Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Aquilifer]

Oletko nyt varma tuosta kk-ansiosta ? Ei oikein tunnu uskottavalta. Onko esimiesvastuuta ? Tuolla palkkatasolla on pakko olla alaisia julkisella puolella. Pelkän projektipäällikön palkat pyörii 4-5 tonnin välillä. Ainakin niillä joita itse tunnen.

Näin itse kertoo. Vastaa siis rakennuttajana siitä, että alaisena toimivat rakennusinsinöörit tekevät työnsä.

 

[Heikkiv]

Näin itse kertoo. Vastaa siis rakennuttajana siitä, että alaisena toimivat rakennusinsinöörit tekevät työnsä.

Kyllä yleensä noin pienellä vastuulla ja ilman alaisia toimivat ovat 4-5 tonnin ukkoja ja akkoja.

Julkisen sektorin ongelma useimmiten on huono organisaatio, huono johto ja ihmiset jotka päässeet asemiinsa kymmeniä vuosia sitten. Osa niistä tullut suoraan koulun penkiltä eli eivät ole koskaan oppineet tekemään töitä.

Julkisella sektorilla on myös todella paljon työpaikkakiusaamista ja valtataistelua. Tämä aiheuttanut sen että normaalit ihmiset kyllästyneet ja lähteneet muualle töihin. Demarimeininkiä.

Jotenkin Suomesta pitäisi tuo julkinen sektori ajaa pala kerrallaan hallitusti alas. Ainakin kaikilta sellaisilta osin missä se ei ole mitenkään välttämätöntä pitää julkisena. Syy on ideologinen, ei toiminnallinen. Ei tule kuitenkin näillä poliittisilla voimasuhteilla ja tässä sokeassa mediakentässä tapahtumaan.

 

[Aquilifer]

Kyllä yleensä noin pienellä vastuulla ja ilman alaisia toimivat ovat 4-5 tonnin ukkoja ja akkoja.

Voi hyvinkin olla, ei minulla ole muuta tietoa kuin sen omat puheet.

Tuon etätyö-lorvimisen sun muun olen sitten nähnyt ihan omin silmin...

 

[Sigma957]

Nuori tutkija ja opettaja Ilkka Kärrylä osuu varmaan ytimeen todetessaan, että Pohjoismaissa työmarkkinauudistukset ovat tulleet pala kerrallaan kompromisseina. Vain yksittäisiä uudistuksia on tullut ilman työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrystä. Suomessa yritetään isoa pakettia kerralla ja direktiona.

Mukana on asioita, jotka ovat jossain muualla käytössä ja toisaalta myös asioita, joiden lopputulos on palkansaajan kannalta huonompi kuin muissa maissa.

Ruotsissa työelämän uudistukset on tehty ilman lakkoilua â tutkija kertoo syyt

Poliittisen historian tutkijan mukaan Pohjoismaissa ei ole juurikaan nähty poliittisia lakkoja, sillä hallitukset eivät ole aiemmin yrittäneet yhtä isoa, yksipuolista lakiuudistuspakettia.

yle.fi

Hmm. Jutun mukaan leikkausten myötä "Suomessa olisi Pohjolan heikoin ansiosidonnainen työttömyysturva". Ensiksi, miksi niin suuri painotus ansiosidonnaiseen puolesta, kun perusturvasta pitäisi ennemminkin puhua. Toiseksi, Suomen BKT/nuppi on Pohjolan alhaisin ja samalla työttömyysaste Pohjolan korkein, niin ei kai nyt kukaan täysijärkinen voi ihmetellä tai edes kritisoida, että myös ansiosidonnainen olisi verrokkeja huonompi.

 

[Lahottaja]

Kyllä yleensä noin pienellä vastuulla ja ilman alaisia toimivat ovat 4-5 tonnin ukkoja ja akkoja.

Julkisen sektorin ongelma useimmiten on huono organisaatio, huono johto ja ihmiset jotka päässeet asemiinsa kymmeniä vuosia sitten. Osa niistä tullut suoraan koulun penkiltä eli eivät ole koskaan oppineet tekemään töitä.

Julkisella sektorilla on myös todella paljon työpaikkakiusaamista ja valtataistelua. Tämä aiheuttanut sen että normaalit ihmiset kyllästyneet ja lähteneet muualle töihin. Demarimeininkiä.

Jotenkin Suomesta pitäisi tuo julkinen sektori ajaa pala kerrallaan hallitusti alas. Ainakin kaikilta sellaisilta osin missä se ei ole mitenkään välttämätöntä pitää julkisena. Syy on ideologinen, ei toiminnallinen. Ei tule kuitenkin näillä poliittisilla voimasuhteilla ja tässä sokeassa mediakentässä tapahtumaan.

Itse oon kahdessakin isossa kaupungissa ollut teknisellä puolella muutaman vuoden pätkät töissä. En kyllä ihan täysin allekirjoita tuota tehottomuutta, eli ei se mitenkään pääsääntö ole reilusti suurin osa on siellä töissä kyllä jopa enemmän tosissaan kuin mitä on yksityisissä rakennusliikkeissä (Poliittinen päätöksen teko on sitten oma lukunsa).

Tottakai tuommosta lusmuiluakin on ja julkisen ongelma siinä, että edes näistä pahimmista ei tunnu eroon pääsevän, ahkerampi varsinkin nuorempi sakki sen sijaan vaihtaa hyvinkin tiuhaan yksityiselle ihan vaan palkan perässä, joka on esim rakenusinsinöörille heti sen vähintäänkin reilusti tonnin/kk parempi. Oman kokemuksen mukaan rakennusliikkeessä taas siivous tehdään aina kun vähän hiljenee.

Joo ja ei se rakennuttaja kyllä ainakaan paljon yli 5000/kk voi kunnasta saada.

 

[Heikkiv]

Eikö Suomen vertailu muihin pohjoismaihin jo vihdoinkin voitaisi lopettaa. Se alkaa olemaan todella noloa.

Suomihan on täydellinen talouden alisuoriutuja viimeiset 17 vuotta ja vertailu edes balttiaan on väärin. Suomi on pohjolan Venezuela, joka pysyy pystyssä vain velkarahalla. Kreikallakin on enemmän talouskasvua.

Epäilen että Suomi tulee olemaan yksi pahimmista taloudellisista ruumista mitä on EU alueella nähty. En jaksa uskoa mihinkään käänteeseen Suomessa. Oikeistohallitus pystyy tekemään jotain, mutta ihan liian vähän ja liian myöhään. Lakkoilu on yksi tärkeimmistä osaamisalueestamme ja toinen on peruskoulutuksen tuhoaminen. Kolmantena tulee maailmanhalaus. Noilla ei talouden saralla tulla pitkälle pötkimään.

 

[Rannari]

Eikö Suomen vertailu muihin pohjoismaihin jo vihdoinkin voitaisi lopettaa. Se alkaa olemaan todella noloa.

Suomihan on täydellinen talouden alisuoriutuja viimeiset 17 vuotta ja vertailu edes balttiaan on väärin. Suomi on pohjolan Venezuela, joka pysyy pystyssä vain velkarahalla. Kreikallakin on enemmän talouskasvua.

Epäilen että Suomi tulee olemaan yksi pahimmista taloudellisista ruumista mitä on EU alueella nähty. En jaksa uskoa mihinkään käänteeseen Suomessa. Oikeistohallitus pystyy tekemään jotain, mutta ihan liian vähän ja liian myöhään. Lakkoilu on yksi tärkeimmistä osaamisalueestamme ja toinen on peruskoulutuksen tuhoaminen. Kolmantena tulee maailmanhalaus. Noilla ei talouden saralla tulla pitkälle pötkimään.

Minusta yksi merkittävä ongelma on ettei edes oikeistohallitus talouselämän etujärjestöistä tulevine taustajoukkoineen osaa tehdä mitään vaikuttavaa vaan on lähtenyt näpertelemään ideologisia nollauudistuksia. Syljetään vähän heikoimpia niin saadaan muutama euro lisää omalle tilille. Lopuksi kuvitellaan että on tehty isokin työ yhteiseksi hyväksi. Ja moni vielä uskoo tämän paskapuheen.

On meillä jotain hyvääkin suhteessa muihin pohjoismaihin mikäli kylmiä prosentteja tuijotetaan. Työntekijämäärältään merkittävästi muita pienempi julkinen sektori. Yksityinen velkaantuminenkin on maltillista jolloin olemme julkisen velan määrästä huolimatta kokonaisvelkaantumisen osalta yhteiskunnan tasolla pohjoismaisittain hyvinkin kohtuullisessa tilanteessa. Meillä tehdään enemmän työtunteja per duunari kuin muissa Pohjoismaissa mutta tienataan silti vähemmän. Yksikkötyökustannukset ovat meillä Pohjoismaiden alhaisimmat.

Yksityisen sektorin vähäinen velkaantuminen kertoo toisaalta siitä ettei meillä uskalleta eikä innovoida saati investoida. Näköalaton johtaminen ja kaikenlaisen kehittämisen puute näyttäytyy tilastoissa hyvänä juttuna. Suomessa pystytään vain näpertelemään työviikon minuuttikestoja. Suomella on vakava johtajuuden osaamisvaje joka johtaa jalostusasteen laskuun ja siihen että poliittisen johdonkin näkymänä on talouden nosto ansiopäivärahan lapsikorotuksia leikkaamalla.

 

[Raveni]

Eikö Suomen vertailu muihin pohjoismaihin jo vihdoinkin voitaisi lopettaa. Se alkaa olemaan todella noloa.

Suomihan on täydellinen talouden alisuoriutuja viimeiset 17 vuotta ja vertailu edes balttiaan on väärin. Suomi on pohjolan Venezuela, joka pysyy pystyssä vain velkarahalla. Kreikallakin on enemmän talouskasvua.

Epäilen että Suomi tulee olemaan yksi pahimmista taloudellisista ruumista mitä on EU alueella nähty. En jaksa uskoa mihinkään käänteeseen Suomessa. Oikeistohallitus pystyy tekemään jotain, mutta ihan liian vähän ja liian myöhään. Lakkoilu on yksi tärkeimmistä osaamisalueestamme ja toinen on peruskoulutuksen tuhoaminen. Kolmantena tulee maailmanhalaus. Noilla ei talouden saralla tulla pitkälle pötkimään.

Suomi on tehohoidossa oleva potilas jossa omaiset ja lääkärit kinaavat siitä toipuuko potilasta vai eikö toivu. Lääkärit näkevät, että aivotoimintaa ei ole ja ennuste on huono. Omaiset näkevät, että siinä se on laitteiden avulla hengissä pysynyt jo 15 vuotta niin kyllä se siitä vielä herää vaikka veisi toiset 15 vuotta.

Täällä on eletty pääpensaassa ja lyöty toiveet ja paukut siihen, että mitään ei tarvitse tehdä, että kyllä talouskasvu sitten hoitaa. Ei ole hoitanut ja en tiedä miten kauan sitä kasvua sitten pitäisi odottaa. Sellaista kasvua ei ole ollut koskaan jota nyt tarvittaisiin ja ei koskaan tarkoitan että ei ainakaan viimeiseen 40 vuoteen. Suomalaiset on hemmoteltua kansaa joka on vain vaivoin joutunut ottamaan vastuuta itsestään tässä sosialistisessa yhteiskunnassa.

Kreikka joutui oikeasti sen eteen että mitä tehdään ja tehtiinhän siellä. Vaikeita päätöksiä joista kansa ei silloin kiittänyt. Varmaan kaikki eivät kiitä vieläkään. Suomessa kaikki tuo on edessä. Kyllä tässä ihmeissään saa vielä olla moni suomalainen ja moni kansainvälinenkin taho jos ei ihmettä tapahdu. En muista koskaan nähneeni pahempaa oman oksan sahaamista mitä nyt Suomessa mm lakkoilun saralla tapahtuu.

 

[Raveni]

Minusta yksi merkittävä ongelma on ettei edes oikeistohallitus talouselämän etujärjestöistä tulevine taustajoukkoineen osaa tehdä mitään vaikuttavaa vaan on lähtenyt näpertelemään ideologisia nollauudistuksia. Syljetään vähän heikoimpia niin saadaan muutama euro lisää omalle tilille. Lopuksi kuvitellaan että on tehty isokin työ yhteiseksi hyväksi. Ja moni vielä uskoo tämän paskapuheen.

On meillä jotain hyvääkin suhteessa muihin pohjoismaihin mikäli kylmiä prosentteja tuijotetaan. Työntekijämäärältään merkittävästi muita pienempi julkinen sektori. Yksityinen velkaantuminenkin on maltillista jolloin olemme julkisen velan määrästä huolimatta kokonaisvelkaantumisen osalta yhteiskunnan tasolla pohjoismaisittain hyvinkin kohtuullisessa tilanteessa. Meillä tehdään enemmän työtunteja per duunari kuin muissa Pohjoismaissa mutta tienataan silti vähemmän. Yksikkötyökustannukset ovat meillä Pohjoismaiden alhaisimmat.

Yksityisen sektorin vähäinen velkaantuminen kertoo toisaalta siitä ettei meillä uskalleta eikä innovoida saati investoida. Näköalaton johtaminen ja kaikenlaisen kehittämisen puute näyttäytyy tilastoissa hyvänä juttuna. Suomessa pystytään vain näpertelemään työviikon minuuttikestoja. Suomella on vakava johtajuuden osaamisvaje joka johtaa jalostusasteen laskuun ja siihen että poliittisen johdonkin näkymänä on talouden nosto ansiopäivärahan lapsikorotuksia leikkaamalla.

Näkisin, että meillä on kuitenkin yksityistalouksen riski noussut vuosien saatossa aika hurjasti. Vaikka velkaa suhteellisesti olisikin vähemmän. Suomalaisten varallisuus on suurimmilta osin kiinni siinä omassa kodissa joka ei ole oikein millään mittarilla helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta. Siinä kun on myös monen pankilla sanomista. Suurella osalla suomalaisista ei ole käytännössä säästöjä vaan se mitä tulee niin myös menee.

Samaa mieltä, että ei tämäkään hallitus tee riittävästi. Tilanne on sellainen, että moni ei edelleenkään ymmärrä. Suomessa iso osa on näitä heikompia eli tulonsiirtojen varassa olevia. Toki sitä on elämänsä aikana ollut jokainen suomalainen ja tulee olemaan jokainen. Meillä on paljon palveluita joita jokainen käyttää jossain vaiheessa elämäänsä ja nämä ovat verorahoitteisia. Nettomaksajia jotka voivat sanoa olevansa nettomaksajia aidosti ja oikeasti kun viimeisen kerran henkeä vetää on häviävän vähän. Se, että pääsee edes nollille on työn takana. Toki moni on nettomaksaja elämänsä aikana toisten sitten ollessa kokoelämänsä tulonsiirtojen saajia. Se että ns. heikommat kärsivät kun rahat loppuvat on mielestäni aika luonnollinen seuraus. Mikä oli vaihtoehto? Jatkaa velan ottamista kunnes sitä ei enää käytännössä saada? Tuokin päivä voi olla edessä eikä välttämättä kovinkaan pian. Mitä luulette silloin tapahtuvan näille heikko-osaisille? Kela ei pysty maksamaan tukia tileille laisinkaan? Sitten on kaikilla kivaa.

Tuo että ei investoida johtunee monesta syystä. Pääomien puutteista ja siitä, että ei se pankkikaan rahaa usein ilman vakuuksia anna.

 

[Rannari]

Näkisin, että meillä on kuitenkin yksityistalouksen riski noussut vuosien saatossa aika hurjasti. Vaikka velkaa suhteellisesti olisikin vähemmän. Suomalaisten varallisuus on suurimmilta osin kiinni siinä omassa kodissa joka ei ole oikein millään mittarilla helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta. Siinä kun on myös monen pankilla sanomista. Suurella osalla suomalaisista ei ole käytännössä säästöjä vaan se mitä tulee niin myös menee.

Samaa mieltä, että ei tämäkään hallitus tee riittävästi. Tilanne on sellainen, että moni ei edelleenkään ymmärrä. Suomessa iso osa on näitä heikompia eli tulonsiirtojen varassa olevia. Toki sitä on elämänsä aikana ollut jokainen suomalainen ja tulee olemaan jokainen. Meillä on paljon palveluita joita jokainen käyttää jossain vaiheessa elämäänsä ja nämä ovat verorahoitteisia. Nettomaksajia jotka voivat sanoa olevansa nettomaksajia aidosti ja oikeasti kun viimeisen kerran henkeä vetää on häviävän vähän. Se, että pääsee edes nollille on työn takana. Toki moni on nettomaksaja elämänsä aikana toisten sitten ollessa kokoelämänsä tulonsiirtojen saajia. Se että ns. heikommat kärsivät kun rahat loppuvat on mielestäni aika luonnollinen seuraus. Mikä oli vaihtoehto? Jatkaa velan ottamista kunnes sitä ei enää käytännössä saada? Tuokin päivä voi olla edessä eikä välttämättä kovinkaan pian. Mitä luulette silloin tapahtuvan näille heikko-osaisille? Kela ei pysty maksamaan tukia tileille laisinkaan? Sitten on kaikilla kivaa.

Tuo että ei investoida johtunee monesta syystä. Pääomien puutteista ja siitä, että ei se pankkikaan rahaa usein ilman vakuuksia anna.

Tilastojen takana on vaikka mitä muuttujia. Kuten juurikin asuntojen hintojen vaikutus yksityistalouksissa. Asuntojen arvon myötä on myös hävinnyt monen velattoman omaisuus. Kaiken kaikkiaan on paljon kysymyksiä mutta vähän vastauksia. Jos tyydymme miettimään miten voidaan tehdä samaa kuin nyt mutta kvartaali kvartaalilta aina prosentin halvemmalla niin ainoastaan hidastamme vapaata pudotusta. Ja jos vain sammutamme valoja niin lopputulema on se että valot on lopulta sammutettu. Mitä sen jälkeen tehdään? Säästämällä ei nousua synny mutta nousun turvin voitaisiin myös säästää. Nuo voivat olla joskus välttämättömyyksiä mutta tavoitetilana varsin erikoisia.

Miten saadaan kotimaassa lisää syntyvyyttä? Miten saadaan kotimaiset innovaatiot pidettyä omassa omistuksessa sen sijaan että ne myydään ulkomaille parilla miljoonalla ja keksijä muuttaa rahojen turvin golfaamaan Torremolinokseen? Järkyttävintä on se ettei edes EK:lla ja Suomen Yrittäjillä ole minkäänlaista näkymää asiassa. Jonkun tätäkin muutosta pitäisi kuitenkin johtaa. En sentään kehtaa esittää tuotantovälineiden ottamista valtion hallintaan kunnianhimoa tarvitsemme lisää ja isolla kauhalla annosteltuna.

Mistä sitten saadaan rahaa? Ei varmasti mistään yksittäisestä lähteestä. Valtion tulee maksimoida tukimuodot samaan malliin kuin muissa EU-maissa tehdään. EU-tukia pitää opetella hakemaan. Yrityksillä olisi mahdollisuus painottaa omassa toiminnassa kehitystoimintaa yli osinkojen maksimoinnin jne. Ilman aihioita ei tietysti voida mitään kehittääkään.

Se mitä eniten tarvitaan on asennemuutos. Sen merkittävänä osana etuuksien viilaus tasapainoon velvoitteiden kansaa. Tästä suosta nouseminen kestää joka tapauksessa vähintään yhden sukupolven verran. Jos emme opi nopeasti pelaamaan joukkueena niin huonosti käy. Viime aikoina esillä ollut useamman vaalikauden mittainen talousohjelma olisi hyvä alku mutta tarkastelujakso siinäkin turhan lyhyt.

Lupaan tarjota lasillisen tai pari tuon solmun aukaisijalle. Taitaa tulla halpa kierros...

 

[Raveni]

Tilastojen takana on vaikka mitä muuttujia. Kuten juurikin asuntojen hintojen vaikutus yksityistalouksissa. Asuntojen arvon myötä on myös hävinnyt monen velattoman omaisuus. Kaiken kaikkiaan on paljon kysymyksiä mutta vähän vastauksia. Jos tyydymme miettimään miten voidaan tehdä samaa kuin nyt mutta kvartaali kvartaalilta aina prosentin halvemmalla niin ainoastaan hidastamme vapaata pudotusta. Ja jos vain sammutamme valoja niin lopputulema on se että valot on lopulta sammutettu. Mitä sen jälkeen tehdään? Säästämällä ei nousua synny mutta nousun turvin voitaisiin myös säästää. Nuo voivat olla joskus välttämättömyyksiä mutta tavoitetilana varsin erikoisia.

Miten saadaan kotimaassa lisää syntyvyyttä? Miten saadaan kotimaiset innovaatiot pidettyä omassa omistuksessa sen sijaan että ne myydään ulkomaille parilla miljoonalla ja keksijä muuttaa rahojen turvin golfaamaan Torremolinokseen? Järkyttävintä on se ettei edes EK:lla ja Suomen Yrittäjillä ole minkäänlaista näkymää asiassa. Jonkun tätäkin muutosta pitäisi kuitenkin johtaa. En sentään kehtaa esittää tuotantovälineiden ottamista valtion hallintaan kunnianhimoa tarvitsemme lisää ja isolla kauhalla annosteltuna.

Mistä sitten saadaan rahaa? Ei varmasti mistään yksittäisestä lähteestä. Valtion tulee maksimoida tukimuodot samaan malliin kuin muissa EU-maissa tehdään. EU-tukia pitää opetella hakemaan. Yrityksillä olisi mahdollisuus painottaa omassa toiminnassa kehitystoimintaa yli osinkojen maksimoinnin jne. Ilman aihioita ei tietysti voida mitään kehittääkään.

Se mitä eniten tarvitaan on asennemuutos. Sen merkittävänä osana etuuksien viilaus tasapainoon velvoitteiden kansaa. Tästä suosta nouseminen kestää joka tapauksessa vähintään yhden sukupolven verran. Jos emme opi nopeasti pelaamaan joukkueena niin huonosti käy. Viime aikoina esillä ollut useamman vaalikauden mittainen talousohjelma olisi hyvä alku mutta tarkastelujakso siinäkin turhan lyhyt.

Lupaan tarjota lasillisen tai pari tuon solmun aukaisijalle. Taitaa tulla halpa kierros...

Säästämä ei tosiaan lisää talouskasvua. Se vain säästää. Itse mielelläni erotan julkisen- ja yksityisentalouden toisistaan. Julkinentalous on resurssin käyttäjä ja yksityinen resurssin luoja. Noiden tulisi olla siinä mielessä tasapainossa, että ei kukaan voi kamalan pitkään syödä enemmän mitä tuottaa. Yksityinen talous jota voidaan nimittää vaikka toimiliaisuudeksi on se millä julkisenpuolen palkat maksetaa, palvelut tuotetaan ja tulonsiirrot rahoitetaan. Yksityinentalous taas hyötyy julkisesta taloudesta joka mahdollistaa yksityisenpuolen toiminnan luomalla riittävän hyvän pohjan jossa toimia. Tätä on vakaus- ja turvallisuus, ennustettava lainsäädäntö sekä sääntöpohja, sekä ennustettava verotus ja toimintaympäristö. Näillä pitkälti vaikuttetaan kilpailukykyyn. Suomi ei voi olla suljettu talous tai voi mutta en näe siinä järkeä. Avoimessa taloudessa Suomi kilpailee globaaleilla markkinoilla jolloin kuvaan astuu vaihtotase. alijäämäinen vaihtotase tarkoittaa velkaantumista ja ylijäämäinen tuo kansantalouteen kaivattuja euroja, näin yksinkertaistetusti. Me emme ole niin paljon parempia tänä päivänä, että voisimme kilpailla jonkin tuotteen laadulla. Tuotanto kapasiteettimme ei myöskään mahdollista bulkkituotteiden kanssa kilpailua varsinkin kun emme ole raaka-aine omavarainen emmekä isosti edes loppumarkkina. Meidän valttimme on ollut korkeanjalostusasteen tuotteissa sekä toisaalta korkeassa teknologiassa.

Noillakaan sektoreilla menestyksemme ei ole mitenkään maailman kärkiluokkaa ollut. Julkinen sektori ei voi taloudellisessa mielessä alkaa sooloilemaan yli yksityisentalouden. Olkoonkin kuinka tärkeää nostaa naisvaltaisten alojen palkkoja mutta se täytyy tehdä kestävästi.

Monissa kirjoituksissa täälläkin paistaa läpi se, että ollaan aika kaukana siitä taloudellisen tilanteen ymmärryksestä ja ajatellaan, että asia hoituisi pikkuhiljaa itsekseen. Emme ole päässyt kasvuun kunnolla kiinni 15 vuoteen ja kasvu joka on saatukin on ulosmitattu aikalailla kokonaan josta on seurannut velankasvu hyvinäkin aikoina. Ajatellaan kun tulee hyvä vuosi niin nyt voidaan nostaa palkkoja ilman tuottavuuden kasvua.

Voin aika varmuudella sanoa, että nämä hallituksen toimet (ja en niistä kaikista ole samaa mieltä) eivät ole edes kunnollinen alku talouden kääntämiselle. Ne eivät riitä, ei lähellekään. Meillä on aivan liikaa ihmisiä tulonsiirtojen piirissä ja palveluita joiden hinnat nousevat vuosittain 3-7% käytetään aivan liikaa ilman, että ne tuottavat tosiasiallista tulosta joka näkyisi esim. ihmisten parempana terveytenä. Meillä lisääntyy erilaiset elintapasairaudet kuten masennus tai lihavuudesta ja liikkumattomuudesta johtuva, että ei mitään määrää.

 

[Leaderdog]

^Mielestäni 2007 alkoi tapahtua pikkuhiljaa hiipuminen ja korona sekä rysyn aloittama sota pahensi tilannetta.

 

[Heikkiv]

Suomessa on ihmeellinen kaunaisuus rikastuneita kohtaan. On kuin aina oletettaisiin jos joku rikastuu kymmenillä miljoonilla, se olisi joltain muilta pois. Ei se ole. Lisäksi Suomesta puuttuu aito ahneus rikastua todella paljon, satoja miljoonia. Tämä johtaa siihen että yritykset myydään liian aikaisin pois.

Tämä tappelu eri etuisuuksien maksamisesta milloin mihinkin on täysin hyödytöntä. Köyhät ei tätä maata ylös nosta. Eikä sitä nosta verojen korotukset. Kun työnteon kannustimia yritetään nostaa suhteessa makaamiseen, alkaa järjetön ideologinen taistelu. Tähän valitettavasti osallistuu myös ammattiyhdistysliike. Pidän lakkoilua ihan järjettömänä omaan pesään kusemisena. Varsinkin ideologisten syiden takia. Lakkoilu on tarkoitettu palkkkojen korottamiseen viimeisenä keinona, ei poliittiseen vääntöön.

Verotuksen osalta ei kerrota että verotus on hyvinkin eurooppalaisella tasolla pienituloisilla. Vasta yli 4000€/kk tulojen jälkeen verokiilaa alkaa nousta ihan järjettömyyksiin. Tämä tietysti vähentää työntekoa. Miksi esim lääkärit haluaa tehdä 3 päivästä viikkoa? No kun 6000€ jälkeen se nettohyöty on ihan onnetonta. Valtavaa resurssien haaskausta.

Pienituloiset sitten taas on kusessa sen takia, että muun kustannukset on kovia. Tähän vaikuttaa dualpolit, lainsäädäntö, kilpailun puute yms.

 

[Fisu]

Verotuksen osalta ei kerrota että verotus on hyvinkin eurooppalaisella tasolla pienituloisilla. Vasta yli 4000€/kk tulojen jälkeen verokiilaa alkaa nousta ihan järjettömyyksiin. Tämä tietysti vähentää työntekoa. Miksi esim lääkärit haluaa tehdä 3 päivästä viikkoa? No kun 6000€ jälkeen se nettohyöty on ihan onnetonta. Valtavaa resurssien haaskausta.

Noilla tuloilla ne jo alkaa optimoida oman firman kautta verokuluja. Kysymys on siitä, että monia lääkäreitä yksinkertaisesti ei kiinnosta painaa töitä enempää. He saavat mainion tulotason pienellä työmäärällä ja voivat nauttia vapaa-ajasta. Ainoa tapa lisätä lääkärien työtunteja on alentaa tulotasoa, eli kohtuullistaa ulkoistettujen lääkärien laskutusta. Toisin sanoen julkisella puolella täytyy olla korvauskatto ulkoistetuille lääkäreille. Eivät ne ostopalvelulääkärit mihinkään sen myötä katoa, koska sitä menetettyä tuloa ei saa millään muullakaan työllä korvattua. Yksityisellä puolella kun on rajattu kysyntä ja varallisuus. Positiivisena sivuvaikutuksena tulotaso tippuu, joten samoihin ansioihin päästäkseen olisi tehtävä enemmän töitä, eikä vain antaa koulutuksen valua hukkaan puoliteholla töitä tehden.

 

[Rannari]

Säästämä ei tosiaan lisää talouskasvua. Se vain säästää. Itse mielelläni erotan julkisen- ja yksityisentalouden toisistaan. Julkinentalous on resurssin käyttäjä ja yksityinen resurssin luoja. Noiden tulisi olla siinä mielessä tasapainossa, että ei kukaan voi kamalan pitkään syödä enemmän mitä tuottaa. Yksityinen talous jota voidaan nimittää vaikka toimiliaisuudeksi on se millä julkisenpuolen palkat maksetaa, palvelut tuotetaan ja tulonsiirrot rahoitetaan. Yksityinentalous taas hyötyy julkisesta taloudesta joka mahdollistaa yksityisenpuolen toiminnan luomalla riittävän hyvän pohjan jossa toimia. Tätä on vakaus- ja turvallisuus, ennustettava lainsäädäntö sekä sääntöpohja, sekä ennustettava verotus ja toimintaympäristö. Näillä pitkälti vaikuttetaan kilpailukykyyn. Suomi ei voi olla suljettu talous tai voi mutta en näe siinä järkeä. Avoimessa taloudessa Suomi kilpailee globaaleilla markkinoilla jolloin kuvaan astuu vaihtotase. alijäämäinen vaihtotase tarkoittaa velkaantumista ja ylijäämäinen tuo kansantalouteen kaivattuja euroja, näin yksinkertaistetusti. Me emme ole niin paljon parempia tänä päivänä, että voisimme kilpailla jonkin tuotteen laadulla. Tuotanto kapasiteettimme ei myöskään mahdollista bulkkituotteiden kanssa kilpailua varsinkin kun emme ole raaka-aine omavarainen emmekä isosti edes loppumarkkina. Meidän valttimme on ollut korkeanjalostusasteen tuotteissa sekä toisaalta korkeassa teknologiassa.

Noillakaan sektoreilla menestyksemme ei ole mitenkään maailman kärkiluokkaa ollut. Julkinen sektori ei voi taloudellisessa mielessä alkaa sooloilemaan yli yksityisentalouden. Olkoonkin kuinka tärkeää nostaa naisvaltaisten alojen palkkoja mutta se täytyy tehdä kestävästi.

Monissa kirjoituksissa täälläkin paistaa läpi se, että ollaan aika kaukana siitä taloudellisen tilanteen ymmärryksestä ja ajatellaan, että asia hoituisi pikkuhiljaa itsekseen. Emme ole päässyt kasvuun kunnolla kiinni 15 vuoteen ja kasvu joka on saatukin on ulosmitattu aikalailla kokonaan josta on seurannut velankasvu hyvinäkin aikoina. Ajatellaan kun tulee hyvä vuosi niin nyt voidaan nostaa palkkoja ilman tuottavuuden kasvua.

Voin aika varmuudella sanoa, että nämä hallituksen toimet (ja en niistä kaikista ole samaa mieltä) eivät ole edes kunnollinen alku talouden kääntämiselle. Ne eivät riitä, ei lähellekään. Meillä on aivan liikaa ihmisiä tulonsiirtojen piirissä ja palveluita joiden hinnat nousevat vuosittain 3-7% käytetään aivan liikaa ilman, että ne tuottavat tosiasiallista tulosta joka näkyisi esim. ihmisten parempana terveytenä. Meillä lisääntyy erilaiset elintapasairaudet kuten masennus tai lihavuudesta ja liikkumattomuudesta johtuva, että ei mitään määrää.

Ei voi edes sanoa että käsillä olisi alku kohti jotakin. Hallitushan ei ole tekemässä käytännössä mitään kansantaloutta tervehdyttävää. Velkaantuminen kiihtyy eikä työllisyysvaikutuksia tule. Täysin näköalatonta puuhastelua.

Mut joo. Ei todellakaan mikään helppo yhtälö eikä ainakaan nyt ole näköpiirissä että puolueiden johtoon valikoituisi porukkaa joilla olisi kykyä sellaiseen joukkuepeliin jolla edes ongelman poliittinen osuus saataisiin korjattua. Murhe on joka tapauksessa pääosin muualla kuin politiikassa.

Varman Risto Murto sivusi tätä monimutkaista kokonaisuutta eilen. Kauppalehden juttu aiheesta

Risto Murto: Vain yksi asia erottaa Suomen perinteisestä lamasta – Tässä ovat karut syyt talouden alamäelle

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan nyt on pitkään aikaan ensimmäistä kertaa kysyttävä, onko Suomella käsissään iso ongelma. Hänen mukaansa kääntyminen länteen käy Suomelta kivuliaasti.

www.kauppalehti.fi

 

[Rannari]

Suomessa on ihmeellinen kaunaisuus rikastuneita kohtaan. On kuin aina oletettaisiin jos joku rikastuu kymmenillä miljoonilla, se olisi joltain muilta pois. Ei se ole. Lisäksi Suomesta puuttuu aito ahneus rikastua todella paljon, satoja miljoonia. Tämä johtaa siihen että yritykset myydään liian aikaisin pois.

Tämä tappelu eri etuisuuksien maksamisesta milloin mihinkin on täysin hyödytöntä. Köyhät ei tätä maata ylös nosta. Eikä sitä nosta verojen korotukset. Kun työnteon kannustimia yritetään nostaa suhteessa makaamiseen, alkaa järjetön ideologinen taistelu. Tähän valitettavasti osallistuu myös ammattiyhdistysliike. Pidän lakkoilua ihan järjettömänä omaan pesään kusemisena. Varsinkin ideologisten syiden takia. Lakkoilu on tarkoitettu palkkkojen korottamiseen viimeisenä keinona, ei poliittiseen vääntöön.

Verotuksen osalta ei kerrota että verotus on hyvinkin eurooppalaisella tasolla pienituloisilla. Vasta yli 4000€/kk tulojen jälkeen verokiilaa alkaa nousta ihan järjettömyyksiin. Tämä tietysti vähentää työntekoa. Miksi esim lääkärit haluaa tehdä 3 päivästä viikkoa? No kun 6000€ jälkeen se nettohyöty on ihan onnetonta. Valtavaa resurssien haaskausta.

Pienituloiset sitten taas on kusessa sen takia, että muun kustannukset on kovia. Tähän vaikuttaa dualpolit, lainsäädäntö, kilpailun puute yms.

Varakkaita yrittäjiä on Suomi täynnä mutta isorikkaat itse rahansa tienanneet ovat vähissä. Mahdollista se kyllä on. Voisimme varmasti olla ahneempia.

 

[Heikkiv]

Varakkaita yrittäjiä on Suomi täynnä mutta isorikkaat itse rahansa tienanneet ovat vähissä. Mahdollista se kyllä on. Voisimme varmasti olla ahneempia.

Nämä usein on joko lottovoittomaisella tuurilla osuneet oikeaan saumaan tai sitten myyvät sukupolvia rakennetun bisneksen pois. Nämä ovat useimmiten suurimpia valittajiakin joka asiassa. Se muutama miljoona riittää. Lisäksi aika menee patsasteluun ja itsensä korostamiseen.

Näillä ei yleensä olisi mitään jakoa luoda kymmenien tai satojen miljoonien bisneksiä. Ne on yleensä ihan eri puusta tehtyjä.

 

[Raveni]

Ei voi edes sanoa että käsillä olisi alku kohti jotakin. Hallitushan ei ole tekemässä käytännössä mitään kansantaloutta tervehdyttävää. Velkaantuminen kiihtyy eikä työllisyysvaikutuksia tule. Täysin näköalatonta puuhastelua.

Mut joo. Ei todellakaan mikään helppo yhtälö eikä ainakaan nyt ole näköpiirissä että puolueiden johtoon valikoituisi porukkaa joilla olisi kykyä sellaiseen joukkuepeliin jolla edes ongelman poliittinen osuus saataisiin korjattua. Murhe on joka tapauksessa pääosin muualla kuin politiikassa.

Varman Risto Murto sivusi tätä monimutkaista kokonaisuutta eilen. Kauppalehden juttu aiheesta

Risto Murto: Vain yksi asia erottaa Suomen perinteisestä lamasta – Tässä ovat karut syyt talouden alamäelle

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan nyt on pitkään aikaan ensimmäistä kertaa kysyttävä, onko Suomella käsissään iso ongelma. Hänen mukaansa kääntyminen länteen käy Suomelta kivuliaasti.

www.kauppalehti.fi

Ensin pitäisi eduskunnassa löytyä konsensus taloudellisesta tilanteesta. Edes siitä ei ole yhteistä näkemystä saatu aikaiseksi. Sen jälkeen sitten pitäisi löytää mielellään tällä vuosikymmenellä ne keinot joilla tuo velkaantuminen katkaistaan, ihmiset saadaan töihin ja tulonsiirtojen sekä sote menojen nousujohteiset menot saadaan suhteellisesti lasku uralle. Se mitä hallitus nyt tekee niin en osaa sanoa niiden työllisyysvaikutuksista, en edes arvioida. Se on herran kädessä mitä suuressa kuvassa tapahtuu. Vaihtoehto ei kuitenkaan ole olla tekemättä mitään. Voi olla, että nyt käytetään aikaa ja resursseja asioihin joiden avulla tavoitteet ei täyty se päästäänkö niihin edes osittain olisi jo voitto sinänsä. Täytyy tuo kauppalehden juttu lukeakin.

Vaikka paljon on asioita harmaan verhon takana niin ei ole vaikea ennustaa sitä mikä seuraus sillä tulee olemaan mikäli tässä talouden kääntämisessä epäonnistutaan.

 

[Rannari]

Nämä usein on joko lottovoittomaisella tuurilla osuneet oikeaan saumaan tai sitten myyvät sukupolvia rakennetun bisneksen pois. Nämä ovat useimmiten suurimpia valittajiakin joka asiassa. Se muutama miljoona riittää. Lisäksi aika menee patsasteluun ja itsensä korostamiseen.

Näillä ei yleensä olisi mitään jakoa luoda kymmenien tai satojen miljoonien bisneksiä. Ne on yleensä ihan eri puusta tehtyjä.

Keksijä ja rikastuja ovat usein ihan eri ihmistyyppejä. Suomi on yleensäkin täynnä yrityksiä joissa yrittäjän kannattaisi keskittyä tuotteeseen ja palkata toimari ulkopuolelta. Tuhannen taalan kysymys on se miten saatetaan yhteen kehityskelpoiset ideat ja johtajat jotka saavat muutettua ne ideat menestyväksi liiketoiminnaksi. Mieluiten kansainvälisessä mittakaavassa.

 

[Heikkiv]

Ensin pitäisi eduskunnassa löytyä konsensus taloudellisesta tilanteesta. Edes siitä ei ole yhteistä näkemystä saatu aikaiseksi. Sen jälkeen sitten pitäisi löytää mielellään tällä vuosikymmenellä ne keinot joilla tuo velkaantuminen katkaistaan, ihmiset saadaan töihin ja tulonsiirtojen sekä sote menojen nousujohteiset menot saadaan suhteellisesti lasku uralle. Se mitä hallitus nyt tekee niin en osaa sanoa niiden työllisyysvaikutuksista, en edes arvioida. Se on herran kädessä mitä suuressa kuvassa tapahtuu. Vaihtoehto ei kuitenkaan ole olla tekemättä mitään. Voi olla, että nyt käytetään aikaa ja resursseja asioihin joiden avulla tavoitteet ei täyty se päästäänkö niihin edes osittain olisi jo voitto sinänsä. Täytyy tuo kauppalehden juttu lukeakin.

Vaikka paljon on asioita harmaan verhon takana niin ei ole vaikea ennustaa sitä mikä seuraus sillä tulee olemaan mikäli tässä talouden kääntämisessä epäonnistutaan.

Ei sitä yhteistä konsensusta saavuteta, kun se ideologinen sumu on niin sankkaa. Numerot on numeroita ja talousasioissa niitä olisi syytä kunnioittaa.