YliKoo
Greatest Leader
Eikös Sipilän hallitus vähän lyhentänytkin velkaa?
Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu
- Viestiketjun aloittaja tonoppa
- Aloitus PVM
No joo, myymällä valtion omistuksia. Ja silloin oli nousukausi...
Mutta harvoihin on jäänyt velan lyhentämiset oli kausi mitä tahansa...
Lipposen ja Vanhasen aikaan viimeksi. Tuota Sipilän silmänkääntötemppua en noteeraisi.
vilval
Eversti
Minkälainen vaikutus olisi kansantalouteen mikäli 100000 suomalaista(perus/ normi/ ketä vaan) muuttaisi työn perässä ulkomaille?
Valtion budjetti kun on seuraavat 10 vuotta juupas eipäs mullesulle linjalla vittumaisen lähellä balttialaista tasoa.
Baltteinahan suomalaista pidetään paitsi 6.12 jolloin ollaan tykinruokaa.
Valtion budjetti kun on seuraavat 10 vuotta juupas eipäs mullesulle linjalla vittumaisen lähellä balttialaista tasoa.
Baltteinahan suomalaista pidetään paitsi 6.12 jolloin ollaan tykinruokaa.
Raveni
Greatest Leader
Olisi varmaan hyvin paljon merkitystä keitä muuttaisi. Jos eläkeläisiä niin tuo näkyisi tiettyjen palvelujen käytön vähentymisenä. Mikäli muuttajat olisivat tasaisesti ympäri Suomea niin vaikutus olisi vähäisempi.
Jos kyse olisi juuri koulunsa päättäneistä niin vaikutus olisi suurempi ja pidemmällä aikavälillä ihan jo syntyyvyydenkin kannalta. Jos kyse olisi työttömistä niin vaikutus olisi rahallisesti varmasti positiivinen kun tuet ja monet palvelut jäisivät pois. Aika monta liikkuvaa osaa tuossa on.
Silmänkääntyö tai ei, aika hyvästä paikasta Rinteen ja Marinin hallitus pääsi kuitenkin aloittamaan.
Sittenhän se velka repesi vuosi kerrallaan ihan järjettömiin mittasuhteisiin. Yli 10 miljardin alijäämät budjettiin, joita katetaan velalla, tuli pysyviksi.
Eihän täältä lähde pois muut kuin nettomaksajat. Kysyjähän sanoi että menevät töihin ulkomaille. Uusisuomalaiset tai ravieläkeläiset siten tuskin on lähdössä ?
Varmaan aivovienti kiihtyy. Tähän ei kuitenkaan ole syynä nykyinen, eikä edellinenkään hallitus. Suomesta on miltei aina ollut edullista lähteä ulkomaille töihin. Sen verran surkea Suomessa on käteenjäävät reaaliansiot aina olleet.
En pitäisi, koska balttiassa on vielä paljon hyviä asioita, joita Suomessa ei ole.
Toki siinä mielessä pitää paikkaansa, että muiden pohjoismaiden kelkasta olemme tippuneet jo aikoja sitten.
vilval
Eversti
No mitäs olet mieltä asiantuntijana kun kruunut ovat nykyisin roskavaluutta, paitsi tanskalaisten kruunut.
Sinänsä mielenkiintoista kun kinkit aikoinaan olisivat halunneet rahoittaa Tallinnan kiskotunnelia jostain kumman syystä.
Eiköhän jokaisella ole mielipide jokaisen asian suhteen jota ei kannata mainita balttien suhteen.
Maana on toki mukavampi olla yrittäjä ja jne jos on pakko jotain keksiä keskustelun jatkoksi.
Minä voisin vaihtaa Ahvenanmaan Saarenmaahan milloin vaan henk.koht.
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
Marko Junkkarin mukaan hallitus aikoo käyttää samanlaista silmänkääntötemppua kuin Rinne 2019 eli siirtää valtion perustoimintamenoja budjettikehyksen ulkopuolelle. Hän ottaa esimerkiksi omalta hallinnonalaltaan säästävän Lulu Ranteen.
Junkkari kirjoittaa:
Lulu Ranne ylpeilee sillä, että liikenne- ja viestintäministeriön budjetista leikataan. Hän hehkutti ministeriönsä laskevan investointirahoitustasoa vuosina 2024–27 peräti 720 miljoonalla eurolla.
Suomen väylien korjausvelka on neljä miljardia euroa, josta teiden osuus on 2,4 miljardia ja ratojen 1,5 miljardia. Kymmenessä vuodessa huonokuntoisten teiden määrä on kaksinkertaistunut.
Viime vuonna valtion päällystetyistä teistä lähes 8 000 kilometriä eli noin 14 prosenttia oli huonossa kunnossa. Huonojen teiden määrä kasvaa nopeasti, tällä hetkellä noin 800 kilometriä vuodessa.
Ranne kertoo, että hallituksen tarkoitus on saada korjausvelan kasvu taitettua. Tässä verbivalinta on olennainen. Kasvun taittaminen tarkoittaa, ettei kasvua olla pysäyttämässä vaan vain hidastamassa. Tavoite on, että vaalikauden lopussa vuonna 2027 huonokuntoisten teiden kasvu olisi vuodessa enää 400 kilometriä.
Sekin on paljon. Mitä heikommaksi tie pääsee, sitä kalliimpaa se on korjata. Uusi päällyste ei ehkä enää riitä, joudutaan uusimaan tien rakenteita.
Sekin on paljon. Mitä heikommaksi tie pääsee, sitä kalliimpaa se on korjata. Uusi päällyste ei ehkä enää riitä, joudutaan uusimaan tien rakenteita.
Ja taas, kuin itsestään, Ranne kääntää keskustelun valtiontalouteen.
Ranne vertaa väylien korjausvelkaa valtionvelkaan, jonka kasvun pysäyttäminen vasta hankalaa onkin. Vaikka hallitus nyt leikkaa menoja, velkasuhteen kääntäminen laskuun vaatii useamman vaalikauden.
Valtiovarainministerin tärkein työkalu on budjettikehys. Kun uusi hallitus aloittaa, se määrittelee itselleen kehyksen eli menokaton. Menot eivät saa ylittää tätä kattoa.
Budjettikehys on siis ohjausväline, jolla pyritään varmistamaan kestävä finanssipolitiikka – eli ettei julkista rahaa holvata mielin määrin sinne tänne.
Nyt hallitus on linjannut, että sen kauden lopulla vuonna 2027 kehysten piirin kuuluvat valtion menot ovat 1,5 miljardia pienemmät kuin tämän vuoden menot. Säästö tehdään pääosin leikkaamalla.
Ranteen johdolla liikenne- ja viestintäministeriö kantaa leikkauksissa kortensa kekoon. Esimerkiksi väylien rakentamiseen ja hoitoon tarkoitettu rahoitustaso jää vuonna 2027 pysyvästi peräti 250 miljoonaa alemmaksi kuin tänä vuonna.
Kyseessä on kuitenkin osin silmänkääntötemppu.
Vaikka ministeriön budjetista liikenteen perusrahoitusta leikataan, sitä paikataan niin sanotulla investointipaketilla. Hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta 4 miljardilla eurolla. Myyntituloista peräti 2,5 miljardia on tarkoitus investoida teihin ja ratoihin sekä korjausvelkaan.
Korjausvelan taittamiseen eli perusväylänpitoon tästä käytetään 520 miljoonaa euroa. On sovittu, että liki puolet käytetään jo ensi vuonna.
Tämä on todella poikkeuksellista. Perusväylänpito, kuten routavaurioiden ja kuoppaisten teiden korjaus, on mitä suurimmassa määrin valtion perustoimintaa eikä kertapanostus. Siksi kuopat ja muut korjaukset on aina ennen hoidettu tavallisella budjettirahoituksella.
Mutta nyt perusväylänpitoon otetaan rahaa siis myös myyntituloista kehysten ulkopuolelta.
Tästä veivauksesta on se hyöty, että keltainen budjettikirja kertoo liikenne- ja viestintäministeriön säästävän budjetistaan. Hallitus voi näin kehua kulukuriaan ja toteuttaa esimerkiksi hallitusneuvotteluissa sovittuja veronalennuksia.
Perusmenojen siirtäminen kehysten ulkopuolelle on kansanomaisesti ilmaisten housuun pissimistä pakkasella: lämmittää hetken mutta ei kanna pitkälle.
Antti Rinteen (sd) hallitus teki vuonna 2019 samantapaisen veivauksen. Hallitus myi valtion omaisuutta ja käytti rahoja muun muassa ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja lähetystöjen avaamiseen.
Tuolloin oppositiossa olleet kokoomus ja perussuomalaiset kritisoivat, kun valtion perustoiminnan rahoitusta siirrettiin budjettikehysten ulkopuolelle. Nyt puolueet tekevät hallituksessa samaa.
www.hs.fi
Junkkari kirjoittaa:
Lulu Ranne ylpeilee sillä, että liikenne- ja viestintäministeriön budjetista leikataan. Hän hehkutti ministeriönsä laskevan investointirahoitustasoa vuosina 2024–27 peräti 720 miljoonalla eurolla.
Suomen väylien korjausvelka on neljä miljardia euroa, josta teiden osuus on 2,4 miljardia ja ratojen 1,5 miljardia. Kymmenessä vuodessa huonokuntoisten teiden määrä on kaksinkertaistunut.
Viime vuonna valtion päällystetyistä teistä lähes 8 000 kilometriä eli noin 14 prosenttia oli huonossa kunnossa. Huonojen teiden määrä kasvaa nopeasti, tällä hetkellä noin 800 kilometriä vuodessa.
Ranne kertoo, että hallituksen tarkoitus on saada korjausvelan kasvu taitettua. Tässä verbivalinta on olennainen. Kasvun taittaminen tarkoittaa, ettei kasvua olla pysäyttämässä vaan vain hidastamassa. Tavoite on, että vaalikauden lopussa vuonna 2027 huonokuntoisten teiden kasvu olisi vuodessa enää 400 kilometriä.
Sekin on paljon. Mitä heikommaksi tie pääsee, sitä kalliimpaa se on korjata. Uusi päällyste ei ehkä enää riitä, joudutaan uusimaan tien rakenteita.
Sekin on paljon. Mitä heikommaksi tie pääsee, sitä kalliimpaa se on korjata. Uusi päällyste ei ehkä enää riitä, joudutaan uusimaan tien rakenteita.
Ja taas, kuin itsestään, Ranne kääntää keskustelun valtiontalouteen.
Ranne vertaa väylien korjausvelkaa valtionvelkaan, jonka kasvun pysäyttäminen vasta hankalaa onkin. Vaikka hallitus nyt leikkaa menoja, velkasuhteen kääntäminen laskuun vaatii useamman vaalikauden.
Valtiovarainministerin tärkein työkalu on budjettikehys. Kun uusi hallitus aloittaa, se määrittelee itselleen kehyksen eli menokaton. Menot eivät saa ylittää tätä kattoa.
Budjettikehys on siis ohjausväline, jolla pyritään varmistamaan kestävä finanssipolitiikka – eli ettei julkista rahaa holvata mielin määrin sinne tänne.
Nyt hallitus on linjannut, että sen kauden lopulla vuonna 2027 kehysten piirin kuuluvat valtion menot ovat 1,5 miljardia pienemmät kuin tämän vuoden menot. Säästö tehdään pääosin leikkaamalla.
Ranteen johdolla liikenne- ja viestintäministeriö kantaa leikkauksissa kortensa kekoon. Esimerkiksi väylien rakentamiseen ja hoitoon tarkoitettu rahoitustaso jää vuonna 2027 pysyvästi peräti 250 miljoonaa alemmaksi kuin tänä vuonna.
Kyseessä on kuitenkin osin silmänkääntötemppu.
Vaikka ministeriön budjetista liikenteen perusrahoitusta leikataan, sitä paikataan niin sanotulla investointipaketilla. Hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta 4 miljardilla eurolla. Myyntituloista peräti 2,5 miljardia on tarkoitus investoida teihin ja ratoihin sekä korjausvelkaan.
Korjausvelan taittamiseen eli perusväylänpitoon tästä käytetään 520 miljoonaa euroa. On sovittu, että liki puolet käytetään jo ensi vuonna.
Tämä on todella poikkeuksellista. Perusväylänpito, kuten routavaurioiden ja kuoppaisten teiden korjaus, on mitä suurimmassa määrin valtion perustoimintaa eikä kertapanostus. Siksi kuopat ja muut korjaukset on aina ennen hoidettu tavallisella budjettirahoituksella.
Mutta nyt perusväylänpitoon otetaan rahaa siis myös myyntituloista kehysten ulkopuolelta.
Tästä veivauksesta on se hyöty, että keltainen budjettikirja kertoo liikenne- ja viestintäministeriön säästävän budjetistaan. Hallitus voi näin kehua kulukuriaan ja toteuttaa esimerkiksi hallitusneuvotteluissa sovittuja veronalennuksia.
Perusmenojen siirtäminen kehysten ulkopuolelle on kansanomaisesti ilmaisten housuun pissimistä pakkasella: lämmittää hetken mutta ei kanna pitkälle.
Antti Rinteen (sd) hallitus teki vuonna 2019 samantapaisen veivauksen. Hallitus myi valtion omaisuutta ja käytti rahoja muun muassa ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja lähetystöjen avaamiseen.
Tuolloin oppositiossa olleet kokoomus ja perussuomalaiset kritisoivat, kun valtion perustoiminnan rahoitusta siirrettiin budjettikehysten ulkopuolelle. Nyt puolueet tekevät hallituksessa samaa.
Politiikka | ”Täältä ei lennellä ykkösluokassa juttelemaan tai antamaan poskisuudelmia" – Lulu Ranne on neljässä kuukaudessa todistanut olevansa poikkeuksellinen ministeri
Ministeri Lulu Ranne on tyytyväinen, kun teiden kunnossapidosta leikataan. Samaan aikaan hänen oma puolueensa on luvannut hoitaa kuoppaiset tiet kuntoon. Onneksi takataskussa on silmänkääntötemppu.
www.hs.fi
Noh, jos perheyrityksen - vaikkapa maansiirtosellaisen -- nuori toimari aloittaa velattoman yrityksen johdossa koska isäukko päätti jättää yrityksen velattomana seuraavalle polvelle myymällä konekaluston pois ja kuittaamalla velat myyntituloilla niin en nyt oikein tiedä onko se varsinaisesti hyvä paikka aloittaa. Mutta saahan noita koneita liisaamallakin. Kai.
Ja jos Rinteen/Marinin hallitus käytti surutta velkavipua budjetin kattamiseen niin mikäs pakko Orpon on jatkaa samalla linjalla? Etenkin kun velkaantumisen lopettaminen oli se keskeinen vaaliargumentti.
Viimeksi muokattu:
Eerikainen
Eversti
Eihän näillä hallituksilla oikeastaan ole muuta eroa, kuin että Orpon hallituksen nysvääjät sanovat ettei velkaantua pitäisi ja edellisen hallituksen aikana velkaantumista pidettiin hyveenä. Ja velkaa revitään kaksin käsin, koska sitä saa. Se seuraavan vaalin kannatuksen varmistaminen jne. Ei löydy todellista vastuunkantajaa.
On tämä mielipuolista meininkiä kun vasemmiston mielestä pahin mahdollinen hallituskoalitio jatkaa näin vasemmistolaista politiikkaa. Ei meillä ole poliittista oikeistoa.
Joutuu siteeraamaan Vilho Koskelaa, joka näkee epätoivoisen tilanteen selvästi ja kertoo Kariluodolle "...Mies se joka sen tilanteen selvittää." Kun tämä velkaruljanssi joskus tulee tiensä päähän niin mies / ämmä se joka sen tilanteen selvittää. No, kalifaatti saa sitten arabeilta rahoitusta sharian noudattamisen lunnaina.
Miten se Huittisten hullu mies toimikaan? Syö enemmän kuin tienaa ja panee ylijäävän säästöön.
Jossain vaiheessa ihmiset Suomessakin tajuavat, ettei tästä yksinkertaisesti enää mitään tule ja nostavat kytkintä. Ne ketkä pystyvät.
Ihmisiltä loppuu usko maksaa veroja, kun ei sillä enää mitään oikeasti saa. Ei enää edes turvallisuutta. Ei rauhallisia kouluja, ei edes rauhallisia päiväkoteja enää. Kuka tulee oikeasti maksamaan tämän vääränlaisen maahanmuutonkin kustannukset ?
Siis kuka ne oikeasti maksaa ?
Luuleeko joku että maailman 4-5 korkeimman verotuksen maana, tämä on joku palkansaajan tai yrittäjän paratiisi ja tänne haluttaisiin loppuiäksi jäädä maksamaan veroja ja ottamaan arabeilta turpaan ?
Silti mitään muka tästä ” hyvivointivaltiosta” ei saisi muuttaa. Mihinkään ei saa koskea, ettei vaan kukaan suutu. Kaikki menee ihan päin persettä ja siltikään mitään ei saisi muuttaa. Mitään etuuksia ei saa kiristää, pitää vaan jakaa ilmaisia etuuksia velkarahalla ihan kaikille ja kaikille ulkomaan tulijoillekin. Töitä ei silti ole pakko tehdä. Siitä on tehty vähän sellainen valintakysymys, että viittiikö tai ei. Elintasoon tuo valinta ei vaikuta oikein mitenkään.
Ihmisiltä loppuu usko maksaa veroja, kun ei sillä enää mitään oikeasti saa. Ei enää edes turvallisuutta. Ei rauhallisia kouluja, ei edes rauhallisia päiväkoteja enää. Kuka tulee oikeasti maksamaan tämän vääränlaisen maahanmuutonkin kustannukset ?
Siis kuka ne oikeasti maksaa ?
Luuleeko joku että maailman 4-5 korkeimman verotuksen maana, tämä on joku palkansaajan tai yrittäjän paratiisi ja tänne haluttaisiin loppuiäksi jäädä maksamaan veroja ja ottamaan arabeilta turpaan ?
Silti mitään muka tästä ” hyvivointivaltiosta” ei saisi muuttaa. Mihinkään ei saa koskea, ettei vaan kukaan suutu. Kaikki menee ihan päin persettä ja siltikään mitään ei saisi muuttaa. Mitään etuuksia ei saa kiristää, pitää vaan jakaa ilmaisia etuuksia velkarahalla ihan kaikille ja kaikille ulkomaan tulijoillekin. Töitä ei silti ole pakko tehdä. Siitä on tehty vähän sellainen valintakysymys, että viittiikö tai ei. Elintasoon tuo valinta ei vaikuta oikein mitenkään.
tankki-tapsa
Kenraali
Meillä on siis äääärioikeistolainen hallitus joka ei pysty leikkaamaan edes äärivasemmiston ja Rikastajien tökeröistä, kaikkien tietämästä kusetuksista ja suojatyökeskuksista. Saati että tehtäisiin niitä rakenteellisia täysin välttämättömiä uudistuksia. uudistuksia joita olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä aikaisemmin.
Ennen ihmisiä työllistettiin sen sijaan, että olisi maksettu tukia. Työllistäminen voisi olla vaihtoehto nykyäänkin, mutta se vaatisi isoja muutoksia työmarkkinoille missä astuttaisiin monien varpaille.
Tuokin on ihan käsittämätöntä meininkiä.
Miksi helvetissä täällä on tällaista nykyään ? Miten ihmeessä tämä maa voi tulevaisuudessa pärjätä.
Tuleeko tästä pohjoiseuroopan kamalin loukko, jossa ei ole rahaa, investointeja, toivoa, ei mitään ? Ja kalifaatti vielä kaupanpäälle.
YliKoo
Greatest Leader
Äläs ny, mehän ollaan niin varakkaita että meillä on varaa lähettää rahaa köyhään etelään, ja me tehdään se mielellämme.
Eerikainen
Eversti
Katto kun se on ihmisoikeusloukkaus, jos vapaamatkustajalle ehdotetaan työntekoa. Ja rikos, jos meinataan että pitää lähteä töihin.
Rakenteellisia uudistuksia tosiaan tarvitaan, ihan joka puolella. Aika usein tähän liittyvä keskustelu pyörii työmarkkinoiden jäykkyyden, tulonsiirtojen avokätisyyden ja sotesektorin ongelmien ympärillä. Ihan syystäkin, mutta elinkeinoelämä on päässyt kyllä aika helpolla, etenkin EK:n porukka joilla on kuitenkin merkittävä valta tässä korporaatioiden maassa.
Jos tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, niin sehän tarkoittaa sitä että asioita aletaan tekemään ja ajattelemaan uudella, toivottavasti järkevämmällä tavalla. Mutta sehän on ihan helkkarin vaikeaa ja työlästä. Mitä isompi instituutio, sitä työlämpää. Tämä pätee tietenkin myös elinkeinoelämään.
Esimerkki metsäsektorilta: Kun painopaperin kysyntä alkoi heikkenemään, alettiin visioimaan uutta uljasta tulevaisuutta metsäteollisuudelle - Komposiitteja, uusia kuituja, lääkkeitä, ravintolisiä, polymeerejä jne. korkeamman lisäarvon tuotteita. No, sitten kiinankauppa - siis verkkokauppa - räjähti käsiin mikä tarkoitti kovaa kysyntää pakkauskartongille. Niinpä metsäteollisuus muutti paperikoneet kartonkikoneiksi ja alettiin tekemään tyhjiä pahvilaatikoita. No, mikäs siinä jos kerran kaupaksi käyvät mutta jotenkin olisi odottanut enemmän siltä aika korkeasti koulutetulta porukalta.
Nyt sitten tehdään tyhjiä pahvilaatikoita kiinalaisen rihkaman rahtaamista varten ja kun kannattavuuden kanssa on vähän niin ja näin, huudetaan kaverikapitalismin hengessä valtiota apuun. Energia, ym. tukia lisää ja työvoimakustannukset alas! Eihän tämä muuten voi kannattaa!