Vai onko yhtymä 35 kiinteä tiedustelun,epäsuoran, elson, logistiikan ja it:n osalta. Plus hyökkäykseen kykenevä pataljoona.
Operatiivinen Yhtymä 2035
- Viestiketjun aloittaja kertakenttään
- Aloitus PVM
Vai onko yhtymä 35 kiinteä tiedustelun,epäsuoran, elson, logistiikan ja it:n osalta. Plus hyökkäykseen kykenevä pataljoona.
Luehan viestisi no 138 loppuosa tarkasti. Minun silmiini tarkoittaa: puolustaja yrittää vääntää sodankäynnin ns. epäsymmetriselle mallille. Pyrkii siis välttämään -oikeasti- ratkaisutaistelua. Loppujen lopuksi hyvin tuttua kamaa kylmän sodan ajoilta, nyt vaan uudestaan kirjoitettu ja uuteen asuun.
Hyökkääjänkin etu voi olla välttää panssarilauttamuodostelmien käyttämistä, se voi oikeasti pyrkiä ratkaisuun käyttämällä epätyypillistä ja epäsymmetristä toimintamallia. Kukin pohtikoon sitä, miksi näin tehtäisiin.
Panssari Salama
Respected Leader
Tuo on kyllä keskeinen nosto ja huomio. Pyrky on olla pirullinen vastustaja, jos tänne joku aikoo. Toisaalla tähän se vastapuolikin pyrkii. Ei pidä aliarvioida heitä yhtään tässä kyvykkyydessäkään.
Pidin myös kappaleesta jossa todettiin että yksi koulukunta on sitä mieltä että kaikki on jatkossa hai-tekkiä, toinen sitä miletä että perinteinen malli toimii, ja kolmas että molempia tarvitaan. Samassa julkaisussa toisaalla kuvattiin tätä parempaa pumppua termillä "hyökkäyksiin kykenevä". Tämä hyökkäyksiin ja vastahyökkäyksiin kykenevä voima pitää varata siihen tarkoitukseen ja ne pitää nopeasti saada paikan päälle. Toisaalta väljää miehitystä tarvitaan sitäkin, siinä riittää vähempikin kärkikyvykkyys.
Oikeassa olet, tätäkin tekstiä pitää pureskella vielä tovi. Arvaisin että siellä on tarkkaan pohdittu, mitä kirjoitetaan auki, ja mitä ei. Monissa lauseissa on mietitty. Rivien väleihin jää paljon asiaa.
Viimeksi muokattu:
LasUps
Luutnantti
Veikkaanpa, että nykyiset johtamisjärjestelmät kykenevät luomaan sen verran hyvän tilannekuvan, että prikaatimuotoiset joukko-osastot poistuvat kokonaan sodanajan vahvuudesta. Taisteluosastot kootaan sitten WW2-tapaan tarvittavista komponenteista tarvittavan kokoisina tehtävien asettamien vaatimusten mukaan - lähes lennossa. Ylijohto ja mv:n johto päättävät, mitä sijoitetaan mihinkin operatiiviseen komentoon tietyillä ajanhetkillä. Operatiivinen komentohan voisi olla johonkin tiettyyn operaatioon koottu johtoryhmä taikka sotilasosasto kuten sotilaslääni. Mitä vähemmän lukkiudutaan mihinkään pysyviin osastoihin, sitä ketterämmäksi maavoimat tulee, edellyttäen toki, että toimintamallit ja johtamisjärjestelmät on kunnossa.
Ongelma resurssien hyödyntämistehokkuuden ja kulumisen tasapainottamisesta pysyy jatkossakin, mutta sitä pystytään hallitsemaan tarkemmin, kun joukkoja voidaan siirrellä ja hyödyntää entistä hienojakoisemmin. Ukrainan sodassahan molemmilla osapuolilla tätä yritettiin joissain yksiköissä, mutta pakka levisi ja tehokkuus katosi, kun hommaa ei osattu.
Panssari Salama
Respected Leader
Tuotapa juuri pohdinkin tällä 2035 haarukalla. Jos Sotilasläänit kerran poistuivat (niitä olikin tietysti kolme eikä neljä) ja tällä hetkellä joukko-osastot ovat suoraan maavoimien esikunnan johtamia, niin miten jatkossa. Jos prikaatit poistuvat välistä kuten pohdit, niin johtaako esikunta jatkossa suoraan taisteluosastoja? Meneekö mikromanageroinniksi kaukaa käsin.
Vai olisiko niissä välissä tämä uusi "sotilaslääni" tai "armeijakunta" eli prikaati.
Jos jatkossa prikaateja on vaikkapa enää kolme, tyyliin Pori, Karjala ja Kainuu niin ne vastaisivat aika tarkalleen vanhoja sotilasläänejä. Nämä johtaisivat sitten aluettaan ja niissä olevia eri taisteluosastoja yhdistäen ja jakaen niitä tarpeen mukaan, ja saaden esikunnalta sitten heidän kyvykkyyksiään käyttöön tarpeen vaatiessa. Lisäksi niillä olisi vastuullaan alueelle perustettavat ja toimivat erilaiset pienemmät yhtymät, maakunta- ja/tai paikallispataljoonat.
Ja prikaatikin ei itsessään olisi se isämme prikaati vaan tyyliin kolmen tai neljän itsenäiseen toimintaan kykenevän pataljoonataisteluosaston kombo. Maavoimien esikunta johtaisi sitten puhtaasti operatiivisella tasolla kutakin prikaatia.
Näitä on syytä harjoitella huolella ja hartaasti etukäteen erilaisissa kartta- ja todellisissa harjoituksissa.
Kimmoke tälle pohdinnalle tuli sitten jokin aika luetusta Mikko Karjalaisen kirjoittamasta Mannerheimin päämaja kirjasta. Marskillahan oli välillä tarve mikromanageerata hyvinkin tarkalla tasolla Päämajasta käsin, mikä johti hitauteen ja jäykkyyteen kun tietyt käskyt ja pyynnöt piti aina kierrättää hänen kauttaan. Mikä vielä lisäksi kuormitti ikääntyvää ihmistä entistäkin enemmän.
Viimeksi muokattu:
Vähän vanha nosto, mutta mielenkiintoinen ketju. TstOs on nyt muotia ja niitä kovasti on sijoittamalla eittämättä koottu. Monella tuntuu olevan into kasata nyt ihan kaikki taisteluosastoiksi ja koota niistä prikaateja.
Mutta uusi suuntaus kehitteillä olevasta KvJP- kokoonpanosta antaisi viitteitä että tstOs- ei ehkä sittenkään ole se lopullinen totuus. Osa niistä toki varmaan jätetään, mutta osa puretaan osiin, ja haujautetun puolustuksen KvJP tulee sellaisen tilalle.
Ai miksi?
Perustelen:
Alueellisen Prikaatin alaisuudessa oli(tai siis tällä hetkellä on) 4 Tst-Os. + vähän muita tukevia joukkoja. Alueita, ja prikaateja on 6. Kaikki alueet eivät ole identtisiä kooltaan, mittasuhteiltaan, eikä uhka-arvioltaan.
TstOs tarvitsee pitkän vastuualueen, koska Psto täytyy saada tarpeeksi kauas vastustajan tykistön ulottuvilta. Hajautettu jv-toiminta on myös rajallista sen suhteen kuinka levälleen sen voi sitten kuitenkaan laittaa, joten vastuualueesta tulee pitkä ja kapea. Se pitäisi vielä saada järkevälle paikalle, että hyökkääjään voidaan tehokkaasti vaikuttaa.
Monella alueella(alueellinenPr) on aikamoinen tetris saada osastot ryhmitettyä niin että, A) vastuualue on tykistöä ajatellen tarpeeksi pitkä. B) alue on tehokas paikka vaikuttaa taistellen, eli arvio että vihollista tulisi just siellä toimimaan. C) vastuualueiden "hännät" eivät mene päällekkäin, että siis itsemääräys omalla vastuualueellaan todella pysyy.
Uskoisin että ongelma on tiedostettu, ja ketterämmin ryhmitettäviä pataljoonia kaavaillaan korvikkeeksi. Höystettynä aluejohdon alaisuudessa toimivilla erillisillä patteristoilla.
Yksi liikkuva TstOs alueelle kannattanee toki jättää, että säilyy paikallinen ratkaisukyky.
Eli esimerksi hajautetusta läpi lurahtanut n. komppanian vahvuinen osasto. Jota vastaan TsTosastolla olisi vielä ihan validia rynniä.
Mutta mitäs jos läpi lurahtaakin jo lähemmäs pataljoonaa ole vastus? Tällöin valtakunnallinen ratkaisuyhtymä joutuisi kuitenkin peluuttamaan useampaa tstosastoaan yhteen, tai yhdistämään jopa ne kaikki alisteisesti yhteen. Tästä syystä näen, että Pr35 ei tule koostumaan useammasta pataljoonan taisteluosastosta, vaan on maliltaan enemmänkin BCT tyyppinen combo.
Jos alueelliset joukot kykenevät itsekin tulppaamaan komppanian kokoiset vuodot, ja jos tie nousee pystyyn- niin mitä lisäarvoa saadaan siitä että valtakunnan taso työntää sinne samanlaisen porukan?
Mielummin överit kuin vajarit. Eli jos hajautetun läpi vuotaa enemmän kuin komppania, niin alueellinen tstOs ei lähde yrittämään ratkaisua itse, jää vaan blokkaamaan vastustajan paikalleen, ja ylijohto lähettää yhden vahvan BCT:n päälle hoitamaan tilanne.
Mutta uusi suuntaus kehitteillä olevasta KvJP- kokoonpanosta antaisi viitteitä että tstOs- ei ehkä sittenkään ole se lopullinen totuus. Osa niistä toki varmaan jätetään, mutta osa puretaan osiin, ja haujautetun puolustuksen KvJP tulee sellaisen tilalle.
Ai miksi?
Perustelen:
Alueellisen Prikaatin alaisuudessa oli(tai siis tällä hetkellä on) 4 Tst-Os. + vähän muita tukevia joukkoja. Alueita, ja prikaateja on 6. Kaikki alueet eivät ole identtisiä kooltaan, mittasuhteiltaan, eikä uhka-arvioltaan.
TstOs tarvitsee pitkän vastuualueen, koska Psto täytyy saada tarpeeksi kauas vastustajan tykistön ulottuvilta. Hajautettu jv-toiminta on myös rajallista sen suhteen kuinka levälleen sen voi sitten kuitenkaan laittaa, joten vastuualueesta tulee pitkä ja kapea. Se pitäisi vielä saada järkevälle paikalle, että hyökkääjään voidaan tehokkaasti vaikuttaa.
Monella alueella(alueellinenPr) on aikamoinen tetris saada osastot ryhmitettyä niin että, A) vastuualue on tykistöä ajatellen tarpeeksi pitkä. B) alue on tehokas paikka vaikuttaa taistellen, eli arvio että vihollista tulisi just siellä toimimaan. C) vastuualueiden "hännät" eivät mene päällekkäin, että siis itsemääräys omalla vastuualueellaan todella pysyy.
Uskoisin että ongelma on tiedostettu, ja ketterämmin ryhmitettäviä pataljoonia kaavaillaan korvikkeeksi. Höystettynä aluejohdon alaisuudessa toimivilla erillisillä patteristoilla.
Yksi liikkuva TstOs alueelle kannattanee toki jättää, että säilyy paikallinen ratkaisukyky.
Eli esimerksi hajautetusta läpi lurahtanut n. komppanian vahvuinen osasto. Jota vastaan TsTosastolla olisi vielä ihan validia rynniä.
Mutta mitäs jos läpi lurahtaakin jo lähemmäs pataljoonaa ole vastus? Tällöin valtakunnallinen ratkaisuyhtymä joutuisi kuitenkin peluuttamaan useampaa tstosastoaan yhteen, tai yhdistämään jopa ne kaikki alisteisesti yhteen. Tästä syystä näen, että Pr35 ei tule koostumaan useammasta pataljoonan taisteluosastosta, vaan on maliltaan enemmänkin BCT tyyppinen combo.
Jos alueelliset joukot kykenevät itsekin tulppaamaan komppanian kokoiset vuodot, ja jos tie nousee pystyyn- niin mitä lisäarvoa saadaan siitä että valtakunnan taso työntää sinne samanlaisen porukan?
Mielummin överit kuin vajarit. Eli jos hajautetun läpi vuotaa enemmän kuin komppania, niin alueellinen tstOs ei lähde yrittämään ratkaisua itse, jää vaan blokkaamaan vastustajan paikalleen, ja ylijohto lähettää yhden vahvan BCT:n päälle hoitamaan tilanne.
"Yhtiö valmistaa Puolustusvoimille seuraavan seitsemän vuoden aikana näitä taistelijan suojaliivien lisälevyjä enintään noin 56 miljoonan euron edestä. Sopimus kattaa lisälevyjen hankintoja arviolta 140 000 kappaletta."
yle.fi
Puolustusvoimilta iso tilaus luotiliivien lisäsuojauksesta – forssalaistehtaan suojalevyt viedään käsistä moneen maahan
Puolustusvoimat jatkaa suojaliivitilauksia forssalaisyhtiöltä. Uudenkarhea tehdas valmistaa pehmeisiin suojaliiveihin kovia suojalevyjä noin 56 miljoonalla eurolla.
yle.fi
Hanski
Respected Leader
Miten tämä uutinen liittyy operatiivisen yhtymään 2035?"Yhtiö valmistaa Puolustusvoimille seuraavan seitsemän vuoden aikana näitä taistelijan suojaliivien lisälevyjä enintään noin 56 miljoonan euron edestä. Sopimus kattaa lisälevyjen hankintoja arviolta 140 000 kappaletta."
Puolustusvoimilta iso tilaus luotiliivien lisäsuojauksesta – forssalaistehtaan suojalevyt viedään käsistä moneen maahan
Puolustusvoimat jatkaa suojaliivitilauksia forssalaisyhtiöltä. Uudenkarhea tehdas valmistaa pehmeisiin suojaliiveihin kovia suojalevyjä noin 56 miljoonalla eurolla.
.
Hanski
Respected Leader
Nyt kun tämä keskustelusäie nousi pinnalle vuosien syväjäästä, niin herätelläänpä tätä paremmin henkiin!
Kysymys foorumilaisille:
1) Miten organisoisit ja millaisella kalustolla varustaisit tulevan puolustusvoimien ykkösnyrkin Operatiivisen yhtymän 2035?
2) Mikä olisi oikea tavoitetaso tällaisten yhtymien lukumäärälle?
Reunaehtoina tälle kysymykselle seuraavat ehdot:
Kysymys foorumilaisille:
1) Miten organisoisit ja millaisella kalustolla varustaisit tulevan puolustusvoimien ykkösnyrkin Operatiivisen yhtymän 2035?
2) Mikä olisi oikea tavoitetaso tällaisten yhtymien lukumäärälle?
Reunaehtoina tälle kysymykselle seuraavat ehdot:
- yhtymän tai yhtymien pitää olla valmiita materiaalihankintojen osalta 31.12.2035 mennessä. Tämä rajoittaa mm. käytettävää teknologiaa, plasma-aseet, kloonisoturit ja muut hivenen eksoottisemmat teknologiat jäävät siis hankkimatta.
- yhtymä(t) tulee olla toteutettavissa nykyisen tasoisella rahoituksella (n. 2% BKT:stä)
- johonkin kärkihankkeeseen voi miettiä erillisrahoitusta esimerkiksi 3 Mrd € osalta
- yhtymissä tulee hyödyntää nykyinen sotavarustus soveltuvin osin
Viimeksi muokattu:
Alueellisten joukkojen poistuminen tuo oman haasteensa suunnitteluun yhtymän laajuudesta puhumattakaan.
Operatiivinen yhtymä 2035 - Maavoimat
Aikaisemmalla operatiivinen ,alueellinen ja paikallinen toiminta oli selkeämpää verraten tulevaan Ratkaisu,Kynnys ja Paikallinen.
Maapuolustus 2030 - Maavoimat
Tarvitseeko kynnysjoukoille varata kalustoa? sekä mikä on kynnysjoukkojen kyky toimia joka määrittelee myös kuinka paljon tarvitsevat ratkaisujoukkojen tukea joka saattaisi määritellä esim. yhtymien määrän.
No lähdetään vaikka toiminta alueesta joka nyt maavoimien näkökulmasta on itäraja painoitteinen. Nopeasti laskettuna sieltä löytyy noin 10kpl rajan ylityspaikkoja joiden molemmilla puolilla on parempi kuntoisia tieyhteyksiä mitkä ainakin sodan alkupuolella ovat luultavasti tukena logistiikalle ja tämän myötä reittinä tulevalle hyökkäykselle.
Eli Yhtymän tarvitsee kyetä jakautumaan näihin useampiin toimintalueisiin mutta tarvittaessa toimimaan yhdessä mikäli hyökkäyksen painopiste kohdistuu sinne esim Vaalimaa-imatra eikä kaikki ylityspaikat.
Venäjän armeijan logistiikka pohjautuu pitkälti rautateiden käyttöön, joten rautateiden sijainnin perusteella voisi tehdä veikkauksia hyökkäyksen mahdollisista painopisteistä.
Etelässä ratoja kulkee lähellä rajaa aina Värtsilän korkeudelle asti, ja tällä alueella rataverkkoa on myös 2000-luvulla parannettu rakentamalla uusi rata Kiviniemestä Antreaan. Kiviniemi–Antrea-rata tarjoaa suoran yhteyden Pietarista Imatralle. Alueen tieverkko on myös hyvä, joten painopiste lienee logistiikan puolesta tuolla aika vapaasti valittavissa.
Pohjoisempana Suojärvi–Lietmajärvi-rata kulkee melko lähellä Ilomantsia ja ihan erityisesti siitä haarautuu sivurata Repolan Lentieraan joka on Lieksaa vastapäätä. Repolan seudulla ei ole mitään suurempaa teollisuutta, joten varsinkin tuo sivurata lienee etupäässä sotilaallisiin tarkoituksiin tehty.
Kostamuksen rata joka jatkuu Suomen puolelle Kontiomäelle lienee hyvin todennäköinen painopiste.
Kuusamon korkeudella on sivurata Muurmannin radalta Pääjärvelle, josta tulee myös vahva vaikutelma, että se on pääasiallisesti sotilaallisiin tarkoituksiin rakennettu.
Alakurtista kulkee Stalinin pakkorakennuttama ratayhteys Kemijärvelle, josta tosin puuttuu kiskotus Alakurtin ja rajan väliltä ja Suomen puolella radan ylläpito on lopetettu Kemijärveltä itään. Venäjällä on kuitenkin rautatiejoukot joilla on kyky kiskottaa ratoja nopeasti uudestaan.
Kouteron kaivokselle Suomen rajan läheisyyteen on myös sivurata rata Muurmannin radalta, mutta sen käyttökelpoisuutta kyllä rajoittaa voimakkaasti se, että alue on pitkälti erämaata molemmin puolin rajaa.