Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

Työmarkkinajumi 4: ensimmäinen sairauspäivä

Soininvaara pureskelee ensimmäisen sairauspäivän palkallisuutta. Hän myöntää, että palkallisen sairaspäivän väärinkäyttö on ongelma, mutta arvelee sen pudonneen nykyään marginaaliin, kun pahimmat juopot on työpaikoilta jo potkittu veke. Hän huomauttaa, ettei valtio säästä sairaspäivän muuttamisessa palkattomaksi - vaikkei tämän vuoksi sitä nyt varsinaisesti ajetakaan. Ja myös Soininvaara on sitä mieltä, että sairauspäivän palkattomuus saattaisi rohkaista ihmisiä tulemaan kipeänä töihin.

Soininvaara kuitenkin arvelee, että tämä sinänsä vähämerkityksellinen asia on ehkä lisätty hallituksen esityksiin vain täkyksi työmarkkinajärjestöille, jotta se voidaan sitten näyttävästi perua ja tarjota näille halpa 'torjuntavoitto'. Eli "vanhavenäläinen" neuvottelutaktiikka: esitetään niin ankarat vaatimukset, että 'kompromissi' asettuu suunnilleen siihen mitä todellisuudessa halutaan.
Soininvaara on pudonnut kelkasta kun uskoo väärinkäytön liittyvän päihteisiin. Nykyisin se näyttäisi liittyvän enemmänkin siihen, ettei jakseta/huvita tulla töihin, tai töissä on tehtäviä joita ei haluta tehdä.
 
Hallitus sai työmarkkina sekoilullaan vain vahinkoa aikaan, onhan se saavutus sekin. Pistetään Kokoomuksen piikkiin 💶💶💶💰
Juuh, mennään ihan koko porukalla sitten päin seinää, se on kiveen hakattuna ettei saavutetuista eduista voi tinkiä työntekijä puolella missään tilanteessa. Ei missään, koskaan, sehän tietäisi ihan orjuuteen palaamista. Otetaan lisää velkaa vaan ja Antti Rinteestä pitäisi tehdä elinikäinen pääministeri kun sitä "rahaa on" , Rinne tämän kertoi ja Marin ihan ansiokkaasti noudatti tätä.

Vai onko esittää jotain mallia millä korjataan tämä nykyinen kun eletään yli varojen?

Eikä nämä nykyiset uudistukset edes riitä mihinkään, valitettavasti.
 
"Hallitus sai työmarkkina sekoilullaan vain vahinkoa aikaan, onhan se saavutus sekin. Pistetään Kokoomuksen piikkiin 💶💶💶💰"

Hallitus on syyllinen koska ei ilmoittanut, että "rahaa on" ja sekoitti työmarkkinat?
En tiedä ketä äänestit eikä kiinnosta mutta suurinosa suomalaisista äänesti nykyhallitusta joka kertoi, ettei rahaa ole ja leikkauksia tulee.
 
Juuh, mennään ihan koko porukalla sitten päin seinää, se on kiveen hakattuna ettei saavutetuista eduista voi tinkiä työntekijä puolella missään tilanteessa. Ei missään, koskaan, sehän tietäisi ihan orjuuteen palaamista. Otetaan lisää velkaa vaan ja Antti Rinteestä pitäisi tehdä elinikäinen pääministeri kun sitä "rahaa on" , Rinne tämän kertoi ja Marin ihan ansiokkaasti noudatti tätä.

Vai onko esittää jotain mallia millä korjataan tämä nykyinen kun eletään yli varojen?

Eikä nämä nykyiset uudistukset edes riitä mihinkään, valitettavasti.
2/3 suomalaisista tuntuu olevan enemmän ja vähemmän aivopestyjä luulemaan, että töitä on ilman työnantajia. Mahtaako tämä liittyä jotenkin siihen, että meillä on järjettömän suuri julkinen sektori ja suurin osa kansasta elää verovaroilla? Kovin monen vientialalla olevan ei ainakaan kannattaisi lakkoilla. Siinä voi tulla istuttua työt jonnekin vähemmän lakkoherkkään maahan ja samalla tipahtaa myös tuotantokustannukset.
 
Kiinnostaisi tietää, että miten suurta vastustusta Kokoomuksen sisällä on radikaaleihin säästöihin esimerkiksi kehitysavusta ja humanitaarisesta maahanmuutosta (esimerkiksi sosiaaliturvan rajaaminen vain kansalaisille). Niillä momenteiila kun on todella suuria summia. Eli kuinka paljon siellä on kirsipihoja.
 
Miten ois minimipalkka, tai jokin vastaava?

Suomi, Ruotsi, Tanska, Italia, Itävalta ja Kypros ovat ainoat EU-maat, joissa ei ole käytössä lakia vähimmäispalkasta
 
Eli se sisäpoliittinen vastustus/raha on isoin ongelma kaikilla mailla Ukrainan avustamiselle, myös meillä. Talkoita pitäisi nyt harrastaa ja kaikkien vetää vyötä kireälle, mutta kun se ei vaan käy kenellekään. Mennään vaikka lakkoon mieluummin. Tämän naapuri tietää ja jatkaa syystä omaa vääntöään. Sorry lievä off-topic, mutta mielestäni syystä.
Oliko ajatus se, että "kaikki" on muut kuin yritykset ja niiden omistajat vai tuliko käytettyä väärää sanaa? Onko ihme, että ne, jotka sisältyvät "kaikkiin" menevät lakkoon, kun huomaavat, että osa luistelee vastuusta?
 
2/3 suomalaisista tuntuu olevan enemmän ja vähemmän aivopestyjä luulemaan, että töitä on ilman työnantajia. Mahtaako tämä liittyä jotenkin siihen, että meillä on järjettömän suuri julkinen sektori ja suurin osa kansasta elää verovaroilla? Kovin monen vientialalla olevan ei ainakaan kannattaisi lakkoilla. Siinä voi tulla istuttua työt jonnekin vähemmän lakkoherkkään maahan ja samalla tipahtaa myös tuotantokustannukset.
Eikös sille järjettömän suurelle julkiselle sektorille pitäisi sitten tehdä jotain ja jättää ns. tuottava puoli rauhaan. Nythän toimitaan päinvastoin. Kiinnostaisi myös tietää, että millä laskutoimituksella duunarin työehtojen heikentäminen vahvistaa julkista taloutta (jonka mainitaan olevan syy päätöksille).
Toistuvasti kerrotaan myös, että kilpailukykyä pitää parantaa, mutta eikö sitä ole mahdollista tehdä muulla tapaa. Yritykset (erityisesti ne jotka asiasta valittavat) ovat kuitenkin täynnä kovapalkkaisia johtajia joiden korvaamattomalla työllä luulisi syntyvän sellaisia innovaatioita ja tuotannonparannuksia, joiden avulla tulokset nousisivat kohisten. Nyt näyttää siltä, että ainoa asia johon keskittyvät, on työntekijöiltä säästäminen.
 
Julkisen puolen leikkaukset. Ne "turhaakin turhemmat johtajien eläkevirat", ääritärkeitä seminaarimatkoja toiselle puolelle maapalloa aiheesta joka voisi hoitua vaikka naapurikaupungissa. Jne jne. Noistahan sitä puroa alkaa kertyä.
Mahtaako noista ollut mitään puhetta, vai onko se hukkunut lakkoilun hälyyn?
 
Oliko ajatus se, että "kaikki" on muut kuin yritykset ja niiden omistajat vai tuliko käytettyä väärää sanaa? Onko ihme, että ne, jotka sisältyvät "kaikkiin" menevät lakkoon, kun huomaavat, että osa luistelee vastuusta?
Ei tullut käytettyä väärää sanaa. Palkansaajana tarkoitin ihan kaikkia. Talkoita pitäisi nyt pitää ja vyötä vetää kireämmälle jokaisen. Vai oletko eri mieltä? Tuohon vastuuseen sen verran, että älä huoli. Osa on luistellut Suomessa aina vastuusta ja luistelee ihan varmasti jatkossakin. Ja niin on osa porukasta tehnyt muualla maailmassakin, mutta toivottavasti se ei estä ketään Suomessa tekemästä välttämättömiä asioita.
 
Tonni lapaan voi kuulostaa hyvältä, mutta jos se esimerkiksi merkitsee esimies ja liiketoimintavastuuta muilla aikavyöhykkeillä oleville kollegoille ja aiheuttaa jatkuvia ilta- tai aamupalavereita, liikaa matkustamista (mihin menee kaikki vapaa-aika) tai todellista ison luokan stressiä, niin se on aika pieni raha.
Mulle tultiin sanomaan viime viikolla, että vastuualuellaani epäillään 10 miljoonan euron raportoinnin ohi mennyttä tappiota 2023. Enkä ole sotessa tai sanna marinin hallituksessa töissä vaan yksityisellä. Mikä on mun stressikorvaus? Tonni lapaan nyt vai tonni lapaan joka kuukausi, koska mä elän joka työpäivä sen tietoisuuden kanssa, että näin käy ennemmin tai myöhemmin.
 
Nämä muutokset ei tätä Titanicia käännä kyllä tämän päälle tarvitaan vielä paljon enkä puhu alv kannan nostoista jotka ovat myrkkyä taloudelle. Tarvitaan myös julkisen puolen priorisointia ja leikkauksia sekä kuten yksi lääkäri tuossa kirjoitti lääkärilehdessä niin myös sote puolen priorisointeja. Käytännössä eteen tulee tilanne jossa hoitoa ja hoivaa on pakko alkaa priorisoimaan ja kaikkea ei ole tarjolla kaikille ja jotain ei välttämättä ole tarjolla kenellekään ainakaan julkisella puolella ja ilman omaa rahaa. Suomen tilanne on oikeasti se, että ollaan törmäämässä jäävuoreen ja ruorissa tapellaan tai ehkä oikeammin nukutaan. Edelleenkin. Yhteistä tilanne kuvaa ei tunnu olevan.
 
Suomen tilanne on oikeasti se, että ollaan törmäämässä jäävuoreen ja ruorissa tapellaan tai ehkä oikeammin nukutaan. Edelleenkin. Yhteistä tilanne kuvaa ei tunnu olevan.

Vai ollaanko törmätty jo ? Jäävuoren vedenalaiset osat on jo viiltäneet kyljen auki ja vesi täyttää jo osastoja kannen alla. Laiva jatkaa kuitenkin kulkuaan vielä hetken.

Pelastusveneitä kuitenkin jo hiljaisuudessa irroitellaan ja soittajat komennettu kannelle soittamaan rauhoittelemaan matkustajien mieliä. Baareissa tarjoillaan ilmaiseksi, alapuolen osastoja teljetään, ettei paniikki leviäisi, eivätkä massat pääsisi kannelle pelastautumaan. Jos joku kyseenalaistaa, todetaan, että Suominic on suunniteltu uppoamattomaksi ja muun väittäminen on kerettiläisyyttä.
 
Sopeuttamistoimet tälle paatille ovat välttämättömiä. Jos edellinen hallitus eli vasemmisto ei tästä nyt tykkää, olisi pitänyt miettiä niitä uudistuksia omalla hallituskaudella ettei kokoomus pääsisi pakolla tai sen varjolla tekemään omia huononnuksiaan.

Kumpikaan ei tunnu haluavat leikata kiinteitä kuluja esimerkiksi suojatyöpaikkojen muodossa, joten mennää sitten näillä vähempivaikutuksellisilla asioilla.
 
Eikös sille järjettömän suurelle julkiselle sektorille pitäisi sitten tehdä jotain
Olet täysin oikeassa. Mutta vaikeahan sille on tehdä, kun niin suuri osa äänestäjistä on julkisella sektorilla suoraan tai välillisesti. Meillä on ihan järkyttävän suuri julkinen sektori suhteessa maan kokoon (ei tarkoita pinta-alaa :cool: ).Bysanttilaista perinnettä?
millä laskutoimituksella duunarin työehtojen heikentäminen vahvistaa julkista taloutta
Teoriatasolla: Mikäli työvoimakustannus laskee nousevat jotkin kannattamattomat tuotantomahdollisuudet kannattavaksi. Syntyy uutta liiketoimintaa, mikä kasvattaa taloutta (mitä yleensä mitataan BKT:lla) ja sen myötä yhteiskuntakin saa tuloja. Toisaalta lopetusuhan alla olevat (liiketoiminnan elinkaari) liiketoiminnat voivat jatkaa pitempään. Työvoimakustannus tietysti vain yksi osa, tuotannollisessa toiminnassa raaka-aineiden, energian ja pääoman kustannukset monesti paljon merkittävämpiä. Työvoimakustannus näkyy koko arvoketjussa, joten täälläkin usein mainittu metsäteollisuuden n. kymmenen prosentin työvoimakustannus kertoo vain osatotuuden. Suomalainen työvoimakustannus näkyy myös ostoissa (materiaalit, energia, alihankinnat), joten siksikin voisi olla hyvä että kustannusrakenteen keventämistä ajetaan myös lakiteitse, jolloin sen väistäminen on vaikeampaa. Satamat ovat hyvä esimerkki, varsin matalan osaamisen ala pitää yhteiskuntaa vankina, koska työtaistelujen välilliset vaikutukset ovat suuret. No, satamien mekanisointi ja automaatio hoitaa tuon ongelman varsin pian. Omaa oksaansa ahtaajat tässä loppupeleissä sahaa.
Yhteiskunnan menojen kasvun hillinnässä (suhteellisesti) vientivetoinen palkkamalli auttaa hitaasti, mutta pakko se minun mielestä on toteuttaa.
Näissä Orpon hallituksen uudistushankkeissa on se vika, että ne ovat ihan näpertelyä. Vaikka ne kaikki menisivät sellaisenaan käytäntöön, ei ne ole läheskään riittäviä.
Tämä on osittain monipuoluejärjestelmän sisäänrakennettu ominaisuus / vika, kun kompromissintarve johtaa väistämättä toimenpiteiden laimeuteen. Kriisitilanteissa todella paska ominaisuus.
Olisiko sitten poliittisesti ollut mahdollista tehdä oikein "saatanalliset säkeet" alkuun ja niistä sitten annettu jotain vastaantulona? Saatu sitten jotain todella tepsivää aikaiseksi kompromissinä. Enpä tuota tiedä.
Yritykset (erityisesti ne jotka asiasta valittavat) ovat kuitenkin täynnä kovapalkkaisia johtajia joiden korvaamattomalla työllä luulisi syntyvän sellaisia innovaatioita ja tuotannonparannuksia, joiden avulla tulokset nousisivat kohisten. Nyt näyttää siltä, että ainoa asia johon keskittyvät, on työntekijöiltä säästäminen.
Yritykset, varsinkin globaalin kilpailun markkinoilla kohtaavat, toimivat rationaalisesti. Jos ne kovapalkkaiset johtajat ja asiantuntijat eivät osoita tarpeellisuuttaan, kyllä ne kenkää saavat. Harva palkansaajaryhmä on niin tarkan seurannan ja toisaalta jatkuvan arvioinnin alla. Tulos tai ulos.
Menin itse nuorena insinöörin planttuna erääseen pörssiyhtiöön duuniin 80-luvun lopulla. Työhaastattelussa tuotepäällikkö ja osastopäälliikö selittivät että "tämä on vähän kuin valtiolla olisi, kun et tee samaa virhettä kahdesti niin tämä on eläkevirka". Molemmat häiskät saivat kenkää vuonna 92. Oli siellä suojatyöpaikkoja, "projektipäällikkö", jolla ei ollut yhtään projektia, "virkistyspäällikkö", joka myi kalastuslupia yhtiön omistamalle kalastusalueelle ja järjesti pikkujoulut&kesäjuhlan. Olivat epäonnistuneet varsinaisissa töissään, mutta silloin ei irtisanottu.

Julkisen sektorin johtajien ja byrokraattien määrästä olisin enempi huolissaan. Hesarin jutusta (maksumuurin takana) vuodelta 2022: "Esimerkiksi Suomen Sairaanhoitajien viime vuonna teettämän kyselyn mukaan päätöksenteon portaita saattaa pahimmillaan olla jopa yksitoista."

 
On jotenkin kornia, että ay-liikettä jatkuvasti syyllistetään paikallisen sopimisen jarruttamisesta, vaikka Suomen yrittäjät sen aikanaan torpedoi. Sipilän hallituksen aikaanhan saatiin kasaan aivan kurantti esitys paikallisesta sopimisesta ja se kelpasi jopa ay-liikkelle. SY:n piti se sitten kaataa. Jopa varsin yrittäjähenkinen ja -ystävällinen Sipilä itse piti temppua järjettömänä.

Orpo voisi osoittaa johtajuutta ja kaivaa tuon esityksen naftaliinista, sekä laittaa Pentikäiselle viestin, että pitää turpansa kiinni. Olisi yksi iso kanto pois kaskesta ja asioita saataisiin eteenpäin. Sen jälkeen voisi olla mahdollista päästä sopimaan myös suomalaisesta palkkamallista, jota hallitus ei pysty yksin määräämään voimaan.
 
Viime hallituskaudella kaikki pienetkin ongelmat ratkaistiin antamalla iso kasa rahaa. Mikään ei maksanut mitään ja rahaa jaettiin- ei vaan suorastaan tyrkytettiin- erilaisina hankkeina miljoonia ja miljoonia esimerkiksi koronan vaikutusten tasoittamiseen kouluissa. Samaan aikaan koulutuksen kiinteitä menoja kasvatettiin oppivelvollisuutta pidentämällä. Nyt amislaisille ja lukiolaisille annetaan ihan kaikki ilmaiseksi ja lisäksi monin paikoin on nähty tarpeellisena tarjota opiskelijoille maksuton aamupala, jotta pikku pallero jaksaisi olla koulussa.
 
Olet täysin oikeassa. Mutta vaikeahan sille on tehdä, kun niin suuri osa äänestäjistä on julkisella sektorilla suoraan tai välillisesti. Meillä on ihan järkyttävän suuri julkinen sektori suhteessa maan kokoon (ei tarkoita pinta-alaa :cool: ).Bysanttilaista perinnettä?

Teoriatasolla: Mikäli työvoimakustannus laskee nousevat jotkin kannattamattomat tuotantomahdollisuudet kannattavaksi. Syntyy uutta liiketoimintaa, mikä kasvattaa taloutta (mitä yleensä mitataan BKT:lla) ja sen myötä yhteiskuntakin saa tuloja. Toisaalta lopetusuhan alla olevat (liiketoiminnan elinkaari) liiketoiminnat voivat jatkaa pitempään. Työvoimakustannus tietysti vain yksi osa, tuotannollisessa toiminnassa raaka-aineiden, energian ja pääoman kustannukset monesti paljon merkittävämpiä. Työvoimakustannus näkyy koko arvoketjussa, joten täälläkin usein mainittu metsäteollisuuden n. kymmenen prosentin työvoimakustannus kertoo vain osatotuuden. Suomalainen työvoimakustannus näkyy myös ostoissa (materiaalit, energia, alihankinnat), joten siksikin voisi olla hyvä että kustannusrakenteen keventämistä ajetaan myös lakiteitse, jolloin sen väistäminen on vaikeampaa. Satamat ovat hyvä esimerkki, varsin matalan osaamisen ala pitää yhteiskuntaa vankina, koska työtaistelujen välilliset vaikutukset ovat suuret. No, satamien mekanisointi ja automaatio hoitaa tuon ongelman varsin pian. Omaa oksaansa ahtaajat tässä loppupeleissä sahaa.
Yhteiskunnan menojen kasvun hillinnässä (suhteellisesti) vientivetoinen palkkamalli auttaa hitaasti, mutta pakko se minun mielestä on toteuttaa.
Näissä Orpon hallituksen uudistushankkeissa on se vika, että ne ovat ihan näpertelyä. Vaikka ne kaikki menisivät sellaisenaan käytäntöön, ei ne ole läheskään riittäviä.
Tämä on osittain monipuoluejärjestelmän sisäänrakennettu ominaisuus / vika, kun kompromissintarve johtaa väistämättä toimenpiteiden laimeuteen. Kriisitilanteissa todella paska ominaisuus.
Olisiko sitten poliittisesti ollut mahdollista tehdä oikein "saatanalliset säkeet" alkuun ja niistä sitten annettu jotain vastaantulona? Saatu sitten jotain todella tepsivää aikaiseksi kompromissinä. Enpä tuota tiedä.

Yritykset, varsinkin globaalin kilpailun markkinoilla kohtaavat, toimivat rationaalisesti. Jos ne kovapalkkaiset johtajat ja asiantuntijat eivät osoita tarpeellisuuttaan, kyllä ne kenkää saavat. Harva palkansaajaryhmä on niin tarkan seurannan ja toisaalta jatkuvan arvioinnin alla. Tulos tai ulos.
Menin itse nuorena insinöörin planttuna erääseen pörssiyhtiöön duuniin 80-luvun lopulla. Työhaastattelussa tuotepäällikkö ja osastopäälliikö selittivät että "tämä on vähän kuin valtiolla olisi, kun et tee samaa virhettä kahdesti niin tämä on eläkevirka". Molemmat häiskät saivat kenkää vuonna 92. Oli siellä suojatyöpaikkoja, "projektipäällikkö", jolla ei ollut yhtään projektia, "virkistyspäällikkö", joka myi kalastuslupia yhtiön omistamalle kalastusalueelle ja järjesti pikkujoulut&kesäjuhlan. Olivat epäonnistuneet varsinaisissa töissään, mutta silloin ei irtisanottu.

Julkisen sektorin johtajien ja byrokraattien määrästä olisin enempi huolissaan. Hesarin jutusta (maksumuurin takana) vuodelta 2022: "Esimerkiksi Suomen Sairaanhoitajien viime vuonna teettämän kyselyn mukaan päätöksenteon portaita saattaa pahimmillaan olla jopa yksitoista."

Tulee mieleen edellinen työnantajani, jonka mottona oli, että toimarin ja inkkarin välissä saa olla enintään kaksi porrasta. Ihan tuolle tasolle ei päästy, vaan paikoin oli kolme, tai joissain projekteissa väliaikaisesti jopa neljä tasoa, mutta homma toimi mainiosti, vaikka firman liikevaihto oli satoja miljoonia. Rinnakkain organisaatiossa oli paljonkin osastoja, mutta ei päällekkäin. En suinkaan kuvittele, että sote ja rakennusliike ovat yksi yhteen, mutta joitakin virtaviivaistamisen mahdollisuuksia varmasti olisi. Eikä säästöjä välttämättä tule palkkakustannusten kautta, vaan siitä, että organisaatio alkaa hengittää kevyemmin ja toimia tehokkaammin.
 
Back
Top