Operatiivinen Yhtymä 2035

[Nojatuolistrategi]

Tulevaa sotaa on pohdiskeltu kirjasarjassa Tuleva sota 1, 2 ja 3. https://www.editapublishing.fi/muut/tuote/tuleva-sota-iii-tulevaisuuden-sodan-tulevaisuus

Sensorifuusio, verkottunut sodankäynti ja kaukovaikutteinen tuli kai korostuvat 2035-luvulla. Sodan sumu ei kuitenkaan hälvene robottitornien taisteluissa tms.

 

[peelo]

Tulevaa sotaa on pohdiskeltu kirjasarjassa Tuleva sota 1, 2 ja 3. https://www.editapublishing.fi/muut/tuote/tuleva-sota-iii-tulevaisuuden-sodan-tulevaisuus

Sensorifuusio, verkottunut sodankäynti ja kaukovaikutteinen tuli kai korostuvat 2035-luvulla. Sodan sumu ei kuitenkaan hälvene robottitornien taisteluissa tms.

Allaolevista linkeistä löytyy pdf-versiot

1. http://www.doria.fi/handle/10024/146806
2. http://www.doria.fi/handle/10024/156904
3. http://www.doria.fi/handle/10024/156899

 

[Einomies1]

Suonette anteeksi, etten ole ihan vakuuttunut Stingerin kustannustehokkuudesta 2030-luvulla. Stingerin hakupää on nimittäin vanhahtava, uusi olisi pitänyt saada tuotantoon jo 15 vuotta sitten, mutta projekti peruuntui hiekkasotien muuttaessa Yhdysvaltain painopistettä. Tämä on mahdollinen ongelma kahdella tapaa: sähkömoottoristen lennokkien heräte lienee yleisesti ottaen liian pieni ohjuksen lukittumiseksi (ja akkuteknologia kehittyy jatkuvasti, ts. sähkömoottorit yleistynevät lennokeissa tulevina vuosikymmeninä), ja miehitetyistä ilma-aluksista puhuttaessa kysymysmerkiksi nousee ohjuksen häirinnänsieto. Lisäksi ohjuslaukauksen hinta lienee, erittäin karkeasti, haarukassa 300-500 tuhatta euroa kappale (vrt. Bolide 100-200 tuhatta euroa).

Rahalliset realiteetit huomioiden luulen, että 2030-luvun ohjusilmatorjunta rakentuu käytännössä ITO12:n ja ITO05(M):n varaan. Kun miettii, kuinka kauan Crotale on palvellut, niin ITO05 ei varmasti ole katoamassa mihinkään, ja kun käytössä on ajoneuvoversio, niin mieskuljetteisiakaan laukaisimia ei kannata poistaa. NASAMS ei myöskään ole lähdössä mihinkään, vastahan se tulikin. Näille ohjusjärjestelmille tehdään MLU ja ostetaan uusia ohjuksia. Stinger voi olla happanemassa varmuusvarastoissa muutaman vuoden 30-luvun puolelle, mutta sen pitäisi saada täysin uutta virtaa kehitykseen tai sitten Stingerin taru on lopussa - itse uskon vahvasti jälkimmäiseen.

Lisäksi lennokkien torjuntaan hankitaan erittäin varmasti juurikin noita mainitsemiasi häirintäjärjestelmiä sekä todennäköisesti myös laseraseita. Ensinmainituista ei tosin välttämättä tule juuri mitään tietoa julkisuuteen, kun ELSO:n kanssa on muutenkin ollut "hyvin" ja "hyshys".

Paikallisjoukoilla ei ole jatkossakaan muuta kuin ammusilmatorjunta ja ilmasuojelu. Raha sanelee sen.

Stinger voi olla vanha mutta sen suorituskyky katsotaan riittäväksi lähitulevaisuudessa ja siksi Raytheon on päivittänyt FIM-92 ohjuksen J ja K- versioihin viime vuonna. Suurin muutos on tunnettu herätesytytin, mutta elektroniikkaa ja kaasugeneraattorit on uusittu myös. Ohjus on helpommin huollettava ja säilyttänee toimintakyvyn taas 15-20 vuotta varastossa tai kunnes sitä taas päivitetään. Aika näyttää miten Stingerin käy 2030-luvulla mutta mitään pikavoittoja uusista teknologioista on turha odottaa koska Stinger hoitaa edelleen USA:n joukkojen lähi-ilmasuojan. Uusilla päivityksillä Raytheon katsoo että Stingerillä voidaan torjua nyt isompien UAS:n lisäksi keveimpiä, DoD: n luokitus 1 UAS:ä. Eiköhän tuota ole testattukin ko.lajin emämaassa...

Laserit ja suunnatun energian aseet näyttelevät tulevaisuudessa yhä suurempaa roolia lennokkien torjunnassa, mutta koska ne ovat kooltaan ja hinnaltaan kustannustehokkaita että niitä voidaan hankkia kaikkiin tarpeisiin? Kuorma-auton kokoinen mikroaaltotykki voidaan hankkia voimalaitoksen, tukikohdan tai lentokentän suojaksi mutta sitä ei kannella olalla metsässä tai rakennuksissa. Tarvitaan erilaisia keinoja ja eri tarpeisiin mutta on syytä huomata että Ukraina ei tapahdu vuoden tai 10 vuoden päästä vaan nyt! Uhka ja vastustajan potentiaali on olemassa ja se on tunnustettu haasteeksi joka ei odota 2030-luvulla. USA käyttää Stingeriä ja Amraamia mm. Uas-torjuntaan lähitulevaisuudessa kuten myös uusia teknologioita eli ne eivät ole menossa mihinkään kovin pian. Vaikka Stingerin hinta olisi noin huikea(n.puolet Amraamin hinnasta), saataisiin 30+miljoonalla n. 100 ohjusta laukaisimiin. Montako laseria vastaavalla kantamalla ja liikkuvuudella arvioisit saatavan? Aivan...nada. Laserien yms.hinnat ovat pilvissä ja niiden koko on suuri sekä huollettavuus ja toimintavarmuus kenttäolosuhteissa kyseenalainen.

Vaikka pienet UAS:t alkavat liikkua sähköllä, se ei tarkoita että kunnollista hyötykuormaa kantavat lennokit ovat ihan pian sähköllä liikkuvia. Rajoittava tekijä on edelleen akkuteknologia ja Li-Ion on edelleen valta-asemassa kaikkine heikkouksineen. Esimerkiksi Saab Skeldar ja monet samankokoiset pystynousevat lennokit sensijaan on päivitetty käyttämään JetA1 polttoainetta. Saman tehon antava sähkömoottori tarvitsee vielä aivan liikaa virtaa, ja akut vievät liikaa tilaa.

Raytheonin sivuilla on hyvää tietoa ko.valmistajan ratkaisuista ja tutkimuksesta lennokkeihin liittyen: https://www.raytheon.com/news/feature/beam-on

 

[Protheon_93]

Itse mietin tällaista mallia vuodelle tulevaisuuteen.

Kolme operatiivista yhtymää, yksi panssaroiduilla tekoilla, joissa konetykit ja kumppaneina pataljoona taistelupanssarivaunuja. Yksi AMVn kaltaisella ajoneuvolla, jossa on myös konetykki ja pataljoona taistelupanssarivaunuja. Kolmas sitten rynnäkköpanssarivaunuilla ja taistelupanssarivaunuilla. Tykistörykmenttiin kuuluisi kaksi 12 K9n patteristoa ja yksi patteri raketinheittimiä.

Sitten siirryttäisiin alueellisiin joukkoihin, joita olisi noin 15 taistelu-osaston verran. Muutamalla olisi Pasien seuraajat käytössä, muutamalla olisi taas kevyemmät tekat käytössä ja muutama sitten mekanisoidun ja moottoroidun taisteluosaston tavoin varusteltu.

Paikallisissa joukoissa olisi paikallispataljoona per maakunta, ja paikallispataljoonat liikkuisivat sitten pyöräkalustolla, joko ottokalustolla tai PVn omilla, ja ne olisivat noin 1000 miehen joukkoja, joissa olisi kaikki tarvittavat eli jalkaväki, tykistö, it, pioneerit, jne...

PVn materiaalin hankintabudjetti on ollut siinä 700 miljoonan vuositasolla, joten jos operatiiviset saisi varustettua kolmeen miljardiin, alueelliset noin 5-7 miljardiin ja paikalliset about miljardiin-kahteen niin tämä malli saataisiin kasaan 2040-luvulle.

 

[Rannari]

Itse mietin tällaista mallia vuodelle tulevaisuuteen.

Kolme operatiivista yhtymää, yksi panssaroiduilla tekoilla, joissa konetykit ja kumppaneina pataljoona taistelupanssarivaunuja. Yksi AMVn kaltaisella ajoneuvolla, jossa on myös konetykki ja pataljoona taistelupanssarivaunuja. Kolmas sitten rynnäkköpanssarivaunuilla ja taistelupanssarivaunuilla. Tykistörykmenttiin kuuluisi kaksi 12 K9n patteristoa ja yksi patteri raketinheittimiä.

Sitten siirryttäisiin alueellisiin joukkoihin, joita olisi noin 15 taistelu-osaston verran. Muutamalla olisi Pasien seuraajat käytössä, muutamalla olisi taas kevyemmät tekat käytössä ja muutama sitten mekanisoidun ja moottoroidun taisteluosaston tavoin varusteltu.

Paikallisissa joukoissa olisi paikallispataljoona per maakunta, ja paikallispataljoonat liikkuisivat sitten pyöräkalustolla, joko ottokalustolla tai PVn omilla, ja ne olisivat noin 1000 miehen joukkoja, joissa olisi kaikki tarvittavat eli jalkaväki, tykistö, it, pioneerit, jne...

PVn materiaalin hankintabudjetti on ollut siinä 700 miljoonan vuositasolla, joten jos operatiiviset saisi varustettua kolmeen miljardiin, alueelliset noin 5-7 miljardiin ja paikalliset about miljardiin-kahteen niin tämä malli saataisiin kasaan 2040-luvulle.

Realistinen käytettävissä oleva rahamäärä olisi kymmenvuotisjaksolla nykyrahassa parin miljardin luokkaa. Puolet hankintabudjetista menee aina yleisiin ja yhteisiin hankintoihin jotka eivät maallikolle juurikaan näy. Prikaateja rakentaessakin korvamerkityistä rahoista häviää puolet niin ettei se maallikko tiedä mihin ne menivät. Maavoimien vuosikymmenen varustelubudjetti voisi siis olla näkyvien hankkeiden osalta vajaa neljännes hankintavaroista eli suuruusluokkaa1,0-1,5 miljardia euroa. Kolmijako panssarit/kuljetuskalusto/tulivoimaa voisi olla lähellä totuutta.

Eli koko setti olisi esimerkiksi puolensataa tst-vaunua ja CV90-kaluston edelleenparantelua. Yhteensä 300-400 uutta tekaa ja pyörä-APC:tä sekä tykistölle ammuksia ja it:lle vähän jotain. Lisäksi sekalaista kilkettä sinne ja tänne.

 

[Protheon_93]

Eli koko setti olisi esimerkiksi puolensataa tst-vaunua ja CV90-kaluston edelleenparantelua. Yhteensä 300-400 uutta tekaa ja pyörä-APC:tä sekä tykistölle ammuksia ja it:lle vähän jotain. Lisäksi sekalaista kilkettä sinne ja tänne.

Eli käytännössä siis korkeintaan yksi mekanisoitu/panssariprikaati ja pari jääkäriprikaati-90:n tyylistä himmeliä, jos pyörä APC-prikaatilla 200 APCtä ja tekaprikaatilla 250 tekaa niin kuin kevennetyissä JP90-kokoonpanoissa.

 

[Rannari]

Eli käytännössä siis korkeintaan yksi mekanisoitu/panssariprikaati ja pari jääkäriprikaati-90:n tyylistä himmeliä, jos pyörä APC-prikaatilla 200 APCtä ja tekaprikaatilla 250 tekaa niin kuin kevennetyissä JP90-kokoonpanoissa.

Tuskin siinä muodossa mutta erittäin karkeasti vastaava määrä joukkoja.

 

[Protheon_93]

Tuskin siinä muodossa mutta erittäin karkeasti vastaava määrä joukkoja.

Jos tuohon määrään menisi vaikka 20000 miestä ja siihen tukea päälle 10000-20000, niin operatiiviset joukot olisivat noin 40000. Jos siihen päälle saisi alueellisia ja paikallisia tuplat tuosta niin se voisi olla jo hyvä rutistus, kun nykyinen maavoimien sodanajan vahvuus taisi olla sen 160000, ellei lasketa niitä riittävän koulutuksen saaneita varusmiehiä, rajavartiolaitosta ja mobilisaatiokeskusten henkilökuntaa mukaan.

Olisi vaikea uskoa, että ainakaan sadan tuhannen alle menisi maavoimien osuus sodanajan vahvuudesta, ja koko paketti alle kahden sadan tuhannen.

 

[Iso-Mursu]

Lapissa oli 2017 1000 18 vuotta samana vuonna täyttänyttä nuorukaista. Vuonna 14 -syntyneitä oli 870, eli ei määrä ihan hirveästi ole laskenut. Lapin suurimmat väestötappiot on jo oikeastaan nähty. Vuonna 1972 18 vuotta samana vuonna täyttäneitä oli 2300...

Samaa kehitystä oli ja on Pohjois-Karjalassa. Kohta ikäluokka on niin pieni että Onttolaan saa haalia varusmiehiä ulkomaita myöten vaihto-oppilastoimintana.

 

[lasau]

Ketjussa oli puhetta itänaapurin mielenkiinnosta käyttää lennokkeja ja raskaita raketinheittimiä, mutta vasta-taktiikoita ei tuotu esiin? Itse tykistössä palvelleena mieleeni tulisi, että ammuskuljetuksiin voisi vaikuttaa sissi-toiminnalla. Meillä oli tykit erinomaisesti hajautettu, asemia vaihdettiin tiuhaan tahtiin, ja oli erilaista patterin ja patteriston nyrkkiä vihollisen tuhoamiseen selusta-alueilla, mutta varsinaiset ammus-kuljetukset oli huonosti suojattu. Ammus-auto vain kävi joskus tuomassa lastin. Sellaisen voisi kai tuhota jonkinlaisella kylki-miinalla?

Näkisin, että jos vihollinen ampuu suuria määriä 300 millistä rakettia, niin se joutuu jatkuvasti täydentämään ammusvarastojaan pitkillä huolto-kolonnilla, joissa suhteellisen suojaamattomat kuorma-auto letkat ajavat raketteja varikolta heittimistön asemiin. Sellaisia letkoja vastaan voisi varmaan iskeä kevyt-aseisin sissi-joukoin, käyttäen mitä lienee Ottawan sallimia miinan tyyppisiä aseita.

Lennokkeja puolestaa voi varmaan häiritä elektronisella sodankäynnillä? Niin moni opettelee nykyään noita tietokone-asioita niin pitkälle, että reserviläisten joukosta löytyisi kaikenkarvaista hakkeroijaa. En tiedä kuinka tuo potentiaali on hyödynnetty, Israelissahan varusmiehet ilmeisesti pääsevät paikalliseen viesti-tiedustelupalveluun suorittamaan palvelustaan, onko Suomessa samanlaista mahdollisuutta? Miten tuo on edes järjestetty, Pääesikunnan Viesti-Tiedustelun olen kuullut, he varmaan ovat ammattisotilaita, mutta onko samantyyppisiä pienempiä ELSO yksiköitä alemmilla organisaatio-tasoilla? Kenties prikaatin viesti-komppaniassa, tms?

 

[Falangi]

Lennokkeja puolestaa voi varmaan häiritä elektronisella sodankäynnillä? Niin moni opettelee nykyään noita tietokone-asioita niin pitkälle, että reserviläisten joukosta löytyisi kaikenkarvaista hakkeroijaa. En tiedä kuinka tuo potentiaali on hyödynnetty, Israelissahan varusmiehet ilmeisesti pääsevät paikalliseen viesti-tiedustelupalveluun suorittamaan palvelustaan, onko Suomessa samanlaista mahdollisuutta? Miten tuo on edes järjestetty, Pääesikunnan Viesti-Tiedustelun olen kuullut, he varmaan ovat ammattisotilaita, mutta onko samantyyppisiä pienempiä ELSO yksiköitä alemmilla organisaatio-tasoilla? Kenties prikaatin viesti-komppaniassa, tms?

Elektronisen sodankäynnin koulutus - Intti.fi

Elektronisen sodankäynnin koulutus tarjoaa haastavia tehtäviä huipputekniikan parissa.

intti.fi

ELSO-koulutukseen valitut aloittavat palveluksensa kaikille yhteisellä peruskoulutuskaudella Parolannummella. Peruskoulutuskauden jälkeen alkaa Riihimäellä aliupseerikurssi, jolla opetetaan elektronisen sodankäynnin ja sotilasjohtamisen perusteet. Parhaiten menestyneet valitaan reserviupseerikurssille Haminaan.

Joukkokoulutuskaudella koulutettavat harjaantuvat tehtäväkohtaisissa taidoissa ja sotilasjohtamisessa. Palveluksen jälkeen on mahdollista hakea toimialan työtehtäviin puolustusvoimissa tai kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla.

 

[SJ]

Näkisin, että jos vihollinen ampuu suuria määriä 300 millistä rakettia, niin se joutuu jatkuvasti täydentämään ammusvarastojaan pitkillä huolto-kolonnilla, joissa suhteellisen suojaamattomat kuorma-auto letkat ajavat raketteja varikolta heittimistön asemiin. Sellaisia letkoja vastaan voisi varmaan iskeä kevyt-aseisin sissi-joukoin, käyttäen mitä lienee Ottawan sallimia miinan tyyppisiä aseita.

Riippuen siitä miten paljon meillä on MLRS:n ammuksia, niin voisi miettiä sellaista temppua että tiedustelijat tiedottavat kolonnan liikkeistä (ja olettaisin että ei ole liian vaikea arvata milloin kolonna on odotettavissa, joten muut palaset operaatiosta voidaan varata valmiuteen). Eli, "nyt tulee kolonna tietä x pitkin, ohittanut risteyksen y". Ja kun kotimaan ja sen lähialueiden tiet lienee hyvässä tiedossa, niin voidaan valita siitä tieltä sopivan kohdan. Joten aluksi ammutaan yksi tai pari GMLRS ammusta siihen tielle ja pistetään se poikki (olettaen että tarkkuus riittää laittamaan valtatien poikki) sitten odotetaan että saattue pysähtyy kraaterin takia ja pakkaantuu mahdollisimman paljon. Samalla ammutaan toinen setti ammuksia ja katkaistaan tie saattueen loppupään tienoilta (tässä ei ole tarvetta olla niin nuuka, jos jommasta päästä jää ajoneuvoja ulkopuolelle, niin tuskin haittaa). Ja lopuksi ammutaan GMLRS AW ammuksia tämän katkaistun pätkän mitalta. Oletus on, että mikäli lastissa on ammuksia, niin aina siellä jokin ottaa tulta (propellantit luultavasti) ja tuleen syttyneet ajoneuvot levittävät tulen myös muihin ajoneuvoihin, vaikka niiden lasti ei olisikaan niin helposti syttyvää. Ja jos paikka valittiin hyvin, niin KA:lla ei pääse pakoonkaan vaikka ajoneuvo olisikin jäänyt ehjäksi.

Ja olen kyllä tietoinen, että nuo 300 millin raketit lentävät GMLRS:ää kauemmas, mutta mikäli vihollinen joutuu huoltamaan niitä MLRS:n kantaman ulkopuolelta, niin kuulostaa saavutukselta minusta. Ja muulla tykistöllä ei tälläistä vaihtoehtoa oikeastaan ole.

P.S. tarvittaessa tuo tien katkaiseminen voisi onnistua myös miinaraketeilla, mutta niiden kantama taitaa olla lyhempi.