Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

On se hyvä että ei pahempi kriisi ole kuin tällaisen suht yksinkertaisen asian kanssa saadaan tuhrattua näin kauan aikaa
 
Pentikäinen ei ole tyytyväinen mikroyrittäjien tuskaan.

Eläkejärjestelmän uudistuksen, arvonlisäveron noston sekä sen alarajahuojennuksen poistumisen huomataan tuoneen vaikeuksia yrittäjille.

Naisyrittäjistä 43 prosenttia tienaa alle 2 500 euroa kuukaudessa. Miesyrittäjissä vastaava luku on 23 prosenttia.

Pienet palvelualan yritykset tarjoavat muun muassa siivouspalveluita, kotipalveluita ja vanhustenhuoltoa.

Yrittäjiä koskeva eläkejärjestelmäuudistus tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Uudistuksen vuoksi yrittäjät joutuvat maksamaan korkeampia eläkkeen kuukausimaksuja.
Alvin alarajahuojennus taas oli verohelpotus yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden liikevaihto on vuodessa alle 30 000 euroa. Tämän poistuminen on suora veronkorotus.

Tähän yhteen porukkaan kohdistuu niin paljon nyt samaan aikaa kiristyksiä ja kulujen nousua.

YEL uudistus olisi saanut jäädä tekemättä. Se ei ole mitään muuta kuin tulonsiirto pienyrittäjiltä eläkeyhtiöille. Suurin osa ei maksuillaan kerrytä edes takuueläkkeen ylittävää osuutta maksuillansa mutta maksu voi olla kuukauden tuloista aika merkittävä osa.
 
Selvisi ainakin miksei leikata.

IS:n tietojen mukaan ongelman ydin on se, että perussuomalaiset on asettunut poikkiteloin, sillä se vaatii, että Yleltä leikataan tuntuvasti, eikä ”vain viilailla”. IS:lle kerrotaan, että tämänhetkinen kompromissi on liian laiha.

– Kokoomus ja perussuomalaiset kiistelevät keskenään. Suuruusluokkaero on varmaan kumulatiivisesti useamman sata miljoonaa euroa, eräs lähde paljastaa.
 
Nämä loukkutyypit periaatteessa jopa lisääntyvät, koska jatkossa osa-aikaisesti muutaman tunnin keikkatyötä tehneiden kannattaa viimeistään pysyä kotona. Hallituksen päätös poistaa työttömyysturvan suojaosa osuu.

"Suojaosa antaisi Jarnolle mahdollisuuden ansaita 300 euroa kuussa ilman, että se heikentäisi työttömyysturvaa. Nyt kuitenkin jokainen tienattu euro laskee Jarnon työttömyysturvaa 50 sentillä. Tuki heikkenee korkeintaan 150 eurolla kuukaudessa.
Vähäinen palkkatyö vähentää siis Jarnon molempia tukia: sekä toimeentulotukea että työttömyysturvaa.
Jarno ihmettelee hallituksen ratkaisua poistaa työttömyysturvan suojaosa.
– Ne, jotka eivät halua tehdä töitä, eivät ylipäätään hyötyneet siitä. Mutta nyt ne, jotka haluavat tehdä töitä edes vähän, kärsivät."

 
Sen verran pitää muistuttaa tuosta suoja-osasta, että alkujaanhan se idea tuli siitä, että pelastustoimen sivutoimisille/VPK:laisille voitiin jotain maksaa kuukaudessa hälytystehtävistä/harjoituksista, että työtön palokuntalainen voisi osallistua niihin ettei heti työttömyyskorvaukset tipu. Kuitenkaan niitä hälytyksiä ei tule normaalille palokuntalaiselle kovinkaan montaa kuukaudessa ja niistä saatavat palkat jäävät pieneksi.. (Toki osassa maata ei maksella palkkoja vaan raha menee VPK:lle)

Ja myöhemmin tuo laitettiin koskemaan muitakin töitä..
 
On yksi asia, missä Orpo on saanut kannattajia vasemmalta ja vihreistä. Se on tunnin juna. Nimittäin neljännes vihervasemmistosta jopa peukuttaa sitä. Koko maassa 2/3 kansalaisista on sitä mieltä, että hanke pitää perua.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju katsoo, ettei junahankkeella ole taloudellista kannattavuutta.

”Jos ajatellaan puhtaasti taloudellista kannattavuutta niin se on käytännössä nolla tämän hankkeen osalta. Hankkeen kokonaishinta lasketaan miljardeissa ja kaikkien suomalaisten veroja joudutaan nostamaan tämän takia”, Kangasharju summaa.

Lulu Ranne kieltäytyi kommentoimasta asiaa vedoten kiireeseen.


 

Korruptiokokkareet haluaa ilmeisesti ajaa bisnestä lääkärifirmoihin, joissa heillä varmaan on osakesalkkuja kiinni ja joista on EK:n kautta tunneloitu kokkareille vaalifyffeä.

Samaan aikaan sitten köyhdytetään suomalaisia yhä enemmän, kun tällaiset välttämättömyydetkin kallistuisivat. Mikä taas sitten ei auta työntekijöitä tai työntekijöitä tarvitsevia, kun tehdään töihin meno autolla kalliimmaksi. Kun mitä jos pitkän työmatkan autolla kulkevalla köyhällä yh-äidillä ei olekaan varaa viedä muutamaa satkua kokkareiden saunakaverin, joka on yksityisen lääkärifirman toimari, kassaan. Taas kasvaa toimeentulotuen vastaanottajat.
 

Korruptiokokkareet haluaa ilmeisesti ajaa bisnestä lääkärifirmoihin, joissa heillä varmaan on osakesalkkuja kiinni ja joista on EK:n kautta tunneloitu kokkareille vaalifyffeä.

Samaan aikaan sitten köyhdytetään suomalaisia yhä enemmän, kun tällaiset välttämättömyydetkin kallistuisivat. Mikä taas sitten ei auta työntekijöitä tai työntekijöitä tarvitsevia, kun tehdään töihin meno autolla kalliimmaksi. Kun mitä jos pitkän työmatkan autolla kulkevalla köyhällä yh-äidillä ei olekaan varaa viedä muutamaa satkua kokkareiden saunakaverin, joka on yksityisen lääkärifirman toimari, kassaan. Taas kasvaa toimeentulotuen vastaanottajat.
Mitäs muita autoiluun liittyviä kuluja yhteiskunnan tulisi maksaa? Helpottaisiko sitä yh-äitiä jos vaikka hänen ajoneuvonsa katsastuksen maksaisivat kaikki veronmaksajat? Säädösten mukaiset renkaat ilmaiseksi joka viides vuosi? Katsastuksessa hylätyn tuulilasin uusiminen veronmaksajien rahoilla?

Kyllä mä näkisin julkisen terveydenhuollon ensisijaiseksi tehtäväksi kansalaisten terveydentilaan vaikuttavien asioiden tekemisen. Saakoot se yh-äiti sitten sen voucherinsa ajokorttitarkastukseen muualta sillä suurin osa kansasta pystyy maksamaan itse omansa eikä heitä tarvitse asiassa yhteiskunnan resurssein tukea. Muutenkin iso osa tarkastuksista taitaa kohdistua 70v. -> ikäluokkiin joissa ihan biologisista syistä johtuen yh-äidit lienee marginaalissa 😅
 
Ranskassa jostain syystä oli ainakin 2000 luvulla paljon pieniä lääkäreiden vastaanottoja, niihin oli helppo päästä, ja hinnat olivat hyvin maltilliset. Hämmästytti suorastaan, vaikka niistä ei ainakaan meille suomalaisille ollut vähennetty mitään SV osuutta.

No Ranskallakin on terveydenhuollon maksamisen kanssa ongelmia, enkä tiedä miten ne sen maksavat. Mutta nuo yksityislääkärit olivat toimivampia kuin Suomessa.
En yhtään tiedä että oliko sillä asialla kytkös esim työterveyteen, koska vähemmän näin isoja keskittyneitä ketjuja, niinkuin Suomessa aina käy.
 
Ranskassa jostain syystä oli ainakin 2000 luvulla paljon pieniä lääkäreiden vastaanottoja, niihin oli helppo päästä, ja hinnat olivat hyvin maltilliset. Hämmästytti suorastaan, vaikka niistä ei ainakaan meille suomalaisille ollut vähennetty mitään SV osuutta.

No Ranskallakin on terveydenhuollon maksamisen kanssa ongelmia, enkä tiedä miten ne sen maksavat. Mutta nuo yksityislääkärit olivat toimivampia kuin Suomessa.
En yhtään tiedä että oliko sillä asialla kytkös esim työterveyteen, koska vähemmän näin isoja keskittyneitä ketjuja, niinkuin Suomessa aina käy.
Eihän tällaista terveyskeskus järjestelmää ole ollut kuin Suomessa ja DDR:ssä.
 
Ranskassa jostain syystä oli ainakin 2000 luvulla paljon pieniä lääkäreiden vastaanottoja, niihin oli helppo päästä, ja hinnat olivat hyvin maltilliset. Hämmästytti suorastaan, vaikka niistä ei ainakaan meille suomalaisille ollut vähennetty mitään SV osuutta.

No Ranskallakin on terveydenhuollon maksamisen kanssa ongelmia, enkä tiedä miten ne sen maksavat. Mutta nuo yksityislääkärit olivat toimivampia kuin Suomessa.
En yhtään tiedä että oliko sillä asialla kytkös esim työterveyteen, koska vähemmän näin isoja keskittyneitä ketjuja, niinkuin Suomessa aina käy.

Jos ne yksityislääkärit eivät tee mitään kovin monimutkaista (eli eivät tarvitse kummoista välineistöä tai tilaa) ja säätely on tehty sellaiseksi, että sivukuluja on mahdollisimman vähän, niin kai se kohtuullinen hinnoittelu on hyvinkin mahdollista? Esimerkiksi jos ajattelee, että lääkärin palkka olisi jossain länsimaassa 5000 euroa kuussa, niin sehän ei tee 20 minuutin vastaanottoajalta kuin 10 euroa. Siihen sekalaisia kuluja 10 euroa päälle, niin päädyttäisiin 20 euron vastaanottomaksuun? Voisiko olla mahdollista?
 
Sen verran mitä niistä käyneitä muistan, niin ne olivat juurikin perinteisiä lekuri huoneessaan vastaanottamassa, eikä niissä pienissä toimistoissa ollut mitään superhienoja lääkinnällisiä laitteita.

En tiedä mitä olisi seurannut jos olisi pitänyt kuvantaa jotain. Varmaan lähete jonnekin, jota en koskaan nähnyt.

Asuin siellä siis yli 2v ja hoidin lääkärikäynnit tuollaisilla. Maksoin kaikki kulut muistaakseni itse, eikä tuntunut kalliilta.
Vakavimmissa tapauksissa olisimme olleet Suomen sairausvakuutuksen piirissä, ja sitten olisi pitänyt miettiä hoidetaanko siellä EU-kansalaisina, vai olisiko syytä mennä Suomeen sairastamaan erityissairaanhoitoon. Asiapapereiden mukaan mielestäni kummatkin vaihtoehdot olivat mahdollisia.

Kirjoitukseni ei liity EU:hun, vaan siihen että lääkäreitä voi olla helposti saatavilla ja inhimillisiin hintoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Ranska on ollut aika ajoin WHO:n kärjessä listalla maailman paras terveydenhuolto. Suomi keikkuu yleensä sijoilla 31-35. Meillä on koko sote kuin musta aukko, nielee ja nielee, mutta moni juttu ei toimi ollenkaan. Erikoissairaanhoito pelaa, kuka sinne asti pääsee.

Saksassa olin kauan. Siellä oli silloin sellainen systeemi, että kun olit töissä, liityit yksityiseen sairaskassaan. Se on pakollista. Palkasta menee vähemmän veroa mutta melkein samanlainen summa (kuin muu vero) sitten sinne ersaztkasseen. Saatoit kävellä sitten suoraan erikoislääkärille ilman yleislääkärin lähetettä ja lyödä sen sairaskassakortin tiskiin. Ero karkeasti on siis siinä että me Suomessa maksamme kaiken valtiolle, joka sitten periaatteessa jättää meidät arvauskeskusten varaan, kun Saksassa maksetaan suoraan palkasta erillisille sairaskassoille vakuutusta, joka korvaa kulusi hammaslääkäriä myöten. Ero on myös siinä, että siellä tapasi lääkärin heti tietysti eli se toimii. Jos nyt menisin terveysasemalle, en minä mitään lääkäriä näkisi. Ehkä 2-3 viikon päästä.

Minulla on työpaikan soppari yksityisellä asemalla.

Saksassa oli myös täysin yksityisiä terveydenhoidon palveluntarjoajia, joilla ei ole sopimusta lakisääteisen sairausvakuutusjärjestelmän kanssa. Piti aina katsoa, että oli maininta Vertragsarzt, Kassenarzt tai ”Alle Kassen”,
 
Back
Top