Pakko-otetaan toiset tuhat ajoneuvoa ja sijoitetaan ne toiminta-alueelle valemaaleiksi?
Operatiivinen Yhtymä 2035
- Viestiketjun aloittaja kertakenttään
- Aloitus PVM
Pakko-otetaan toiset tuhat ajoneuvoa ja sijoitetaan ne toiminta-alueelle valemaaleiksi?
Huhta
Greatest Leader
Ei välttämättä edes pelkiksi valemaaleiksi, vaan periaatteessa avaimetkin voi jättää virtalukkoon tai ainakin lähettyville. Onpahan ajoneuvoreserviä, jos joudutaan hylkäämään käytössä olevia ajoneuvoja, ellei sitten riskiä ajoneuvojen päätymisestä väärään käyttöön pidetä sietämättömän suurena.
Kyllä ryssä ihmettelisi kun se hyökkää länteen ja karun varret olis täynnä 90-,luvun alun japanilaisia ruosteisia kotteroita virta-avaimet suulla.
IoT ja AI tekevät niistä parveilevia teknikaaleja.
Einomies1
Respected Leader
Sen verran tuosta ilmasuojasta vielä että kun katselee viimeisen 30 vuoden ajalta konflikteja, niin käy hyvin selväksi että meidän tuleva/nykyinen hävittäjämäärä ei kykene säilyttämään 24/7 ilmasuojaa tuollaisen poppoon yllä kun se liikkuu. Ja jos ilmasuoja menetetään, on Venäjän tst-hekojen, maataistelukoneiden ja taktisten pommareide helppo rusikoida yhtymä lunastuskuntoon. Mikään Stinger ei riitä ratkaisuksi vaan uskoisin että NASAMS-järjestelmiä hankitaan lisää ja pidemmän kantaman ohjustyypillä suojaamaan sekä kiinteitä kohteita että liikkuvaa ja hyökkäävää/puolustavaa yhtymää.
Yhtymän oma tulituki tukeutunee 2030-luvun vaihteen K9-lisähankintoihin, mutta operatiivista liikkuvuutta noilla ei saada. Ehkä MLRS-lisähankinnat ja HIMARS voisi olla toimiva ratkaisu lisättynä esim. AMOS/NEMO-krh:lla?
Äkkiseltään joo - toisaalta tuossa on historian valossa toisen maailmansodan jälkeen onnistunut vain länsiliittouma Irakissa. Samainen poppoo epäonnistui sekin täysin Balkanilla kun maasto oli jotakin muuta kuin aavikkoa.
Ilmauhka on tottakai todellinen, mutta ei sieltä ilmasta helppo ole tehokas olla, ei edes silloin kun IT puuttuu alhaalta lähes kokonaan.
Itsekin olen miettinyt tuota ilmasuojan merkitystä.
Ja raskaan tulituen merkitystä.
Epäonnistui täysin on hieman kyseenalainen kommentti ottaen huomioon mikä oli Balkanilla lopputulos ja kumpi osapuoli siellä kärsi tappioita ja kumpi ei.
Se on totta ettei ilmasta ole helppo olla tehokas, mistään ei ole helppo olla tehokas. Sotiminen on aina hankalaa, vaikka yksinkertaisten ihmisten touhua onkin...
Mmaanpuollustusnettiläisessä uskontunnustuksessa eivät ole. Jos niihin kiinnitetään edes yksi kaukotiputettava kasapanos, niin sitten ovat vaarallisia.
Minä luulen, että sakea lennokkien käyttö, tulenkäytön aakkosten hallitseminen ja tietty lähtökohtainen tuliylivoima toisen osapuolen hallussa takaavat sen, että tst-kenttä ei toimi enää samanlaisena kuin ennen aikaa lennokit.
Yksi päätavoitteista oli aiheuttaa (kalusto)tappioita serbiarmeijalle. Niitä ei kyetty aiheuttamaan. Sen jälkeen alettiin kohdistaa toimintaa helpompiin kohteisiin.
Pointti oli siis se, että peitteisessä maastossa toimivat maajoukot pärjäävät yllättävän pienin tappioin hyvinkin kevyellä IT-kyvyllä = venäläisten HEKO:t ja RYKO:t eivät automaattisesti jyrää kaikkea allaan meikäläisissä olosuhteissa.
Mikään ei automaattisesti jyrää kaikkea alleen.
NATO:n ilma-aseen tehokkuuteen vaikutti ratkaisevasti myös politiikka. Omia tappioita ei hyväksytty ja iskujen kohteita piti hyväksyttää korkeilla tahoilla. Liikkuvia kohteita vastaan on vaikea toimia jos edellisenä päivänä pitää pyytää lupa juuri kyseiseen kohteeseen...
Pointti on se, ettei kannata loputtomasti luottaa suomalaiseen mäntymetsään, mutta hyödytönkään se ei suojan tuottamisessa ole.
Mietitänpä vaikka TST-HEKO:a aseena/asejärjestelmänä yleisesti. Siitä piti tulla panssarivaunujen korvaaja joka muuttaa koko maasodankäynnin niiltä osin. Sitä siitä ei tullut. Sama koskee ns. maataistelukoneita, meidän tapauksessamme lähinnä Su-25. Kummankaan ominaisuudet ja suorituskyvyt eivät satu yksiin oikein mitenkään peitteisessä maastossa taistelevaa armeijaa vastaan toimittaessa.
No, toki tämäkin on osaltaan meikäläisen - sanon YYA-ajan suomettuneen koulutuskulttuurin tulosta. Minullekin on opetettu ja minä olrn itsekin opettanut venäläisten asejärjestelmien ylivertaisuutta sekä suorituskyvyissä että käytettävyydessä ja luotettavuudessa. HEKO:n ja RYKO:den osalta tämä ilmeni siinä että opetimme vuosikausia, osin varmasti tiedostamattammekin, että TST-HEKO:t ja RYKO:t kun taivaalla lentävät niin mitään emme mahda.
Kuitenkin kumpainenkin asejärjestelmä on osoittautunut historian valossa yllättävänkin tehottomaksi jopa niille sopivissa olosuhteissa.
Ei niitä huomiotta voi jättää, se on päivänselvää, mutta ei niiden uhkaa pidä kovasti yliarvioidakaan.
No, toki tämäkin on osaltaan meikäläisen - sanon YYA-ajan suomettuneen koulutuskulttuurin tulosta. Minullekin on opetettu ja minä olrn itsekin opettanut venäläisten asejärjestelmien ylivertaisuutta sekä suorituskyvyissä että käytettävyydessä ja luotettavuudessa. HEKO:n ja RYKO:den osalta tämä ilmeni siinä että opetimme vuosikausia, osin varmasti tiedostamattammekin, että TST-HEKO:t ja RYKO:t kun taivaalla lentävät niin mitään emme mahda.
Kuitenkin kumpainenkin asejärjestelmä on osoittautunut historian valossa yllättävänkin tehottomaksi jopa niille sopivissa olosuhteissa.
Ei niitä huomiotta voi jättää, se on päivänselvää, mutta ei niiden uhkaa pidä kovasti yliarvioidakaan.
Einomies1
Respected Leader
Kun puhutaan ilmasta-maahan uhasta, pitänee muistaa toiminnan tehokkuutta arvioitaessa eri elementit. Esimerkiksi toiminta-alueella ja maaston suojassa lymyävää joukkoa, joka on suhteellisen hajautettuna, ei ole varmasti helppoa havaita ja tuhota. Sensijaan tiestöä pitkin liikkuvaa, jopa 1000 ajoneuvon katrasta ei saa yksinkertaisesti hajalleen riittävästi tai suojaan ilmatiedustelulta ja vaikuttamiselta.
Ajoneuvojen ja joukkojen määrä on yksinkertaisesti niin suuri että vaikka koko yhtymä ei kerrallaan liiku samalla tiellä ja samaan aikaan, ne eivät voi toimia kovin hajallaan jos tavoitteena on esimerkiksi kohdata vihollinen tai hyökätä voimalla ja kootusti. jo 100 ajoneuvoa yhdellä uralla ja 10 metrin välein levittää kolonnan kilometrien pituiseksi, joka on helppo havaita ja sitä vastaan ilma-uhka on pahin mahdollinen. Jos liikutaan vihollistykistön kantamalla niin silloin mukaan tulee sekin seikka mutta se on oma juttunsa.
Hyvä että otit tuon esille. Lennokit ovat tiedustelun väline pääosin vaikka UCAVeja alkaa olemaan pikkuhiljaa keveissäkin droneissa. Ne eivät silti ole kapasiteetiltaan lähellekään hekojen ja monitoimihävittäjien kaltainen uhka syvällä taistelualueen takana. Venäjällä ei ole vielä onneksi merkittäviä määriä muita kuin keveitä, lyhyen kantaman lennokkeja, mutta taistelualueella ne ovat suuri uhka. Lennokeihin tosin voidaan vaikuttaa elektronisesti helpommin ja näin "soft-kill" on niille vaarallinen jos vastapuoli on tuohon varautunut.Ja nämä eivät ole mikään uhka?
Jugoslaviassa Serbiarmeija oli tietääkseni pääosin puolustustukseen ryhmittynyt ja maa on vuorista sekä peitteistä. Silloin Predator 1 teki debyyttinsä ja droneja tai sensoreita ei ollut samoja määriä tai ne olivat laadultaan paljon heikompia kuin nyt. Tuosta on lähes 20 vuotta, joten pimeätoiminta ja jokasään toiminta ovat kehittyneet siitä paljon. Samaten verkottunut tiedustelu ja tiedonsiirto on aivan eri luokkaa nykyään.
Historia ei toista enää tuossa itseään. Myös Ilmavoimien ent. komentaja Jäämeri on kommentoinut aikaisemmin Hx-hankkeen yhteydessä että jos vastapuoli pääsee toimimaan vapaasti meidän ilmatilassamme, se löytää ennen pitkää myös suojautuneet joukot puhumattakaan siitä että olisimme tuolloin kyvyttömiä liikkumaan ilman kovia tappioita ja reagoimaan maa-operaatioihin ilmaiskujen ja lennokkien aiheuttaman uhkan vuoksi.
USA:n aloittaessa hyökkäyksen Afganistaniin Pohjoisen liiton kanssa, Talebanin eliittijoukot murskattiin ilmaiskuin heti alussa. Ne eivät hajauttaneet joukkojaan, vaan pitivät ne kaivetuissa linjoissa, koska olivat oppineet että N-liittoa vastaan taisteltaessa 1980-luvulla, ilmaiskut olivat kovin epätarkkoja ja niistä ei ollut suurta vaaraa. Paikka ja maasto oli toinen mutta osoittaa sen että historia ei aina opeta selviytymään nykypäivänä.
Eniten olen huolissani Venäjän SU-34 Fullback pommittajien kyvyistä ja niiden kasvavasta määrästä. Venäjä voi parhaimmillaan saada niitä käyttöönsä 2020 vuoteen mennessä 200 kpl. Konetyyppi on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja luotettavaksi Syyriassa ja muualla palveluskäytössä. SU-34:t ovat harjoitelleet mm. Zapad-harjoituksissa liikkuvan kolonnan tuhoamista ja Venäjällä on ollut lisenssivalmistuksessa Thalesin Damocles-podeja Su-27,-30 ja -34 koneisiin. https://web.archive.org/web/2008011...rs-to-use-thales-damocles-targeting-pods.html
Su-34 kykenee lentämään maastoa seuraten 50 m korkeudessa läpäistäessä puolustusta ja koneen tutka pystyy havaitsemaan pienetkin ajoneuvot. Jos koneessa on Damocles-podi, se pystyy löytämään maalinsa ja tunnistamaan ne tarkasti yli 25 km päästä. Ei ole temppu eikä mikään iskeä joukkoja vastaan KAB-500kr pommeilla, joita koneessa on 6 kpl. KAB-500 pommeissa on cluster-ja FAEB versioita, joilla saadaan pahaa jälkeä ihmisiin ja panssaroituihin maaleihin.
Su-34 on kyennyt kantamaan 2016 vuodesta saakka UKR-RT ELINT-podia, joka kykenee havaitsemaan vihollisen viestiliikenteen ja drone-ohjauskeskukset jopa satojen kilometrien säteellä. Näin kone pystyy hyökkäämään välittömästi johtopaikkoja, viestikeskuksia ja droneohjausyksiköitä vastaan.
http://www.airrecognition.com/index...air-defence-industry-military-technology.html
http://www.ausairpower.net/APA-Rus-GBU.html
https://www.ruaviation.com/news/2016/8/1/6234/?h
Kun puhutaan ilmasta maahan uhasta maassa toimivan joukon näkökulmasta nykytaktiikalla niin ylivoimaisesti eniten olen huolissani naapurin monipuolisessa ja kovalla vauhdilla kehityvästä lennokkisuorituskyvyistä. Niiltä emme pysy piilossa ja kun kohde löytyy, sitä vastaan kyetään toimimaan erilaisilla epäsuorantulenjärjestelmillä.
Tähän naapuri on panostanut ja panostaa ja on tuonut noita kykyjä menestyksekkäästi harjoituksista tositoimiin.
Tottakai Ilmavoimien väki puhuu mielellään siitä miten tärkeätä on pitää ilmatila koneista puhtaana. Varmasti näin jostakin näkökulmasta onkin, mutta maassa operaatioalueella toimivan joukon näkökulmasta lentokoneet yläpuolella ei ole lainkaan suurin huolenaihe.
Lennokki+epäsuoratuli on taktisella ja operaatiotaidollisella tasolla kustannuksiltaan, tappionsiedoltaan ja teholtaan erittäin käypä yhdistelmä. Sen myös naapuri tuntuu hyvin ymmärtäneen.
Tähän naapuri on panostanut ja panostaa ja on tuonut noita kykyjä menestyksekkäästi harjoituksista tositoimiin.
Tottakai Ilmavoimien väki puhuu mielellään siitä miten tärkeätä on pitää ilmatila koneista puhtaana. Varmasti näin jostakin näkökulmasta onkin, mutta maassa operaatioalueella toimivan joukon näkökulmasta lentokoneet yläpuolella ei ole lainkaan suurin huolenaihe.
Lennokki+epäsuoratuli on taktisella ja operaatiotaidollisella tasolla kustannuksiltaan, tappionsiedoltaan ja teholtaan erittäin käypä yhdistelmä. Sen myös naapuri tuntuu hyvin ymmärtäneen.
New #95
Kun puhutaan ilmasta maahan uhasta maassa toimivan joukon näkökulmasta nykytaktiikalla niin ylivoimaisesti eniten olen huolissani naapurin monipuolisessa ja kovalla vauhdilla kehityvästä lennokkisuorituskyvyistä. Niiltä emme pysy piilossa ja kun kohde löytyy, sitä vastaan kyetään toimimaan erilaisilla epäsuorantulenjärjestelmillä
Tähän minäkin aiemmin viittailin. Tuo mainittu ala on jo nyt suorituskykyinen ja se kehittyy koko ajan....eikä ole räävittömän kalliskaan ainakaan isojen budjettien sotavaltioille. Ei ole mikään ihme, että Suomenkin puolustusvoimat peräänkuuluttaa aiheen parissa harrastavien perään. Ainakin joissain varuskunnissa alokkaalta jo kysytään harrastuneisuudesta aiheessa. Ei varmasti turhaan.
On ihan selvä, että Venäjän epäsuorantulen volyymi yhdistettynä riittävän runsaaseen lennokkitoimintaan muuttaa askelmerkkejä tst-kentällä.
Venäjän ilmasta-maahan-suorituskyky on melkein arvailun varassa, epäsuorantulen kyvyt eivät ole, ne kaiketi tunnetaan jo vanhastaan.
Ukrainan asevoimaa on ainakin näpäytetty muutamaan kertaan raskaasti...ja ainakin joissain tapauksissa nimenomaan lennokkien tuoman informaation -ansiosta-.
Kun puhutaan ilmasta maahan uhasta maassa toimivan joukon näkökulmasta nykytaktiikalla niin ylivoimaisesti eniten olen huolissani naapurin monipuolisessa ja kovalla vauhdilla kehityvästä lennokkisuorituskyvyistä. Niiltä emme pysy piilossa ja kun kohde löytyy, sitä vastaan kyetään toimimaan erilaisilla epäsuorantulenjärjestelmillä
Tähän minäkin aiemmin viittailin. Tuo mainittu ala on jo nyt suorituskykyinen ja se kehittyy koko ajan....eikä ole räävittömän kalliskaan ainakaan isojen budjettien sotavaltioille. Ei ole mikään ihme, että Suomenkin puolustusvoimat peräänkuuluttaa aiheen parissa harrastavien perään. Ainakin joissain varuskunnissa alokkaalta jo kysytään harrastuneisuudesta aiheessa. Ei varmasti turhaan.
On ihan selvä, että Venäjän epäsuorantulen volyymi yhdistettynä riittävän runsaaseen lennokkitoimintaan muuttaa askelmerkkejä tst-kentällä.
Venäjän ilmasta-maahan-suorituskyky on melkein arvailun varassa, epäsuorantulen kyvyt eivät ole, ne kaiketi tunnetaan jo vanhastaan.
Ukrainan asevoimaa on ainakin näpäytetty muutamaan kertaan raskaasti...ja ainakin joissain tapauksissa nimenomaan lennokkien tuoman informaation -ansiosta-.
Iso käsi, kun voit tämän näin sanoa ja myöntää. Ja olet mielestäni Asiassa täysin oikeassa. Se oli selvästi vielä kasarilla niin vahva tuo YYA-neukun-superaseet-vähänvoidaankiusaatehtä- teema, että jälkeenpäin melkein hirvittää.
Miehitetyn koneen etu on tulen teho ja kyky tuottaa vaikutusta nopeasti ja kauas.
Operatiivinen yhtymä tuskin on jatkuvasti taistelukosketuksessa, ja silloinkin kun se on lennokki+epäsuora - yhdistelmän vaikutusalueen ulkopuolella, se on miehitetyn koneen vaikutusalueen sisäpuolella.
Tulen tehosta, yksi Su-34 voisi kantaa täkäläisissä oloissa noin 4000 kg A/G-aseita. Neljän koneen osasto voi siis pudottaa kohteisiinsa pommikuorman joka vastaa noin 370 kpl 155mm kenttätykin kranaatteja, toisin sanoen 18-putkisen patteriston pitäisi ampua maksimitulinopeudella 6ls/min noin 3 minuutin ajan. Jos kenttätykeillä haluttaisiin toimittaa sama tulivoima minuutin aikaikkunassa, tarvittaisiin 61 kpl 155mm tykkejä ampumaan. 8-koneen osaston tulivoima vastaakin sitten 122kpl 155mm tykkejä. Joko alkaa härmistymään?
E: laskutoimitusta korjattu
Viimeksi muokattu:
Einomies1
Respected Leader
Varmasti näin onkin ja ilmauhka ei sulje mitään pois. Hyvä että tämä on molempien puolelta tunnistettu ja samaa mieltä olen. Mutta tässä se jutunjuuri onkin! Ilmatorjuntaa pitää olla kerrosteisesti ja nyt kun puhutaan yhtymätason asiasta niin minusta 2030-luvun operatiivisesti tärkeällä yhtymällä tulee olla kerrosteinen ja orgaaninen ilmatorjunta jonka tehtäviin kuuluu ilmatorjunta kaikkia ilmaahengittäviä uhkia vastaan määrätyllä korkeudella ja etäisyydellä.
Kustannustehokas ratkaisu olisi esimerkiksi:
- Stinger laukaisulaitteita ja uusittuja ohjuksia lisää (joissa herätesytytin). Alueellisten joukkojen lisäksi myös paikallisjoukoille ja operatiivisille joukoille.
- anti-drone häirintäjärjestelmiä pyörien päälle ja liikkuville joukoille.
- NASAMS II/III järjestelmät operatiivisille joukoille vähintään patteri jokaiselle prikaatille/tst-osastolle.
Juuri näinkin. Ja siksipä onkin hieno kehitysaskel, kun Suomen Ilmavoimilla on kehittyvä kyky tällaisiin iskuihin. Nopeasti, kauas ja jatkuvasti tarkemmin kuin eilen. Kehityskulku, jossa on oltava mukana, käsittääkseni.
Mutta tarkistappa yllä esittämäsi laskutoimitus.