana sitä että näemme vielä miten Maidan tulee kylän punaiselle torille ja sen jälkeen saattaa yksi sun toinen itsensä tänään koskemattomaksi kuvitteleva löytää itsensä leivättömän pöydän äärestä. Sitten kysellään kuka antoi käskyn? Nurnbergissä tuomittiin ihmisiä rikosnimikkeellä "hyökkäyssodan valmistelu" ja mielestäni rikoksen tunnusmerkistö täyttyy.
 
Mitä enemmän tämmöisiä juttuja ajattelee ja lukee, sitä tärkeämmäksi käy mielestäni erilaisten radioamatöörien ja vapaaehtoisten radioverkkojen / pelastuspalvelun varaverkkojan yms.tms.jne. touhuamiset. On edelleenkin käsittämätöntä, että noihin ei muka riitä rahaa tuen muodossa. Minusta pitäisi olla itsestään selvää, että Virve toimisi tilanteesta riippumatta aina JA että sen takana olisi sitten vielä vapaaehtoisten muodostamat "kansalaisradioverkot" viestien välittämiseen. Julkiset matkapuhelinverkot pitäisi puolestaan voida varustaa niin, että virtaa riittää aina vähintään 48h ajaksi ja liikenne voidaan laittaa "säästöliekille", eli estää esimerkiksi automaattisesti KAIKKI muu liikenne matkapuhelinverkossa, paitsi puhelut hätänumeroon ja tekstiviestit toisiin liittymiin. Tällöin verkon kulutus- ja sitä kautta virran- ja tukiasemienkin tarve putoaa murto-osaan nykyisestä (kun jengi soittelee pitkin ja poikin ja imuttaa netistä pornoa minkä ehtii). Ei olisi myöskään keino eikä mikään "pudottaa verkosta pois" kännykät vaikka 4 minuutin ajaksi, huolia se verkkoon minuutiksi ja taas potkaista pois 4 minuutiksi. Tuossa ajassa ehtivät tekstiviestit mennä perille ja hätäpuhelun luultavasti tekemään sitten jos on tarve, mutta luuri ei notkuisi linjoilla 24/7 tyhjänpanttina verkkokapasiteettia varaamassa tms.
 
Olemme vain tottuneet liian hyville. Kännykkä on turhake, joka joutaa ollakin hiljaa.
 
Kaikkia viestivälineitä / -verkkoja käytetään (niille soveltuvan suojaustason asioissa) niin kauan kuin ne toimivat. Ei se sen kummempaa ole.

Monikerroksinen varautuminen aina tilapäisvälineitä myöten on sitten viisautta, varsinkin jos on se alivoimainen puoli suurvallan kanssa mitellessä.
 
Mitä enemmän tämmöisiä juttuja ajattelee ja lukee, sitä tärkeämmäksi käy mielestäni erilaisten radioamatöörien ja vapaaehtoisten radioverkkojen / pelastuspalvelun varaverkkojan yms.tms.jne. touhuamiset. On edelleenkin käsittämätöntä, että noihin ei muka riitä rahaa tuen muodossa. Minusta pitäisi olla itsestään selvää, että Virve toimisi tilanteesta riippumatta aina JA että sen takana olisi sitten vielä vapaaehtoisten muodostamat "kansalaisradioverkot" viestien välittämiseen. Julkiset matkapuhelinverkot pitäisi puolestaan voida varustaa niin, että virtaa riittää aina vähintään 48h ajaksi ja liikenne voidaan laittaa "säästöliekille", eli estää esimerkiksi automaattisesti KAIKKI muu liikenne matkapuhelinverkossa, paitsi puhelut hätänumeroon ja tekstiviestit toisiin liittymiin. Tällöin verkon kulutus- ja sitä kautta virran- ja tukiasemienkin tarve putoaa murto-osaan nykyisestä (kun jengi soittelee pitkin ja poikin ja imuttaa netistä pornoa minkä ehtii). Ei olisi myöskään keino eikä mikään "pudottaa verkosta pois" kännykät vaikka 4 minuutin ajaksi, huolia se verkkoon minuutiksi ja taas potkaista pois 4 minuutiksi. Tuossa ajassa ehtivät tekstiviestit mennä perille ja hätäpuhelun luultavasti tekemään sitten jos on tarve, mutta luuri ei notkuisi linjoilla 24/7 tyhjänpanttina verkkokapasiteettia varaamassa tms.
Teleoperaattoreilla on aika monipuoliset keinot liikenteen ohjaamiseen ja priorisointiin. Näitä ei tietenkään käytetä normaalitilanteissa rauhan aikana pl. tietoturvauhkiin reagoiminen. Jokaisella operaattorilla on kuitenkin kyky reagoida nopeasti ja esimerkiksi liikenteen rajoittamiseen (tietyissä rajoissa) riittää FICORAn päätös.
 
Olemme vain tottuneet liian hyville. Kännykkä on turhake, joka joutaa ollakin hiljaa.

Julkisella puolella ei ole enää lainkaan lankapuhelimia. Kysyin parilta vanhustenkotihoidosta vastaavalta henkilöltä sekä heidän esimiehiltään, mitä he tekevät jos verkko menee pimeäksi ja kriisi pukkaa päälle. Vastauksia analysoidessani johtopäätös oli, hanskat tippuu ja sosiaalan henkilöstö jää kotiin hoitamaan omiaan. Siviliiliyhteiskuntamme toiminta pyörii mobiilien, netin, polttoaineen jakelun, kauppojen ja julkisen liikenteen varassa. Vaihtoehtoja ei ole edes harjoiteltu muuta kuin pienessä piirissä. Kysykää kurillanne tutuilta sairaanhoitajilta, lääkäreiltä tai sosiaalialan ammattilaisilta, miten he ovat varautuneet kriiseihin ja miten harjoitelleet niiden varalta ---------- höh, mitä, häh :eek: o_O :confused: :( , Stokkalla on muuten kohta taas hullut päivät!
 
Back
Top