Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[KMPMT]

Noh tuo tunnin juna kysely tehty maaseudun tulevaisuuden kautta ja ehkä sen lukijakunta on enemmän maaseutuhenkistä.

Kalliiksi tulee sen vanhankin radan korjaus missä on vanhaa merenpohjaa alla jossain kohdin. Ja kuinka moni taas unohtaa, että tuolla saadaan lähijunaliikenne Helsinki-Lohja ja Salo-Turku(tunnin juna brändi oli alkujaan huono.) Kai sekin liikenne maksaa, mutta taas valtio maksaa jotain R-junaa vastaavasti Helsinki-Tampere-välille. Se kun olisi Uudestakaupungista vielä Raumalle edes rata niin muodostaisi vielä enemmän verkostoa ja voisi tavarajunia ohjata Raumalta Kaakkois-Suomeen sitä kautta pääradan sijaan.. Ja tuo nyt se selvä oikoradan suunta länteen, idässä kun on useampia vaihtoehtoja: Helsinki-Kouvola, Helsinki-Kotka, Lahti-Mikkeli

Mutta mielestäni rautatiekeskustelu Suomessa liikaa keskittyy siihen tunnin junaan. Pitäs miettiä mikä sen VR:n rooli on ja antaako omistajaohjaus sen vanhojen monopolirahojen turvin lähteä vielä kohta edemmäs kuin Ruotsiin..

Orpon hallituksella oli rautateille mielestäni kolme isoa lakimuutosta:
-Junien ostoliikenteen salliminen kunnille ja alueille: Mielestäni täysin hullua, että lentoliikennettä saanut ostella kuinka, mutta henkilöjunaliikennettä vain LVM ja HSL. (Ehkä taas liittyy VR:n aiempaan monopoliin). Pitikö ensi vuonna asiassa tapahtua jotain.
-Kalustoyhtiö ostoliikenteeseen. Tästähän VR tykkää nyt kun se on vain ostoliikenteeseen liittyvä kalusto. VR:hän itse ajaa Ruotsissa junien ostoliikennettä sikäläisten kalustoyhtiöiden kalustolla.
-Suomen sisäisiin junatavarakuljetuksiin piti sallia gost-tyypin vaunut vakituisesti (Venäjän-standardin mitä nyt voisi Baltiastakin saada, kun siellä saavat käyttää kun saivat EU:hun liittyessä poikkeuksen), mutta juuri hiljattain EU torppasi. Nythän poikkeuslaki voimassa gost-vaunujen Suomen sisäisille kuljetuksille metsäteollisuuden kuljetuksissa ja säiliövaunujen kanssa vuoteen 2026 ja mitä suunnitellaan pidennettäväksi 2028:aan.. (=VR:n markkinaosuus säilynee suurena tavarapuolella, kun vaunukaluston hankinta täkäläiselle raideleveydelle haastavampaa..)

 

[Kaarne]

Kelan pääjohtaja ehdottaa valtion sponsoroimia lääkärikäyntejä:

Tallinnassa jopa ilmaista, Suomessa kaukana siitä – Kelan pääjohtaja nostaa esiin erikoisen ristiriidan

Kelan pääjohtajan mukaan yksityisen hoidon Kela-korvaukset pitäisi saada samalle tasolle julkisen terveydenhuollon hintojen kanssa. Kela ehdottaa, että omalääkärin saisi valita myös yksityiseltä puolelta.

www.iltalehti.fi

 

[Nargö]

Ei toimi Suomessa? Täällä vihervasemmisto on ideologisesti sitä mieltä, etteivät "pörriäiset" saa osallistua palvelujen tuottamiseen, tärkeintä ovat hallintohimmelit ja suojatyöpaikat.
Mäkin olin Germaaniassa ja kyllähän se järjestelmä toimi hyvin.
Työterveyshuolto pelittää meillä pääosin hyvin ja jostakin syystä sielläkin toimijat ovat enimmäkseen "pörriäisiä". On ne tyhymiä, kun sallivat yksityiset riistäjät, jotka maksimoivat voittojaan.

Työterveyshuollossa on se ongelma, että siellä tehdään rahan tienaamisen ja osin asiakastyytyväisyyden vuoksi myös monenlaista sellaista mikä ei ole kovin tarpeellista.

Hoitojen ja tutkimusten maksajan tulisi lähtökohtaisesti olla sama taho kuin niiden hyväksyjän, jotta kunnollinen motivaatio kustannustehokkuuteen säilyy.

 

[Raveni]

Työterveyshuollossa on se ongelma, että siellä tehdään rahan tienaamisen ja osin asiakastyytyväisyyden vuoksi myös monenlaista sellaista mikä ei ole kovin tarpeellista.

Hoitojen ja tutkimusten maksajan tulisi lähtökohtaisesti olla sama taho kuin niiden hyväksyjän, jotta kunnollinen motivaatio kustannustehokkuuteen säilyy.

Lyhyesti voisi sanoa, että yksityisellä ylihoidetaan ja julkisella alihoidetaan. Toisella vaikuttimena raha ja toisella henkilöstö resurssin puute.

 

[kimmo.j]

Työterveyshuollossa on se ongelma, että siellä tehdään rahan tienaamisen ja osin asiakastyytyväisyyden vuoksi myös monenlaista sellaista mikä ei ole kovin tarpeellista.

Hoitojen ja tutkimusten maksajan tulisi lähtökohtaisesti olla sama taho kuin niiden hyväksyjän, jotta kunnollinen motivaatio kustannustehokkuuteen säilyy.

Toisaalta voi kysyä kumpi on kokonaisuudessa kalliimpaa. Asioiden hoitaminen heti ja etupeltoon, vai se että annetaan sairauksien kehittyä kaikessa rauhassa sellaiselle tasolle, että niitä on pakko hoitaa.
Esim. Kansantautimme 2tyypin diabetes on helpompi hoitaa ja aiheuttaa vähemmän ongelmia jos siihen päästään puuttumaan 50 v kuin että ollaan ongelmissa 60v.
Tämä koskee sekä kustannuksia, että elämän laatua. Kun ei tarvitse sahata jalkoja pois, niin ihminen jaksaa työelämässä vielä muutaman vuoden.

Suomen ongelma on ollut viimeiset vuosikymmenet juuri perushoidon sakkaaminen.