Orpo:n "tunnin juna"

Minua huvitti HS:n selitys sille, että ministeri Adlercreutz äänesti Kirkkonummen valtuustossa vastaan tunnin junaa, joka on hänen oman hallituksensa hallitusohjelmassa.

HS:n mukaan ristiriita selittyy sillä, että kunnanvaltuutetun roolissa hän tietenkin ajattelee kunnan etua eikä hallituksen etua.

Siinäkin tunnustettiin, että tunnin juna ei ole kunnan etu.
 
Kaks serkkua on veturinkuljettajia.
Niiden mielestä tuossa hankkeessa ei ole mitään järkeä.
Itse en ole asiaan juurikaan tutustunut, mutta rahan haaskaukselta tuo tuntuu.
 
K. nummen päätös oli pitkälti seurausta polarisaatiosta Pohjois ja Etelä Kirkkonummen välillä. Jos P-K.nummella olisi asema, myisi kunta omistamaansa maata asuntotuotantoon kattaakseen kulut (ja vähän yli). Tämä lisäisi P alueen väkilukua ja vaikuttaisi vaaleissa E-K.nummen painoarvoon. E-K.nummi hyötyisi uudesta radasta henkilöliikenteen palvelun parantamisen helpottuessa rantaradalla. Em. hyöty toteutuu myös ilman P-K.nummelle rakennettavaa asemaa. Hanke olisi K.nummen kannalta lyhyellä tähtäimellä kustannusneutraali ja pitkällä tähtäimellä kannattava. Sopassa on myös hieman L-Uusimaalaista kielipolitiikkaa.

1h juna Turkuun ei ole tässä se merkittävä asia. Uuden radan lähellä, Lohjasta itään, on asukkaita jo nyt noin 80k ja jatkossa enemmän. Noista kohtuu osa kulkee nyt autolla pks alueella päivittäin töissä. Mm 2. tien suunnasta tulisi vielä liityntäliikennettä lisää. Ilman rataa paine toteuttaa jo suunnitellut vt1 leventämiset kasvaa.

Rantaradan kunnostus ja osittainen uudelleenrakennus maksaa paljon, häiritsee merkittävästi radan käyttöä, ei tuo yhtään uutta potentiaalista junankäyttäjää, ei siirrä autoilijoita junan käyttäjiksi, ei laajenna pks työssäkäyntialuetta tai sen joukkoliikkennepotentiaalia, eikä nosta maan arvoa rohkaisten sen jalostamiseen.
 
K. nummen päätös oli pitkälti seurausta polarisaatiosta Pohjois ja Etelä Kirkkonummen välillä. Jos P-K.nummella olisi asema, myisi kunta omistamaansa maata asuntotuotantoon kattaakseen kulut (ja vähän yli). Tämä lisäisi P alueen väkilukua ja vaikuttaisi vaaleissa E-K.nummen painoarvoon. E-K.nummi hyötyisi uudesta radasta henkilöliikenteen palvelun parantamisen helpottuessa rantaradalla. Em. hyöty toteutuu myös ilman P-K.nummelle rakennettavaa asemaa. Hanke olisi K.nummen kannalta lyhyellä tähtäimellä kustannusneutraali ja pitkällä tähtäimellä kannattava. Sopassa on myös hieman L-Uusimaalaista kielipolitiikkaa.

1h juna Turkuun ei ole tässä se merkittävä asia. Uuden radan lähellä, Lohjasta itään, on asukkaita jo nyt noin 80k ja jatkossa enemmän. Noista kohtuu osa kulkee nyt autolla pks alueella päivittäin töissä. Mm 2. tien suunnasta tulisi vielä liityntäliikennettä lisää. Ilman rataa paine toteuttaa jo suunnitellut vt1 leventämiset kasvaa.
Tähän asti samaa mieltä.
Rantaradan kunnostus ja osittainen uudelleenrakennus maksaa paljon, häiritsee merkittävästi radan käyttöä, ei tuo yhtään uutta potentiaalista junankäyttäjää, ei siirrä autoilijoita junan käyttäjiksi, ei laajenna pks työssäkäyntialuetta tai sen joukkoliikkennepotentiaalia, eikä nosta maan arvoa rohkaisten sen jalostamiseen.
Ei mikään estä kaavoittamasta lisää asutusta nykyisen rantaradan vaikutusalueelle. Länsiväyläkin palvelee aluetta hyvin kun on moottoritienä Kirkkonummelle asti.
 
Tähän asti samaa mieltä.

Ei mikään estä kaavoittamasta lisää asutusta nykyisen rantaradan vaikutusalueelle. Länsiväyläkin palvelee aluetta hyvin kun on moottoritienä Kirkkonummelle asti.
Olet oikeassa. Kaavoitus tosin lähinnä mahdollistaisi olemassaolevan alueen tiivistämisen. Lisää seisakkeita ei oletuksena tule.
 
Olet oikeassa. Kaavoitus tosin lähinnä mahdollistaisi olemassaolevan alueen tiivistämisen. Lisää seisakkeita ei oletuksena tule.
Kirkkonummella on rantaradalla jo nyt Masala, Jorvas, Tolsa ja Kirkkonummi -seisakkeet. Eikä sen jälkeen tuleva Siuntion seisakekaan kauaksi heitä.

Kyllä näiden varaan voi kuntaa kehittää ja haalia uusia asukkaita kymmeniä tuhansia.
 
K. nummen päätös oli pitkälti seurausta polarisaatiosta Pohjois ja Etelä Kirkkonummen välillä. Jos P-K.nummella olisi asema, myisi kunta omistamaansa maata asuntotuotantoon kattaakseen kulut (ja vähän yli). Tämä lisäisi P alueen väkilukua ja vaikuttaisi vaaleissa E-K.nummen painoarvoon. E-K.nummi hyötyisi uudesta radasta henkilöliikenteen palvelun parantamisen helpottuessa rantaradalla. Em. hyöty toteutuu myös ilman P-K.nummelle rakennettavaa asemaa. Hanke olisi K.nummen kannalta lyhyellä tähtäimellä kustannusneutraali ja pitkällä tähtäimellä kannattava. Sopassa on myös hieman L-Uusimaalaista kielipolitiikkaa.

1h juna Turkuun ei ole tässä se merkittävä asia. Uuden radan lähellä, Lohjasta itään, on asukkaita jo nyt noin 80k ja jatkossa enemmän. Noista kohtuu osa kulkee nyt autolla pks alueella päivittäin töissä. Mm 2. tien suunnasta tulisi vielä liityntäliikennettä lisää. Ilman rataa paine toteuttaa jo suunnitellut vt1 leventämiset kasvaa.

Rantaradan kunnostus ja osittainen uudelleenrakennus maksaa paljon, häiritsee merkittävästi radan käyttöä, ei tuo yhtään uutta potentiaalista junankäyttäjää, ei siirrä autoilijoita junan käyttäjiksi, ei laajenna pks työssäkäyntialuetta tai sen joukkoliikkennepotentiaalia, eikä nosta maan arvoa rohkaisten sen jalostamiseen.

Täysin samaa mieltä. Se on harmi, että tätä koko hommaa käsitellään medioissa ja etenkin vastustajien piirissä ensisijaisesti Turun tunnin juna-näkökulmasta, koska suurin vaikutus tulee olemaan läntisellä Uudellamaalla. Harmi myöskin, että Kirkkonummella on ilmeisesti noussut kateus merkittäväksi toimintaa ohjaavaksi elementiksi koska ratahankkeen vastustajat varmaan jo ymmärtävät, että uuden radan myötä vanhan Turun radan suunta ja siten Kirkkonummen keskusta jäävät vähän sivuun keskeisestä kehityksestä. Läntisen Uudenmaan kunnat Lohja ja Vihti ovat kasvusuuntaisia alueita ja rata tulee buustaamaan niiden kehitystä edelleen. Kirkkonummikin voisi saada Veikkolan pysäkin osalta osansa kehityksen kukkasista.
 
Kirkkonummella on rantaradalla jo nyt Masala, Jorvas, Tolsa ja Kirkkonummi -seisakkeet. Eikä sen jälkeen tuleva Siuntion seisakekaan kauaksi heitä.

Kyllä näiden varaan voi kuntaa kehittää ja haalia uusia asukkaita kymmeniä tuhansia.

Voi kehittää, jos tulee toinen rata, joka keventää rantaradan liikennettä. Nythän on esim. mainitusta Siuntiosta kerran tunnissa tunnin juna Helsinkiin. Väliseisakkeita on painetta karsia. Karjaa - Kauklahti välille voisi asemiksi jäädä Kirkkonummi ja, jos rakentamista merkittävästi tiivistetään, Masala. Tolsa on liian lähellä K.nummea ja Jorvas pieni ja kohtuu lähellä Masalaa. Enkä usko että K.nummella on painoarvoa kun seisakkeiden käytöstä päätetään. Samalla logiikalla mahdollisella uudella radalla Lohjan ja Espoon rajan väliin voisi riittää Nummelan asema. Veikkola voisi kasvaa 10k kokoiseksi ehkä asemapäätös +10v aikana. Espoon puolella on enemmän potentiaalia.

Helsingille asialla voisi olla myös merkitys. Vt1 suunnasta ei ihmiset niin asioi ja työskentele hki keskustassa. Espoo ja kehien varret on kätevämpiä autoilla. Juna veisi suoraan hki ytimeen 80k asukkaan hoodeilta. Toisinpäin alkaisi myös Luoteis-Uusimaa kiinnostaa asuntomarkkinoilla virkamiehiäkin.
 
Mikä on veturinkuljettajan kompetenssi arvioida jonkin ratahankkeen järkevyyttä?
Ehkä he seuraavat alansa uutisia?

Väylävirasto laskee hankkeille hyöty-/kustannusluvun. Niin tällekin ja kaikki vähänkin alas seuraavat tietävät sen olevan rankasti miinuksella. Ei vaan riitä matkustajamäärät ja tavaraliikennettä ei radalla olisi.

Myös EU päätyi samaan, eikä rahoita näin kannattamatonta hanketta.

 
Ehkä he seuraavat alansa uutisia?

Väylävirasto laskee hankkeille hyöty-/kustannusluvun. Niin tällekin ja kaikki vähänkin alas seuraavat tietävät sen olevan rankasti miinuksella. Ei vaan riitä matkustajamäärät ja tavaraliikennettä ei radalla olisi.

Myös EU päätyi samaan, eikä rahoita näin kannattamatonta hanketta.

Jos yleisellä tasolla puhutaan, niin noita hyöty- ja kustannuslaskelmia ei kannata aina niin tarkasti katsoa. Ne pohjautuvat tiettyyn vakioituun laskentatapaan missä tietynlaisia hyötyjä painotetaan voimakkaasti ja toisenlaisia hyötyjä taas vähän tai ei ollenkaan. Osassa hankkeita hyöty- ja kustannuslaskelma onnistuu ennustamaan hyödyt ja haitat tarkasti, ja osassa sitten taas kaikkea muuta.

Henkilöliikenteen osalta laskelmien keskeisin osa on matka-aikasäästöjen laskenta missä säästetylle matka-aikaminuutille tai -sekunnille on päätety tietty hinta, mitä sitten verrataan rakennus- ja ylläpitokustannuksiin. Kaukoliikenteen osalta (kuten Helsinki-Turku) tämä on melko osuvaa, mutta lähiliikenteessä ei niinkään, koska siellä hyödyt yleensä painottuvat kaupunkirakenteen ja kapasiteetin kaltaisiin asioihin.
 
Ehkä he seuraavat alansa uutisia?

Väylävirasto laskee hankkeille hyöty-/kustannusluvun. Niin tällekin ja kaikki vähänkin alas seuraavat tietävät sen olevan rankasti miinuksella. Ei vaan riitä matkustajamäärät ja tavaraliikennettä ei radalla olisi.

Myös EU päätyi samaan, eikä rahoita näin kannattamatonta hanketta.

EU-komissio arvioi, että hanke on kansantaloudellisesti mahdollinen, mutta liiketaloudellisesti kannattamaton.

Valtiovarainministeriön laskelmat ovat päätyneet samankaltaiseen lopputulokseen: matkustajatuotot eivät riitä kattamaan suurta investointia.

Tuossa on ilman maksumuuria: https://yle.fi/a/74-20101872

Konsultin arvion mukaan hanke voisi tuoda hyötyjä Suomen BKT:hen 5–6 miljardia euroa 30 vuoden aikahorisontissa. Tästä väitteestä vastaavat Turun Tunnin Juna Oy yhdessä Boston Consulting Groupin kanssa. Näitä lobbausjuttuja on luettavissa sellaisilla maailmanluokan sivuilla kuin Vihti Business.

 
Ongelma on, että hankeyhtiön ja konsultin riippumattomuuden puute tekee objektiivisuudesta hauraan. Heillä on ennakko-intressi hankkeen etenemiseen. Se määrittelee tutkimuskysymykset, rajaukset ja oletukset. Se valitsee, mitä tuloksia korostetaan ja mitä jätetään pois.

Suomessa syntyy poikkeuksellisen helposti itseään vahvistava kehä tilaajan, politiikan ja konsulttien välille. Kaikki tuntevat kaikki. Joskus samat ihmiset kiertävät useissa rooleissa. Yrityshanke kaatuu aina, jos se ei kannata, mutta valtion hanke jatkuu, vaikka se ei kannattaisi. Perustelut vain vaihtuvat.
 
Henkilöliikenteen osalta laskelmien keskeisin osa on matka-aikasäästöjen laskenta missä säästetylle matka-aikaminuutille tai -sekunnille on päätety tietty hinta, mitä sitten verrataan rakennus- ja ylläpitokustannuksiin.
Mitenköhän noita laskelmia sovelletaan tieliikenteeseen ja nopeusrajoituksiin?
 
Back
Top