Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

Ei, vaan työelämä tarvitsee uudistusta, että se voi toimia tässä ajassa.
Syyllisiä tähän ovat molempien osapuolten liitot ja hallitukset jotka ovat epäonnistuneet uudistamaan työelämää.
Laskun epäonnistumista maksavat yksittäiset duunarit ja yrittäjät.
Tämä on totta, mutta julkisensektorin kestävyysvajeellekin pitäisi tehdä jotain, enkä tarkoita tällä nyt peruspalveluita.
 
Niinpä. Tässäkin asiassa on helppo todeta että työnantajapuolen laatiman hallitusohjelmakirjauksen tavoite on jokin ihan muu kuin se mikä on julki kerrottu.
Jos on niin mikä se on? Noin on helppo heittää, mutta miten se todetaan?

Ay-liikkeen yksi keskeinen ongelma on, että se pyrkii saamaan suuremman ansion jäsenilleen, mutta se ei ole ollenkaan kiinnostunut kokonaispalkkasummasta eli kaikkien palkansaajien yhteenlasketuista tuloista. Oikeastaan vain sillä on isossa kuvassa merkitystä, että kokonaispalkkasumma kasvaisi mahdollisimman nopeasti sekä korkealle, se tarkoittaa että työllisten määrän täytyy nousta ja palkkojen nousta myös mutta sellaisella suhteella mikä tuo maksimi tuloksen - työttömyyskorvausten kokonaisumma pitäisi lisätä samaan yhtälöön negatiivisena. Esimerkiksi Lääkäriliiton jatkuva jarrutus koulutuspaikkojen lisäämiseksi nostaa lääkärien palkkoja, mutta mikäli Suomeen tulisi vuosittain vaikkapa 150 lääkäriä enemmän kuin tänä vuonna niin aivan varmasti lääkäreiden saama kokonaispalkkasumma olisi korkeampi, siitä hyötyisi koko Suomi valtavasti, mutta liiton jäsenille se ei olisikaan niin mahtava juttu. Tässä on se koko villakoiran ydin.

Heidän ajamansa linjan seurauksena ainoa mikä voi joustaa on työntekijöiden lukumäärä ja se joustaa lähes aina alaspäin koska palkat hinataan väkisinkin ylöspäin, oli se mahdollista tai ei (kun devalvaatiota ei ole enään työkalupakissa). Se valittu tie luo työttömyyttä, mutta ei se tunnu olevan ongelma. Yritysten kaatuessa tai niiden vähentäessä henkilökuntaa kokonaispalkkasumma laskee ja työttömyyskorvaukset nousevat.

Toki kyynisesti voi sanoa, että Ay-liikkeen tehtävänä on ajaa jäsenistönsä asiaa, mutta tällöin ei pitäisi kyllä esiintyä missään nimessä toimivansa työttömien asiamiehenä tai yhteiskunnallisesti hyödyllisenä tekijänä, koska vaikutukset ovat makroskaalassa vain negatiivisia.

Yksittäisen työntekijän kannalta hyviäkin asioita siellä tehdään, mutta yhteiskunnalle haitallisia. Ja tämä ei syyllistä liittoihin liittyneitä työntekijöitä, heillä ei ole juurikaan muita vaihtoehtoja kuin olla ilman tai sitten liitossa, kaksi huonoa vaihtoehtoa. Haluaisin nähdä liittojen johtajilta jotain oikeasti yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaa sekä avauksia, mutta en pidättele hengitystäni sitä odotellessa.

Enkä väitä, että hallituksen linja on oikein, näen vain asian niin että jos mitään ei edes yritetä kehittää niin lopputuksena on jossain vaiheessa uusiutua kriisien kautta ja sitähän nyt haetaan molemmin puolin.
 
Tämä on totta, mutta julkisensektorin kestävyysvajeellekin pitäisi tehdä jotain, enkä tarkoita tällä nyt peruspalveluita.
Julkisensektorin kestävyysvaje on kaikessa yksikertaisuudessaan hyvin vaikea korjata. Ongelma on hyvin yksinkertainen, julkisensektorin hallinto ja byrokratia on kasvanut liian isoksi, siksi se on kallis ja tehoton. Ongelma on kuitenkin vaikea korjata, koska se edellyttäisi, että julkinensektori itse lähtisi karsimaan itseään ja se on ihmiseltä aika paljon vaadittu.
 
Jos on niin mikä se on? Noin on helppo heittää, mutta miten se todetaan?

Ay-liikkeen yksi keskeinen ongelma on, että se pyrkii saamaan suuremman ansion jäsenilleen, mutta se ei ole ollenkaan kiinnostunut kokonaispalkkasummasta eli kaikkien palkansaajien yhteenlasketuista tuloista. Oikeastaan vain sillä on isossa kuvassa merkitystä, että kokonaispalkkasumma kasvaisi mahdollisimman nopeasti sekä korkealle, se tarkoittaa että työllisten määrän täytyy nousta ja palkkojen nousta myös mutta sellaisella suhteella mikä tuo maksimi tuloksen - työttömyyskorvausten kokonaisumma pitäisi lisätä samaan yhtälöön negatiivisena. Esimerkiksi Lääkäriliiton jatkuva jarrutus koulutuspaikkojen lisäämiseksi nostaa lääkärien palkkoja, mutta mikäli Suomeen tulisi vuosittain vaikkapa 150 lääkäriä enemmän kuin tänä vuonna niin aivan varmasti lääkäreiden saama kokonaispalkkasumma olisi korkeampi, siitä hyötyisi koko Suomi valtavasti, mutta liiton jäsenille se ei olisikaan niin mahtava juttu. Tässä on se koko villakoiran ydin.

Heidän ajamansa linjan seurauksena ainoa mikä voi joustaa on työntekijöiden lukumäärä ja se joustaa lähes aina alaspäin koska palkat hinataan väkisinkin ylöspäin, oli se mahdollista tai ei (kun devalvaatiota ei ole enään työkalupakissa). Se valittu tie luo työttömyyttä, mutta ei se tunnu olevan ongelma. Yritysten kaatuessa tai niiden vähentäessä henkilökuntaa kokonaispalkkasumma laskee ja työttömyyskorvaukset nousevat.

Toki kyynisesti voi sanoa, että Ay-liikkeen tehtävänä on ajaa jäsenistönsä asiaa, mutta tällöin ei pitäisi kyllä esiintyä missään nimessä toimivansa työttömien asiamiehenä tai yhteiskunnallisesti hyödyllisenä tekijänä, koska vaikutukset ovat makroskaalassa vain negatiivisia.

Yksittäisen työntekijän kannalta hyviäkin asioita siellä tehdään, mutta yhteiskunnalle haitallisia. Ja tämä ei syyllistä liittoihin liittyneitä työntekijöitä, heillä ei ole juurikaan muita vaihtoehtoja kuin olla ilman tai sitten liitossa, kaksi huonoa vaihtoehtoa. Haluaisin nähdä liittojen johtajilta jotain oikeasti yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaa sekä avauksia, mutta en pidättele hengitystäni sitä odotellessa.

Enkä väitä, että hallituksen linja on oikein, näen vain asian niin että jos mitään ei edes yritetä kehittää niin lopputuksena on jossain vaiheessa uusiutua kriisien kautta ja sitähän nyt haetaan molemmin puolin.
Karenssipäivä ei tuo työnantajalle liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä säästöjä. Se on tieto.

Se mitä tarvitaan on järjestelmän viilaaminen niin että työllistäminen ei tunnu pahalta edes niistä yrittäjistä jotka eivät uskalla ottaa riskejä. Asetelma on tietysti erikoinen mutta sellaisia on yllättävän paljon. Eli helpotetaan irtisanomista ja parannetaan samalla työttömyysturvaa sekä työvoimapalveluita. Työpaikan vaihtamisesta ja vaihtumisesta on tehtävä normaali asia ja työsuhteiden ehtojen pitää olla kohtuulliset kaikille ihan sieltä nollatuntisoppareista alkaen. Samalla koeajat voisi puolittaa. Tuo olisi tärkein muutos. Siihen rinnalle Ruotsin mallia vahvasti myötäilevä yrityksen etua painottava mutta duunarillekin turvallinen ja luotettava kokonaisuus johon on kuitenkin ehdottomasti jätettävä mahdollisuus alasta tai sukupuolesta johtuvien vinoumien oikaisuun. Tuon myötä lakot jäisivät meilläkin historiaan joten lakko-oikeuteen ei olisi tarpeen puuttua.

Noilla on kovin vähän yhteistä hallituksen nyt valitseman EK:lta ja SY:ltä saadun linjan kanssa. Minulla on oikeasti pelko persiissä että nämä öykkäröivät kusipäät pilaavat vuosien ja vuosikymmenien aikana isolla työllä rakennetun molemminpuolisen luottamuksen jonka turvin monissa pk-firmoissa on voitu sopia esimerkiksi tuloksen tekemistä palvelevia joustoja. Nyt ollaan hyvin lähellä mittaluokaltaan korvaamattoman suuria vahinkoja. Siihen verrattuna joku paljon taivasteltu päivän tai kahden lakko on täysin mitätön asia.

Enkä vielä edes päässyt siihen erittäin tärkeään kokonaisuuteen jolla nuoria kannustetaan perustamaan perhe ja hankkimaan lapsia. Jos SY:n Pentikäinen jeesustelee sillä miten tässä ollaan muka ennen kaikkea kansantalouden asialla niin ottakoon alkajaisiksi vaikka tuosta kopin. Olen kokonaisuudessa jokseenkin samalla janalla kuin Orpon hallitus. Suunta vain poikkeaa melko tarkkaan 180 astetta.
 
Julkisensektorin kestävyysvaje on kaikessa yksikertaisuudessaan hyvin vaikea korjata. Ongelma on hyvin yksinkertainen, julkisensektorin hallinto ja byrokratia on kasvanut liian isoksi, siksi se on kallis ja tehoton. Ongelma on kuitenkin vaikea korjata, koska se edellyttäisi, että julkinensektori itse lähtisi karsimaan itseään ja se on ihmiseltä aika paljon vaadittu.
Eihän julkisensektorin itseään pidä leikata, vaan se on hallituksen tehtävä.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ajatusmaailmaan sopii paremmin työntekijöiltä leikkaaminen, jolloin heitä voidaan syyttää mafiaksi kun eivät suostu yksipuolisiin "talkoisiin" vapaaehtoisesti. Toisaalta en ymmärrä miten ostovoiman lasku kasvattaa verotuloja jota julkiselle pitäisi saada lisää mikäli leikkauksia ei tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Karenssipäivä ei tuo työnantajalle liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä säästöjä. Se on tieto.

Se mitä tarvitaan on järjestelmän viilaaminen niin että työllistäminen ei tunnu pahalta edes niistä yrittäjistä jotka eivät uskalla ottaa riskejä. Asetelma on tietysti erikoinen mutta sellaisia on yllättävän paljon. Eli helpotetaan irtisanomista ja parannetaan samalla työttömyysturvaa sekä työvoimapalveluita. Työpaikan vaihtamisesta ja vaihtumisesta on tehtävä normaali asia ja työsuhteiden ehtojen pitää olla kohtuulliset kaikille ihan sieltä nollatuntisoppareista alkaen. Samalla koeajat voisi puolittaa. Tuo olisi tärkein muutos. Siihen rinnalle Ruotsin mallia vahvasti myötäilevä yrityksen etua painottava mutta duunarillekin turvallinen ja luotettava kokonaisuus johon on kuitenkin ehdottomasti jätettävä mahdollisuus alasta tai sukupuolesta johtuvien vinoumien oikaisuun. Tuon myötä lakot jäisivät meilläkin historiaan joten lakko-oikeuteen ei olisi tarpeen puuttua.

Noilla on kovin vähän yhteistä hallituksen nyt valitseman EK:lta ja SY:ltä saadun linjan kanssa. Minulla on oikeasti pelko persiissä että nämä öykkäröivät kusipäät pilaavat vuosien ja vuosikymmenien aikana isolla työllä rakennetun molemminpuolisen luottamuksen jonka turvin monissa pk-firmoissa on voitu sopia esimerkiksi tuloksen tekemistä palvelevia joustoja. Nyt ollaan hyvin lähellä mittaluokaltaan korvaamattoman suuria vahinkoja. Siihen verrattuna joku paljon taivasteltu päivän tai kahden lakko on täysin mitätön asia.

Enkä vielä edes päässyt siihen erittäin tärkeään kokonaisuuteen jolla nuoria kannustetaan perustamaan perhe ja hankkimaan lapsia. Jos SY:n Pentikäinen jeesustelee sillä miten tässä ollaan muka ennen kaikkea kansantalouden asialla niin ottakoon alkajaisiksi vaikka tuosta kopin. Olen kokonaisuudessa jokseenkin samalla janalla kuin Orpon hallitus. Suunta vain poikkeaa melko tarkkaan 180 astetta.

Minun mielestä olet riittävän älykäs tajuamaan, miksi hallituksen on pakko tehdä edes jotain.

Olen hieman hämmästynyt puheistasi, kun niistä saa usein käsityksen, että Suomella menisi jotenkin hyvin ja hallitus on nyt pilaamassa hyvän kehityksen.

Suomella ei ole 15 vuoteen mennyt hyvin. Tätä surkeaa kehitystä on vain poliitikot piilotelleet valtion ja muun julkisen sektorin velanotolla. Sen takiahan eduskunnassa valta vaihtui. Kansa halusi lopettaa tappavan velkaantumiskehityksen.

Sinä ehdotat nyt samoja lääkkeitä, jotka on sairauden aiheuttaneet. Ei tehdä mitään, uskotaan liittoja jne. Tuollainen on kusetusta. Jotain on PAKKO tehdä, Suomen on pakko päästä takaisin kasvu-uralle. Ei aina voi selitellä sitä ja tätä. Työmarkkinoiden on pakko muuttua ja meidän on saatava kiinni pahimmat kilpailijamaat. Koska euro ei jousta, silloin on pakko joustaa muualta, koko yhteiskunnan. Kyllä sinäkin sen asian tiedät.

Kyllä minun mielestä Suomen nykyiseen jamaan on poliitikkojen lisäksi vastuussa myös ammattiliittojen ja työnantajaliittojen johto. Ei niitä voi päästää vastuusta, ne on kuitenkin työntekijällä tai yrittäjällä töissä. Niiden pitää pystyä ajattelemaan työntekijöiden hyvinvointia kokonaisuutena. Tuollainen lapsellinen yksiulotteinen vastakkainasettelu mitä ne harrastaa on vain halpaa populismia.

Kun nuo lakot yms on pidetty, Suomen yhteiskunta on edelleen samojen ongelmien edessä. Ei ole olemassa mitään taikasauvaa, mikä muuttaa veden viiniksi ja velat saataviksi. Hallituksen vaihtaminenkaan ei auttaisi yhtään mitään. Sillä vain lykättäisiin taas päätöksiä, millä tilannetta pystyttäisiin korjaamaan.

Mistä se raha otetaan tai tuloja kasvatetaan , millä valtion budjetti saadaan tasapainoon. Voisitko antaa tähän kysymykseen omat ehdotuksesi ?
 
Minun mielestä olet riittävän älykäs tajuamaan, miksi hallituksen on pakko tehdä edes jotain.

Olen hieman hämmästynyt puheistasi, kun niistä saa usein käsityksen, että Suomella menisi jotenkin hyvin ja hallitus on nyt pilaamassa hyvän kehityksen.

Suomella ei ole 15 vuoteen mennyt hyvin. Tätä surkeaa kehitystä on vain poliitikot piilotelleet valtion ja muun julkisen sektorin velanotolla. Sen takiahan eduskunnassa valta vaihtui. Kansa halusi lopettaa tappavan velkaantumiskehityksen.

Sinä ehdotat nyt samoja lääkkeitä, jotka on sairauden aiheuttaneet. Ei tehdä mitään, uskotaan liittoja jne. Tuollainen on kusetusta. Jotain on PAKKO tehdä, Suomen on pakko päästä takaisin kasvu-uralle. Ei aina voi selitellä sitä ja tätä. Työmarkkinoiden on pakko muuttua ja meidän on saatava kiinni pahimmat kilpailijamaat. Koska euro ei jousta, silloin on pakko joustaa muualta, koko yhteiskunnan. Kyllä sinäkin sen asian tiedät.

Kyllä minun mielestä Suomen nykyiseen jamaan on poliitikkojen lisäksi vastuussa myös ammattiliittojen ja työnantajaliittojen johto. Ei niitä voi päästää vastuusta, ne on kuitenkin työntekijällä tai yrittäjällä töissä. Niiden pitää pystyä ajattelemaan työntekijöiden hyvinvointia kokonaisuutena. Tuollainen lapsellinen yksiulotteinen vastakkainasettelu mitä ne harrastaa on vain halpaa populismia.

Kun nuo lakot yms on pidetty, Suomen yhteiskunta on edelleen samojen ongelmien edessä. Ei ole olemassa mitään taikasauvaa, mikä muuttaa veden viiniksi ja velat saataviksi. Hallituksen vaihtaminenkaan ei auttaisi yhtään mitään. Sillä vain lykättäisiin taas päätöksiä, millä tilannetta pystyttäisiin korjaamaan.

Mistä se raha otetaan tai tuloja kasvatetaan , millä valtion budjetti saadaan tasapainoon. Voisitko antaa tähän kysymykseen omat ehdotuksesi ?
Minähän kannatan reippaan railakkaita ja ennen kaikkea vaikuttavia toimenpiteitä joilla myllätään koko paletti uusiksi. Niitä ei kuitenkaan neuvottelematta saa aikaiseksi. Omahyväisesti kehtaan väittää että minulla on poikkeuksellisen hyvä näkymä pöydän kummallekin puolelle. Murhe on yhteinen ja se on ratkaistavissa vain yhdessä.

Hallitus on kuitenkin valinnut näpertelylinjan. Keksitään kaikenlaisia perusoikeuksien ja sopimusoikeuden rajoituksia joilla ei kuitenkaan ole kummoista vaikutusta sen kummemmin talouteen kuin työllisyyteenkään.

Kaikki osapuolet ovat tosiaan vastuussa. Siksi onkin käsittämätöntä että työnantajaliitoilta nyt vaadita yhtään mitään. Ideologinen keskisormen heiluttelu ei meitä suosta nosta.
 
Minähän kannatan reippaan railakkaita ja ennen kaikkea vaikuttavia toimenpiteitä joilla myllätään koko paletti uusiksi. Niitä ei kuitenkaan neuvottelematta saa aikaiseksi. Omahyväisesti kehtaan väittää että minulla on poikkeuksellisen hyvä näkymä pöydän kummallekin puolelle. Murhe on yhteinen ja se on ratkaistavissa vain yhdessä.

Hallitus on kuitenkin valinnut näpertelylinjan. Keksitään kaikenlaisia perusoikeuksien ja sopimusoikeuden rajoituksia joilla ei kuitenkaan ole kummoista vaikutusta sen kummemmin talouteen kuin työllisyyteenkään.

Kaikki osapuolet ovat tosiaan vastuussa. Siksi onkin käsittämätöntä että työnantajaliitoilta nyt vaadita yhtään mitään. Ideologinen keskisormen heiluttelu ei meitä suosta nosta.

OK. En ole noiden asioiden kanssa tekemisissä, joten en voi tuohon sanoa mitään. Kai nuo työmarkkinakysymykset pitäisi olla jatkuvaa neuvottelua ja hallitusten olisi syytä pysyä kaukana noista asioista. En oikein ymmärrä miksi Suomessa nuo asiat menee noin, että poliitikot noihin puuttuu. Asiantuntijat tuolla pitäisi keskenään neuvotella.

Omalta kohdaltani voin sanoa, että kynnys lakkoiluun ei ole vielä lauennut. Ehkä kyse on prioriteeteistani. Jos kysymys olisi esimerkiksi itärajan pakolaisvyörystä tai työkavereiden laittomista irtisanomisista tai väärinkohtelusta, toki menisin lakkoon.
 
OK. En ole noiden asioiden kanssa tekemisissä, joten en voi tuohon sanoa mitään. Kai nuo työmarkkinakysymykset pitäisi olla jatkuvaa neuvottelua ja hallitusten olisi syytä pysyä kaukana noista asioista. En oikein ymmärrä miksi Suomessa nuo asiat menee noin, että poliitikot noihin puuttuu. Asiantuntijat tuolla pitäisi keskenään neuvotella.

Omalta kohdaltani voin sanoa, että kynnys lakkoiluun ei ole vielä lauennut. Ehkä kyse on prioriteeteistani. Jos kysymys olisi esimerkiksi itärajan pakolaisvyörystä tai työkavereiden laittomista irtisanomisista tai väärinkohtelusta, toki menisin lakkoon.
Lakkoiluhan on syvältä mutta aina myös oire jostakin. Se tekee aina duunarin tilille loven joten ei siihen (juuri) kukaan halua perusteetta lähteä. Lakkoilusta ei kuitenkaan päästä eroon käskyttämällä vaan tekemällä se tarpeettomaksi. Jostain syystä meillä kyllä nähdään että vaikkapa Ruotsissa ei lakkoilla muttei haluta nähdä tai myöntää miksi ei. Siellä ei lakkoilla koska ei tarvitse. Silloin lakkoilu voi ihan perustellustikin olla sanktioitua.
 
Muutamia huomioita:

1. On mainittu näpertely. Voisiko näpertely johtua, siitä, että hallituksessa on mm. RKP, joka estää suuret periaatteellisen tason muutokset kuten esimerkiksi tuo julkisen hallinnon karsiminen ja maahanmuuttopolitiikka?

2. Ay-liike väittää olevansa "köyhän asialla". Ei kyllä ole. Soininvaaran Sata-komitea-kirjassa mainitaan, että kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohdittiin, niin yksi uudistuksen seuraus olisi ollut perustulon vahvistuminen ansiosidonnaiseen nähden. Mutta se, siis juuri köyhimpiä koskeva perusturvan korostaminen ansiosidonnaisen sijasta, ei ay-liikkeelle käynyt. Vastustus oli raivokasta.

3. Ay-liikettä ei muutenkaan kiinnosta kansalaisten todellinen ostovoima, koska sehän lakkoilullaan vaatii aina nimellispalkkojen korotuksia, eikä esimerkiksi edes ajatellut lakkoilla, kun vihervasemmistohallitus nosti juuri pienipalkkaisiin pahiten iskeviä viherveroja.

4. Nyt "naisvaltaisten alojen" naisedustajat ovat raivoissaan, että heitin korotukset sidottaisiin vientialojen korotuksiin. Ensiksikin, kukaanhan ei kiellä naisia hankkiutumasta töihin vientialoille. Toiseksi, kannattaisiko Superin ja Tehyn suunnata ennemmin syytöksensä Akavaan (ja yleisesti vasemmistoon akatemiakiimassaan), joka ei suostu siihen, että esimerkiksi se raskasta hoitotyötä tekevä ammattikoulutettu hoitaja saisi korkeamman korotuksen kuin se koneella istuksiva yliopistokoulutettu jakkukalkkuna...
 
Muutamia huomioita:

1. On mainittu näpertely. Voisiko näpertely johtua, siitä, että hallituksessa on mm. RKP, joka estää suuret periaatteellisen tason muutokset kuten esimerkiksi tuo julkisen hallinnon karsiminen ja maahanmuuttopolitiikka?

2. Ay-liike väittää olevansa "köyhän asialla". Ei kyllä ole. Soininvaaran Sata-komitea-kirjassa mainitaan, että kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohdittiin, niin yksi uudistuksen seuraus olisi ollut perustulon vahvistuminen ansiosidonnaiseen nähden. Mutta se, siis juuri köyhimpiä koskeva perusturvan korostaminen ansiosidonnaisen sijasta, ei ay-liikkeelle käynyt. Vastustus oli raivokasta.

3. Ay-liikettä ei muutenkaan kiinnosta kansalaisten todellinen ostovoima, koska sehän lakkoilullaan vaatii aina nimellispalkkojen korotuksia, eikä esimerkiksi edes ajatellut lakkoilla, kun vihervasemmistohallitus nosti juuri pienipalkkaisiin pahiten iskeviä viherveroja.

4. Nyt "naisvaltaisten alojen" naisedustajat ovat raivoissaan, että heitin korotukset sidottaisiin vientialojen korotuksiin. Ensiksikin, kukaanhan ei kiellä naisia hankkiutumasta töihin vientialoille. Toiseksi, kannattaisiko Superin ja Tehyn suunnata ennemmin syytöksensä Akavaan (ja yleisesti vasemmistoon akatemiakiimassaan), joka ei suostu siihen, että esimerkiksi se raskasta hoitotyötä tekevä ammattikoulutettu hoitaja saisi korkeamman korotuksen kuin se koneella istuksiva yliopistokoulutettu jakkukalkkuna...
Se on varmasti oikea havainto ettei AY-liike ole hyväntekeväisyysjärjestö vaan pyrkii edistämään jäsenistönsä asiaa. Lähes aina kun jonkun etujärjestön edustaja alkaa esittää olevansa köyhimpien tai kansantalouden asialla kannattaa kurtistaa kulmia. Tuollaiset vaikutukset ovat parhaimmillaankin sivutuotteita kun omille taustajoukoille yritetään haravoida hyvää. Tämä koskee ihan kaikkia etujärjestöjä sekä puolueita. AY-liikkeen raskaimpia virheitä tällä vuosituhannella on ollut asemiin jymähtäminen. Työelämä on muuttunut paljon ja liian monet tipahtaneet järjestelmän ulkopuolelle.

Mitä palkkaeroihin tulee niin kyllä se on koko yhteiskunnan elinehto että ihmisiä hakeutuu massoittain myös hoitoaloille. Joku tolkku pitää olla palkoissakin jotta tämä toteutuu. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin siinä että lakimuutoksen jälkeen työnantajan ei tarvitse edes neuvotella mahdollisten epäkohtien korjaamisesta. Räikeä sopimusvapauden loukkaus siis. Vieläpä varsin erikoinen sellainen kun toisesta suupielestä huudellaan että sopimusvapautta ohi tessien pitää lisätä.
 
Eihän julkisensektorin itseään pidä leikata, vaan se on hallituksen tehtävä.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ajatusmaailmaan sopii paremmin työntekijöiltä leikkaaminen, jolloin heitä voidaan syyttää mafiaksi kun eivät suostu yksipuolisiin "talkoisiin" vapaaehtoisesti. Toisaalta en ymmärrä miten ostovoiman lasku kasvattaa verotuloja jota julkiselle pitäisi saada lisää mikäli leikkauksia ei tehdä.
Ketä luulet nimettävän tehtävään? Ei siihen nimetä poliitikkoa, vaan virkamies joka on itse byrokraatti.

On varmasti tuttua, kunta säästi se säästö otettaan aina asiakasrajapinnasta, ei koskaa lomauteta byrokraatteja.
 
Ketä luulet nimettävän tehtävään? Ei siihen nimetä poliitikkoa, vaan virkamies joka on itse byrokraatti.

On varmasti tuttua, kunta säästi se säästö otettaan aina asiakasrajapinnasta, ei koskaa lomauteta byrokraatteja.
Organisaation virtaviivaistaminen on hommana aina melkoinen murheenkryyni. Jos sen tekee organisaatio itse niin kuollut paino säilyy ja inkkareita laitetaan kävelemään. Sen jälkeen tyypillisesti paikataan hommaa ostopalveluina ja palkkasumma kyllä laskee mutta kokonaiskustannus nousee. Toinen vaihtoehto ovat sitten ulkopuoliset konsultit jotka yleensä sotkevat kaiken kun toimkntamalli otetaan joltain täysin erilaiselta toimialalta.. Kustannukset kyllä laskevat mutta hommatkin jäävät hoitamatta.
 
Ketä luulet nimettävän tehtävään? Ei siihen nimetä poliitikkoa, vaan virkamies joka on itse byrokraatti.

On varmasti tuttua, kunta säästi se säästö otettaan aina asiakasrajapinnasta, ei koskaa lomauteta byrokraatteja.
Onhan tuolla innokaita ja osaavia politikkoja ainakin omien puheiden perusteella...
Jos kestävyysvajeesta puhutaan, ja siitähän puhutaan, niin oikealle ongelmalle pitää tehdä jotain. Kaunista puhetta riittää, mutta taitaa jäädä siihen. Lopputulos on se, että mikään ei muutu eikä velkaantuminen taitu vaikka siitäkin on puhuttu useilla suilla. Vaikuttaa siltä, että velkaantumista ei halutakaan lopettaa.
 
Onhan tuolla innokaita ja osaavia politikkoja ainakin omien puheiden perusteella...
Jos kestävyysvajeesta puhutaan, ja siitähän puhutaan, niin oikealle ongelmalle pitää tehdä jotain. Kaunista puhetta riittää, mutta taitaa jäädä siihen. Lopputulos on se, että mikään ei muutu eikä velkaantuminen taitu vaikka siitäkin on puhuttu useilla suilla. Vaikuttaa siltä, että velkaantumista ei halutakaan lolopettaa.
Eikä pelkästään poliitikkoja vaan kokonainen kykypuolue talousosaajineen. Näytöt tosin puuttuvat joten menee vahvasti mytologian puolelle.
 
Opetusministeri voisi tutkia tätä puolta. Suomeen raahataan ympäri maata koneistajia, kun samalla viidesosan oman ammattiopistolaisten taidot eivät riitä työhön.

 
Opetusministeri voisi tutkia tätä puolta. Suomeen raahataan ympäri maata koneistajia, kun samalla viidesosan oman ammattiopistolaisten taidot eivät riitä työhön.

Huomasin saman kun tuossa muutama vuosi sitten valmistuin datanomiksi (oli muuten viimeinen luokka joista tuli Datanomeja) että koulutuksen taso oli minusta (silloin 60v.) lepsua, kun niin helposti sai kurssit suoritettua, tärkeintä tuntu olevan että mahdollisimman moni valmistuisi ei niinkään että osattas jotain.
Itse olisin vaatinut oppilailta enemmän panostusta opiskeluun.
 
Opetusministeri voisi tutkia tätä puolta. Suomeen raahataan ympäri maata koneistajia, kun samalla viidesosan oman ammattiopistolaisten taidot eivät riitä työhön.

Ammatillisen koulutuksen päättötodistus on "participation trophy", joka siis osoittaa että läsnäolominimi on jotenkin täytetty ja oppilaitos varmistanut sen tutkinnon osalta rahoituksensa. Koneistajia en ole yrittänyt rekrytä, mutta ihan normi levyseppä-hitsarille olisi ollut käyttöä jo vuosia. Kylällä on ammattioppilaitos, josta näitä valmistuu toistakymmentä vuosittain. Palkannut neljä; kaikille koeaikapurku. Osaamisen voisi ehkä joku vanha osaaja opettaa, mutta työelämätaidot on täysin hukassa ja se fyysinen kunto on sellainen että neljä tuntia metallitöitä vie pojasta voimat, loppupäivä menee nojailuksi. Asennevamma tulee kai jo kotoakin, mutta ei se ammattioppilaitoksessa näytä korjaantuvan. Rakennusalan koulutuksessa sama vika, koulu on päivähoitopaikka.
Kolme suomalaista metallimiestä on on tällä hetkellä rivissä, keski-ikä 67 vuotta. Laski tuo keski-ikä, kun yksi 74-vuotias suomalainen seppä lopetti työnteon. Muut on sitten itäisestä Keski-Euroopasta.
Ammatillisen koulutuksen ongelmat jos nykyinen opetusministeri ratkaisee, lupaan äänestää RKP:tta lopun ikääni. En pidätä hengitystäni.
 
Huomasin saman kun tuossa muutama vuosi sitten valmistuin datanomiksi (oli muuten viimeinen luokka joista tuli Datanomeja) että koulutuksen taso oli minusta (silloin 60v.) lepsua, kun niin helposti sai kurssit suoritettua, tärkeintä tuntu olevan että mahdollisimman moni valmistuisi ei niinkään että osattas jotain.
Itse olisin vaatinut oppilailta enemmän panostusta opiskeluun.
Ammattikouluhan saa rahaa valmistumisista ei siitä, että joku oppisi jotain. Ylipäätään ammattikoulu uudistus epäonnistui ja tilannetta pahennettiin oppivelvollisuus iän nostolla ilman, että oikeastaan rahoitusta lisättiin. 16 vuotiaan pitäisi olla aikuisen tavoin itseohjautuva mutta eihän se niin mene.
 
Ammatillisen koulutuksen päättötodistus on "participation trophy", joka siis osoittaa että läsnäolominimi on jotenkin täytetty ja oppilaitos varmistanut sen tutkinnon osalta rahoituksensa. Koneistajia en ole yrittänyt rekrytä, mutta ihan normi levyseppä-hitsarille olisi ollut käyttöä jo vuosia. Kylällä on ammattioppilaitos, josta näitä valmistuu toistakymmentä vuosittain. Palkannut neljä; kaikille koeaikapurku. Osaamisen voisi ehkä joku vanha osaaja opettaa, mutta työelämätaidot on täysin hukassa ja se fyysinen kunto on sellainen että neljä tuntia metallitöitä vie pojasta voimat, loppupäivä menee nojailuksi. Asennevamma tulee kai jo kotoakin, mutta ei se ammattioppilaitoksessa näytä korjaantuvan. Rakennusalan koulutuksessa sama vika, koulu on päivähoitopaikka.
Kolme suomalaista metallimiestä on on tällä hetkellä rivissä, keski-ikä 67 vuotta. Laski tuo keski-ikä, kun yksi 74-vuotias suomalainen seppä lopetti työnteon. Muut on sitten itäisestä Keski-Euroopasta.
Ammatillisen koulutuksen ongelmat jos nykyinen opetusministeri ratkaisee, lupaan äänestää RKP:tta lopun ikääni. En pidätä hengitystäni.
Ammattikouluun pitäisi saada opettajat ja luokat takaisin. Ei toimi tuo luokaton meininki jossa oletetaan oppilaan opettavan itseään. Se voi toimia osalta mutta ei tuollaiselle 16 vuotiaalle jolla on 100 asiaa ennen koulunkäyntiä mielessä. Sitten kun siellä luokattomassa luokassa onkin joku ketä haluaisi oppia niin melu pitää huolen siitä, että kukaan ei keskity eikä opi. Kuten sanoit isojen lasten päivähoitopaikka nykyisin ja aikoinaan toimiva järjestä tuhottiin kun ajateltiin, että homma toimii samalla tavalla kuin lukiossakin.
 
Back
Top