Aina on hyvä hetki. Edes sata vuotta ei kuitenkaan auta jos hommaa ei hoideta porukalla. Esimerkiksi voi ottaa länsinaapurin. Siellä on onnistuneesti luotu työmarkkinamalli jossa kumpikin osapuoli sekä saa että antaa. Ei sekään silti täydellinen malli ole eikä helpolla syntynyt. Samoin Tanskassa on onnistuneesti kehitetty työttömyysturvaa kevyemmän irtisanomissuojan rinnalla. Mainitaan vielä varmuuden vuoksi ettei edellä mainituilla ole oikeastaan mitään yhteistä sen kanssa mitä Orpon hallitus on nyt rakentamassa. Ei kannata mennä halpaan kun Satonen puhuu hallituksen pohjoismaisesta mallista. Ei se ole mitään sinne päinkään.Pohdin, että miten paljon tässä vielä pitäisi käyttää aikaa ja harkintaa kun sitä nyt jo voisi sanoa, että 15 vuotta ja 100 miljardia myöhemmin? Mikään ei ole muuttunut muuta kuin velan määrä kasvanut. Ei varmasti koskaan tule sellaista hyvää hetkeä tai kivaa hetkeä tehdä työelämän muutoksia. Minkä signaalin hallituksen peruuttaminen antaisi? Kun pitää tarpeeksi ääntä ja aiheuttaa tarpeeksi vahinkoa niin silloin peruutetaan päätöksissä? Demokraattisesti tehdyistä päätöksistä. En ole kuullut vielä vaihtoehtoja. Tiedän, että niitä on mutta ovatko nykyistäkin epämiellyttävämpiä?
Jos ei tuo talous oikene ja sille oikeasti aleta tekemään jotain olemme enemmin tai myöhemmin pisteessä jossa meistä ketään ei naurata ja kenelläkään ei ole kivaa. Tai on yksi ketä naurattaa ja kenellä on kivaa. Se on Venäjä. Venäjä nauttii siitä, että Suomi on taloudellisesti heikko ja sisäisesti hajanainen.
Mutta mikä vaihtoehdoksi? Maahanmuuttoa tarjotaan joka paikkaan ratkaisuksi mutta ei sieltäkään vaikka revittäisiin naulatkin seinästä löydy vuositasolla 10-15 miljardia. SOTE puolelta se löytyy mutta kuka haluaa höylätä sieltä tuon summan? Tapahtuu meinaan muutakin hoitojonojen pienoista pitenemistä.
Suomalaiset ovat olleet neuvomassa ja osoittamassa sormella kreikkaa, italiaa, espanjaa ja ties ketä huonosta taloudenpidosta. Kansalaiset sitten ovat naureskelleet partaansa päälle. Jännää toimintaa kun itse istuu vuotavassa veneessä ilman airoja ja äyskäriä. Minua ei yllätä, että Suomi vasemmistolaisena ja jopa kommunistisena maana ei kykene uudistuksiin. Tämä on tullut selväksi ja seuraus on se, että sen sijaan, että homma lähtisi menemään parempaan suuntaan niin se ennemmin heikkenee. 10 - 15 vuoden päästä ollaan sitten kokolailla vaikeammassa tilanteessa ja silloin hommia ei korjata enää pienellä hiomisella.
En itse edes näe näitä nyt tuotuja uudistuksia kuin vasta pienenä alkuna. Tarvitaan enemmän ja lisää. Paljon lisää.
Samalla tiellä olisi meilläkin täysin mahdollista edetä. Ideologiat pitäisi vain työntää jonnekin missä ei aurinko paista ja alkaa miettiä yhteistä etua oman sijasta. Ei näytä onnistuvan oikein keneltäkään. Pitää siis odottaa että kärkipaikoille alkaa ilmestyä nykyistä fiksumpia ihmisiä jotka eivät ole ideologiansa sokaisemia. Edut ovat yhteiset joten yhdessä seistään tai yhdessä kaadutaan. Nyt on tieten valittu jälkimmäinen vaihtoehto.