K. nummen päätös oli pitkälti seurausta polarisaatiosta Pohjois ja Etelä Kirkkonummen välillä. Jos P-K.nummella olisi asema, myisi kunta omistamaansa maata asuntotuotantoon kattaakseen kulut (ja vähän yli). Tämä lisäisi P alueen väkilukua ja vaikuttaisi vaaleissa E-K.nummen painoarvoon. E-K.nummi hyötyisi uudesta radasta henkilöliikenteen palvelun parantamisen helpottuessa rantaradalla. Em. hyöty toteutuu myös ilman P-K.nummelle rakennettavaa asemaa. Hanke olisi K.nummen kannalta lyhyellä tähtäimellä kustannusneutraali ja pitkällä tähtäimellä kannattava. Sopassa on myös hieman L-Uusimaalaista kielipolitiikkaa.
1h juna Turkuun ei ole tässä se merkittävä asia. Uuden radan lähellä, Lohjasta itään, on asukkaita jo nyt noin 80k ja jatkossa enemmän. Noista kohtuu osa kulkee nyt autolla pks alueella päivittäin töissä. Mm 2. tien suunnasta tulisi vielä liityntäliikennettä lisää. Ilman rataa paine toteuttaa jo suunnitellut vt1 leventämiset kasvaa.
Rantaradan kunnostus ja osittainen uudelleenrakennus maksaa paljon, häiritsee merkittävästi radan käyttöä, ei tuo yhtään uutta potentiaalista junankäyttäjää, ei siirrä autoilijoita junan käyttäjiksi, ei laajenna pks työssäkäyntialuetta tai sen joukkoliikkennepotentiaalia, eikä nosta maan arvoa rohkaisten sen jalostamiseen.
