Tarkoitan kansalaistulon osalta sitä, että todennäköisesti siihen tulisi joku "työlukko" joka tarkoittaa sitä, että jos kansalaistulolla oleva henkilö tekee jonkin työkeikan, niin sitten kansalaistulo katsotaan takaisinperinnän kohteeksi, tai että verottaja tulkitsee kansalaistulonsaajan yrittäjäksi, jotain tällaista perisuomalaista kunnon suoraselkäistä virkamiestoimintaa
Ainakin kaikki perustuloehdotukset, jotka minä olen nähnyt, ovat juuri tuon vastakohtia. Perustulo napsahtaa aina ja automaattisesti. Sitten jos hankkii muita tuloja, niin niistä menee sitten veroa niin, että jossain keskituloisen tasolla käteenjäävän rahan muutos nykytilanteeseen on plus miinus nolla.
Opiskelijoiden köyhyys on tilapäistä luonteeltaan, joten voinemme puhua hetkittäisköyhistä?? Odotettavissa on parempaa, joten sillä sitten opiskelija velkaantuu ja opiskelee. Yleensä vielä kotoa tulee tukea, joten köyhyys ei opiskelijan elämään ole iso asia, sitäpaitsi vertaistukiryhmä on verrattain suuri heillä
Itse olen sitä mieltä, että aikuisen (+18-vuotias) ei voida olettaa elävän vanhempiensa rahalla. Jotkut toki saavat rahaa tuonkin jälkeen (itse tiedän yhden jopa vanhuuseläkkeellä olevan, joka edelleen saa taloudellista tukea äidiltään), mutta tukisysteemeitä ei minusta pitäisi laskea tuollaisen varaan, koska pahimmillaan se johtaa siihen absoluuttiseen köyhyyteen, jos jotkut rikkaat vanhemmat eivät vaan kerta kaikkiaan tue jälkikasvuaan, vaan ovat sitä mieltä, että näiden tulee ponnistella omilla jaloillaan, tai sitten johtaa siihen, että aikuiset lapset joutuvat riippuvussuhteeseen vanhemmistaan, mikä ei minusta ole erityisen hyvä asia.
Mutta siinä olet tosiaan oikeassa, että opiskelijalla köyhyys on hetkittäistä, minkä vuoksi silloin moni uskaltautuu jopa velkaantumaan niitä tulevaisuuden suurempia tulojaan vastaan. Itse kannattaisin opintotukisysteemin muuttamista siihen suuntaan, mikä se on Britanniassa, eli yliopistoissa on lukukausimaksut, mutta näitä ei tarvitse maksaa opintoaikana, vaan ne kertyvät opintovelaksi, jota aletaan maksaa sen jälkeen, kun tulot ylittävät tietyn tason. Tämä systeemi poistaa opiskelijalta sen pelon, että mitäpä käy, jos en saakaan hyväpalkkaista työtä valmistuttuani ja hukun opintolainoihini, mikä saattaisi osalla johtaa siihen, etteivät he mene opiskelemaan lainkaan, mutta toisaalta patistaa opiskelijaa kantamaan itse vastuunsa opintojensa mahdollisimman nopeasta etenemisestä (mitä nopeammin valmistut, sitä vähemmän lainaa kertyy) ja myös sen kustannuksista, mikä on reilua, koska opiskelija saa pääosin opiskelusta syntyneen tuottavuushyödyn itselleen.
Et pidä kirppisvaatteita vakavana ongelmana? Aha, montako vuotta olet käyttänyt toisten jo käyttämiä kenkiä? Entä kalsareita? Miten on, oletko milloin ostanut viimeksi farkut???
No, alushousuja tai sukkia en ostaisi kirppikseltä. Muiden vaatteiden suhteen minulla ei ole mitään erityistä ongelmaa. Pidän ylläni edelleen monia omia vanhoja vaatteitani, joten miksen kirpparilta ostettuja. Tietenkään rikkinäisiä vaatteita ei kannata hankkia (vaikka tosin juuri mainitsemiesi farkkujen suhteen nykymuoti on kai se, että farkuissa pitää olla isot reiät, jotta ne näyttävät cooleilta, joten rikkinäisten farkkujen ostaminen kirppikseltä säästäisi sen, että itse pitäisi ensin kuluttaa ne rikkinäisiksi). Kuten sanoin, lastenvaatteiden kohdalla tuo rikkinäisyys harvoin on ongelma, koska lastenvaatteet joutuu uusimaan siitä syystä, että lapsi kasvaa niistä vaatteista ulos. Vaimoni on juuri kerännyt pari jätesäkillistä lastenvaatteita, jotka aikoo panna kierrätykseen. Minun silmiini ne suunnilleen kaikki ovat täysin käyttökunnossa.
Kenkien kohdalla sanoisin, että riippuu jälleen niiden kunnosta. Olen ostanut verkkohuutokaupasta käytettyjä futiskenkiä (usein myyjällä syynä se, että kengät ovat parin pelin jälkeen osoittautuneet liian pieniksi), enkä näe niiden käyttämisesä mitään ongelmaa. Tietenkään kenkiäkään ei kannata rikkinäisinä ostaa.
Et edes ymmärrä mistä puhut
Vai ymmäränkö väärin sinua?
Millä perusteella väität, etten ymmärrä, mistä puhun, jos sanon itse käyttäneeni kirpparivaatteita?
Kyllä se, että käytät vaatteita jotka on hankittu kirppikseltä, jo valmiiksi risana jakaa lapsetkin eri leiriin, onko sinulla lapsiakaan vielä?
Olkiukko. Minä juuri sanoin, että risoja vaatteita ei kannata hankkia ja juuri lasten vaatteiden kohdalla käytetyissä vaatteissa tämä ei yleensä ole ongelmana, koska ihmiset joutuvat lasten kasvamisen vuoksi heittämään täysin hyväkuntoisia vaatteita menemään. Miksi lähdet tälle olkiukkotielle ja hyökkäät sellaista väitettä vastaan, jota en ole esittänyt, sen sijaan, että kommentoisit sitä, mitä minä oikeasti olen kirjoittanut?
Käytetyn auton käyttäminen ei ole niin iso asia, kun käytettyjen vaatteiden käyttäminen
Ok, väännäpä minulle nyt rautalangasta, mikä niissä käytettyjen vaatteiden käyttämisessä nyt on niin iso asia? Ja unohda nyt alusvaatteet, joiden kohdalla ymmärrän, että voi olla kyse hygienia-asiasta ja risat vaatteet, kun kirppareilta kuitenkin saa ihan hyväkuntoisia vaatteita.
Aivan, tutkimustietoa toimeentulon riittämättömyydestä on olemassa,
http://yle.fi/uutiset/euroopan_neuv...elle_liian_matalasta_sosiaaliturvasta/7797709 vaikkapa uutisoinnissa on tietysti kaikkea "muuta" mukana,
Ensinnäkään tuo uutinen ei vastannut siihen kysymykseeni, mihin toimeentulotuen varassa elävien ihmisten rahat menevät. Tämä on se avainkysymys, joka minusta pitäisi tutkia. Kuten sanoin, itse opiskelijana sain tiukalla budjetoinnilla (ja esim. juuri silakoita ja muita halpoja elintarvikkeita syömällä) rahani riittämään. Toiseksi, tuossa uutisessa sanotaan:"Komitea on huomioinut esimerkiksi toimeentulotuen tarkastelussa ainoastaan tuen perussosan, ei muita tuen osia. " Eli siis esim. lääkkeiden korvaaminen tai uusi pesukone, jotka voi toimeentulotuesta saada, on jätetty kokonaan huomioimatta.
tai kuten
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1405, "osittaisviranomainen" blokkaa hienosti,
Tuosta poimittua:"Tulostemme mukaan toimeentulotukea maksettiin asumiseen noin neljännes toimeentulotuen kokonaismenoista ja terveydenhoitomenoihin noin 10 prosenttia kokonaismenoista. Noin 60 prosenttia toimeentulotuesta maksettiin suoraan asiakkaan tilille käyttökohdetta erittelemättä eli pääasiassa toimeentulotuen perusosana." Eli juuri siihen kysymykseen, mihin asumisen päälle toimeentulorahat menevät, ei tuosta löytynyt vastausta. Minusta olisi selvitettävä kaksi asiaa. Ensinnäkin, paljonko toimeentulotuen saajalle jää asumismenojen jälkeen sellaista rahaa, minkä käyttämisestä hän saa käytännössä itse päättää ja mihin kulutukseen tämä raha menee. Olisin erittäin kiinnostunut vertaamaan tätä siihen, mikä tilanne itselläni oli aikoinaan opiskelijana. Muistelen, että silloin minulla oli asumismenojen jälkeen hieman reilu tonni (markkoina) käyttää siten, miten itseäni huvitti.
Tuosta raportista selviää myös se, että ylivoimainen enemmistö perheistä saa koko asumisensa maksettua toimeentulotuen asumisosasta. Yksinasujilla taas on tiukempaa ja heillä vuokra menee puolessa tapauksessa yli rajan. Tässäkin voisin muuten taas vedota opiskelijoihin, jotka usein asuvat kimppa-asunnoissa juuri siitä syystä, että yksinasuminen on paljon kalliimpaa kuin ison asunnon jakaminen usean muun asujan kanssa. Toki nykysysteemi on tällaisen järjestelyn suhteen täysin perseestä, koska kimppa-asujat lasketaan välittömästi samaan talouteen kuuluviksi ja silloin niiden muiden tulojen nousu tarkoittaa sitä, että toimeentulotuen varassa elävän tukea leikataan, vaikka hänen tulonsa olisivat edelleen nollassa. Tähänkin perustulo toisi parannusta, kun tuen saanti ei riippuisi siitä kenen kanssa asuu. Jos haluaa luksusta ja oman postiluukun, niin siitä vaan, se on oma valinta. Sitten tosin rahaa jää vähemmän muuhun. Jälleen palatakseni omaan opiskelija-aikaan, niin itse jaoin asunnon toisen ihmisen (jolla oli oma talouspitonsa) kanssa läpi koko opiskeluni.
Ehkä ainoa kohta, joka tuossa iskee silmään, on sairauskulut ja hyväksyn, että niiden kohdalla on mahdollista, että köyhän talous joutuu kestämättömän tiukalle, jos välttämättömistä lääkkeistä joutuu maksamaan liian paljon ja repimään tämän siitä perusosasta. Mutta tässä ongelma on minusta koko julkisen terveydenhuollon. Se pitäisi kehittää siihen suuntaan, että se olisi oikeasti käyttäjille ilmainen tai lähes ilmainen. Jälleen viittaan Britanniaan, jossa julkinen terveydenhuolto on täysin ilmainen käyttäjille ja lääkärin määräämistä lääkkeistä maksetaan kiinteä (luokkaa 10€) maksu riippumatta siitä, miten paljon lääke oikeasti maksaa. Tämä on minusta se keino, jolla myös köyhien sairastamisesta johtuva köyhyys korjaantuisi.
Tämä vaikutti täsmälleen samalta uutiselta kuin yllä oleva YLEn uutinen.
Raportista puuttui oleellisin tieto, eli mitä ne "kohtuukulutuskorit" oikeasti sisälsivät. Muutenkin lähtökohta oli minusta outo:"Kohtuukulutuskorit edustavat tutkimuksessa perustuslain tarkoittamaa perusturvan mahdollistamaa elintasoa, joka ei poikkea liiaksi keskimääräisestä elintasosta." Kyllä minusta juuri perusturvan kulutuksen pitää poiketa keskimääräisestä elintasosta, koska sehän juuri ihmisiä kannustaa menemään töihin ja nostamaan elintasonsa tuolle "keskimääräiselle elintasolle", että siinä näkevät oikeasti jotain parannusta siihen perusturvan varassa elämiseen. Minun opiskelija-aikainen kulutukseni poikkesi aivan radikaalisti siitä, mitä se nykyisin on. Olisin pitänyt täysin poskettomana, jos minulle olisi tarjottu yhteiskunnan toimesta jotain sellaista, joka olisi ollut lähelläkään nykytasoani.
Mutta siis peruskysymykseen tuokaan raportti ei vastannut. Mihin köyhien (asumismenojen jälkeen taskuun jäävät) rahat menevät?
Myös tutkimusta asiasta löytyy,
tästä pääset perehtymään mitä asiantuntijat kirjoittaa siitä, että miten raha riittää... Ei riitä, todetaan kaikessa tuossa yllä.
Tuo on parisataa sivuinen juttu. Voitko antaa vähän tarkemman viitteen (=sivunumero) siihen, missä tuohon esittämääni kysymykseen vastataan. Sisällysluettelosta en ainakaan nähnyt yhtään kohtaa, joka näyttäisi siihen suoraan vastaavan.
Eli onko tässä mielestäsi anekdootteja (viihteellinen tarina henkilöstä tai tapahtumasta) vai mistä on hauskoissa tarinoissa mielestäsi kyse?
En tiedä, mistä tuon "viihteellisen" tai "hauska" tähän tempaisit. Anekdootti voi olla hyvinkin surullinen tapahtuma, mutta pointti on siinä, että se on vain yksi tapahtuma, josta yleistäminen koko systeemiä koskemaan, ei toimi.
[qoute]
Tupakointi ja alkoholi vaarantaa terveyden ja niihin ei pidä tukieuroja käyttää. Tai siis tuloeuroja, itse en ole ikinä edes maistanut tupakkaa, joten en oikein ymmärrä, että miksi jotku ihmiset polttaa, mutta pidän sen olevan jokaisen itsensä päätettävissä.
[/quote]
Olen samaa mieltä, että se on jokaisen itsensä päätettävissä, mutta jos sitten tupakkaan ja viinaan menee useampi kymppi tai satanen kuussa ja sen jälkeen valittaa, ettei ruokaan riitä rahat, niin minusta silloin ensin pitäisi katsoa peiliin ja kysyä, että miten se raha sitten tupakkaan ja viinaan riitti?
Meidän ystäväpiirissä ei ole alkoholistiperheitä ilmeisesti yhtään, pääsääntöisesti on käynyt ihmisille siten, että pitkäaikainen työttömyys, todella kova vuokrataso ja sitä kautta välittömään riittävä raha ei riitä juuri elämäntason ylläpitoon mitenkään, niin hankalaahan se on.
Ok, sen Kelan raportin mukaan perheistä vain 10% ylittää tukimaksimit (eli joutuvat maksamaan osan vuokrasta perusosasta), eli sanoisin, että ystäväperheesi ovat sitten poikkeuksia. Tietenkin yksi kysymys on, että jos työttömyys on oikeasti pitkäaikaista (ansiosidonnaistakin maksetaan sentään 500 päivää), niin olisiko jossain vaiheessa järkeä pohtia halvempaan kämppään muuttamista. Tietenkin nykyisen tukisysteemin yksi vika on siinä, että tuollaisen muuton taloudellinen hyöty menee isolta osin tuenmaksajan hyväksi ja ihminen itse ei hyödy siitä paljoakaan (vaikka toki itse kärsii täysin sen huonomman asumisen haitat). Tämä ei tietenkään ole kovinkaan kannustava systeemi siihen, että ihmiset koittaisivat minimoida asumismenojaan.
Kukaan ei pyydä verovaroista kustannettavaksi hanavettä, tuo oli aika huvittava kommentti
Käsittääkseni vesilasku lasketaan suoraan asumiskuluihin, joten kyllä se siellä mukana on. Tietenkin juotu vesi on täysin merkityksetön asia vedenkulutuksessa. Koko hanavesi oli muuten sinun keskusteluun tuomasi juttu, joten voisit hieman selittää, mikä tuossa nyt niin hauskaa oli.
Mutta miten tilanne korjataan mielestäsi? Muuttamalla maalle? Muuttamalla maata? Muuttamalla ihmisiä? Mitä ihmettä tehtäisiin, en tiedä, mutta toivottavasti jotain tehtäisiin ja pikaisesti, koska tilanteet pahenevat vuosi vuodelta.
Kalliin asumisen voi muuttaa helpoiten muuttamalla halvempaan. Jos asuu kalliilla alueella (esim. Helsinki), niin ei sitä nyt maalle asti tarvitse muuttaa, vaan esim. jo Vantaalla on asuminen halvempaa. Mahdollisesti jopa toisaalla Helsingissä. Mitä ihmisten muuttamiseen tulee, niin helpointa olisi nyt ensi alkuun kokeilla sitä, että pitää kirjaa kaikista menoistaan (jos ei jo nyt niin tee), niin näkee selvimmin, mihin se raha oikein pääosin menee.
Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, itse kannatan perustulosysteemiin siirtymistä, koska se antaa ihmisille itselleen enemmän vapautta sompailla asioitaan niin, että pärjäävät, kun nykysysteemissä kaikki pakotetaan samaan muottiin.
