Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[TomiDude]

Harvassa oppiaineessa on ”lukutunteja” ja kirjoitelman laatimista, kuten äidinkielessä. Itse reaaliaineessa (opetusvelvollisuus 23) puhun kuin ruuneperi koko päivän ja pidempien päivien päätteeksi se alkaa jo tuntua, kun alan olla vanha. Lisäksi pitääkseni itseni ”kartalla”, on pakko jatkuvasti seurata medioita ja veri vetää myös oppimaan lisää omaksi iloksi ja yleiseksi hyödyksi. Jälkimmäiseen tosin suhtaudun kuin harrastukseen.

 

[YJT]

Äidinkielenopettajien opetusvelvollisuus, ts. työtunnit, on kaikista aineenopettajista pienin, eli 18h (lähde: OAJ opetusvelvollisuus). Siksi pystyvät haalimaan enemmän lisätunteja, ja siksi tienaavat keskimääräisesti eniten.

Opetusvelvollisuus ei todellakaan ole sama kuin työtunnit. Riippuu aineesta, kuinka paljon työtä joutuu tekemään per oppitunti, mutta äidinkieli ei todellakaan ole työmäärältään pienempi tai edes sama kuin muut aineet. Ja siksi eivät pysty haalimaan enemmän lisätunteja.

Tästä aika moni muun aineen opettaja, etenkin luonnontieteiden opettajat, ovat perinteisesti olleet katkeria. Tähän aina silloin tällöin penätään uudistuksia, mutta ei näytä olevan isompia muutoksia tulossa.

Joo, varmaan ovat. Missä muussa aineessa opetuksen ulkopuolinen työ vie yhtä paljon aikaa kuin äidinkielessä?

Aina silloin tällöin tulee esille, että opettajillekin pitäisi olla kokonaistyöaika, eli opetus + valmisteleva työ + kokeiden korjaus ym + hallinnollinen työ, ja jonka pitäisi olla (vuositasolla) sama kuin muillakin palkansaajilla; tai työaikoja voitaisiin ainakin vertailla keskenään. Koska opettajan työajasta niin suuri osa on muuta kuin luokkahuonetyöskentelyä, voi olla vaikeaa hahmottaa, kuinka paljon sitä työtä oikeasti tehdään, ja tämä usein aiheuttaa katkeria kommentteja opettajien pitkistä lomista. Uskon, että ei ole montaakaan äidinkielen opettajaa, joka ei lähtisi lyhentämään omaa työaikaansa siihen vajaaseen 40 h / viikko, mitä muutkin tekevät. Vaikka muita pidempien lomien vaikutus huomioitaisiin, niin kyllä se työn määrä vähenisi roimasti. Mainittakoon, että käsittääkseni työnantajapuoli ei ole ollut kovin innoissaan tästä ajatuksesta.

 

[Huah]

Sorsasäätiöt, ay-järjestöt ja muut yhteiskunnan parasiitit kiljuu kuinka paha hallitus tuhoaa yhteiskunnan. Samaan aikaan ne ihmiset, asiantuntijat ja entiteetit, jotka on tehnyt ja tekee kaikkensa Suomen suunnan kääntämiseksi, kehuvat kilpaa kuinka historiallisen hyviä päätöksiä tämä hallitus nyt tekee.

Start-up yhteisö:

Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen hallituksen puoliväliriihestä: "Startupien merkitys suomalaisen talouden tulevaisuuden kivijalkana on ymmärretty." | Suomen startup-yhteisö

Suomen startup-yhteisö on iloinen siitä, että useammassa puoliväliriihen ehdotuksessa on huomioitu startup-yritykset.

www.sttinfo.fi

Esimerkki ihmisestä, jonka oma henkilökohtainen panos nostanut(tai pitänyt pinnalla) Suomea:

https://twitter.com/x/status/1915244866621030550

Paanasen kaltaisten ihmisten kiittelyitä on enemmänkin. Turha varmaan kaikkia on listata. Käytännössä hallituksen uudistukset noudattaa lähes täydellisesti suosituksia, jonka laati sellainen klusteri, joka koostuu eri teollisuuden alojen yhdistyksistä/asiantuntijoista, eläkeyhtiöistä, elinkeinoelämästä (yms) ja sellaisista asiantuntijoista, joiden oma kontribuutio on tuonut Suomeen töitä ja hyvinvointia. Enää ei kuunnella sorsäsäätiöitä, Suomen somalit ry:iä tai elokapinoita.

Viddu kun ihan oikeasti saataisiin tää hallituskokoonpano vielä vähintään ensi kauden ajan.

 

[baikal]

Noi Irlannin ongelmat ei tosin johdu alhaisesta yhteisöverosta.

Päihteet ovat siellä todella suuri ongelma. Päihteet ne ihmisiä kadulle vie, harvoin kadulla asuu raivoraittiita.

 

[tankki-tapsa]

Päihteet ovat siellä todella suuri ongelma. Päihteet ne ihmisiä kadulle vie, harvoin kadulla asuu raivoraittiita.

Useinkin myös toisin päin; alkaa maistua kun asuu "roskiksessa".

 

[Vonka]

Palataan Suomeen. Välitilinpäätöksen aika, kun on puolivälin krouvi.

Hallituksen tavoite oli luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Fakta: noin 50 000 työpaikkaa on kadonnut. Patistelu työttömyysturvaa heikentämällä ei toimi, jos työpaikkoja ei ole.

Kaksi vuotta on aikaa saavuttaa tavoite.

Lupaus parantaa ostovoimaa pitää varmasti, koska inflaatio on maltillistunut ja veronkevennykset tulevat. Tämä koskee vain työssä olevia.

Velalla elämisen piti loppua, mutta ei onnistunut. Alijäämä katetaan velalla, ja se on tavattoman suuri nyt. Viime vuonna 15,2 miljardia.

Kaksi vuotta on aikaa luoda työpaikkoja. Trump tekee hommasta haastavan tempoilullaan.

Hallitus on ollut vallassa nyt kaksi vuotta ja saavuttanut vain yhden kolmesta tavoitteestaan

Piti tulla 100 000 työpaikkaa lisää, mutta tulikin 300 000 työtöntä. Työnsä säilyttäneiden palkka taas riittää koko ajan paremmin.

yle.fi

 

[Vonka]

Mari Rantanen on ykkösaamussa. Siinä on nainen paikallaan kyllä. Järkevää tilannekatsausta sisäisen turvallisuuden osalta. Toimittaja yrittää kysellä ohi hänen tonttinsa vaikka hän sanoo toistuvasti, ettei hän sotkeudu työmarkkinatilanteeseen.

 

[YJT]

Verotuksen remontti olisi pitänyt tehdä ja vuosia aiemmin mutta hyvä, että sitä tehdään edes nyt. Veroalennuksen summista tehtyjen eri tuloluokkien taulukosta unohtuu lähes järjestään se, mikä osuus eri tuloluokilla on työssäkäyvien määrässä. Ylempien tuloluokkien määrä on paljon pienempi kuin muiden ja toisaalta eniten tienaavat maksavat puolet koko verokannasta ja alle 20K tienaavien ollessa ilman veronmaksuvelvoitetta. Eniten on luonnollisesti mediaanipalkan tuloluokissa.

Tästä on itsenikin pitänyt kommentoida.

Usein valitetaan siitä, kuinka vaikeaa on rekrytoida huippuosaajia ulkomailta - kun ei tarkoiteta 17-vuotiaita aivokirurgeja - ja kuinka vaikeaa on estää aivovuoto ulkomaille. Nämä huippuosaajat eivät usein ole tyhmiä, ja osaavat laskea, paljonko viivan alle jää. Suomella on useita vetovoimatekijöitä, mutta korkea verotus on käsittääkseni yksi merkittävä rekrytointia haittaava tekijä. Ei Suomesta tälläkään mitään veroparatiisi tule, mutta kuitenkin parantaa kilpailukykyä isommissa tuloluokissa. Ja näiden verorahojen merkitys valtion budjetissa lienee kuitenkin varsin pieni.

On helppoa kauhistella, miten rikkaille annetaan isompia helpotuksia, mutta tavoitteen tulisi kuitenkin olla että tehdään päätöksiä joiden nettohyöty on mahdollisimman hyvä. Minulle sopisi että kaikkein eniten tienaavien ei tarvitsisi maksaa juuri ollenkaan veroja, jos siitä saatava nettohyöty olisi positiivinen.

 

[Vonka]

Tästä on itsenikin pitänyt kommentoida.

Usein valitetaan siitä, kuinka vaikeaa on rekrytoida huippuosaajia ulkomailta - kun ei tarkoiteta 17-vuotiaita aivokirurgeja - ja kuinka vaikeaa on estää aivovuoto ulkomaille. Nämä huippuosaajat eivät usein ole tyhmiä, ja osaavat laskea, paljonko viivan alle jää.

Suomi ei välttämättä ole toivemaa kuin eläteille. Jos on osaaja, hän voi miettiä, haluaako olla Lontoossa, Berliinissä, Genevessä vai olisiko Kouvola mitään. Koulutamme verovaroilla ulkomaalaisia toivoen, että he jäisivät, mutta monet ilmaisevat jo koulutusvaiheessa käyttävänsä tätä ilmaisena ponnahduslautana. Ammattiopistoissa olevat ukrainalaisetkin sanovat usein, etteivät oikein jaksaisi alkaa opettelemaan Suomea, kun kumminkin siirtyvät muualle.

 

[YJT]

Suomessa ei välttämättä ole suuren maailman fiilistä, mikä voi toki karsia kiinnostusta. Toisaalta, Suomessa ei ole suuren maailman fiilistä, mikä saattaa lisätä kiinnostusta.

Kun lukee haastatteluja Suomeen tulleista ammattilaisista (siis jotka ovat valinneet tulla Suomeen), niin esiin tulee vetovoimatekijöitä joita itse ei ehkä osata arvostaa tai pitää mitenkään maininnan arvoisina, mutta jotka voivat olla jonkun toisen mielestä erittäin arvokkaita. Tällaisia asioita ovat mm. turvallisuus, puhtaus, rauhallinen elämänmeno, ja että kaikki vain toimii.

 

[23SNTJ]

Sairas yhteiskunta siinä mielessä, että naapuri on enemmän oikeutettu sun työn hedelmiin, kun sä itse... Oli laiska tai ei, mutta kuitenkin.

 

[baikal]

Mikä on huippuosaaja ja missä tuloluokissa siinä pyöritään?

 

[YJT]

Mikä on huippuosaaja ja missä tuloluokissa siinä pyöritään?

Mä määrittelisin huippuosaajan jotakuinkin sellaiseksi väeksi, jota rekrytoidaan toisista yrityksistä. Siis niin päin että headhunter ottaa yhteyttä ja houkuttelee vaihtamaan firmaa, eikä niin päin että henkilö vastaa työpaikkailmoitukseen. Tämä ei ole poissulkeva määritelmä, vaan antaa enemmänkin jonkinlaisen viiteryhmän. Myös esim. joku yliopisto-opiskelija voi olla huippuosaaja.

Toki huippuosaaja voi itsekin hakea työpaikkaa toisesta firmasta, mutta lähtökohta on että niitä työpaikkoja ei ilmoitella työkkärissä hakuun.

Tuloluokasta en osaa sanoa; käsittääkseni palkka on sopimuksen varainen, eikä mennä TESsin mukaan. Lähtökohtaisesti varmaan kuitenkin niin, että kun henkilön osaamisesta kilpaillaan, niin pystyy hinnoittelemaan itsensä korkeammalle kuin peruspuurtaja.

Lisäys: Ehkä huippuosaaja voi olla sellainen henkilö, että tiettyyn työtehtävään halutaan juuri se tietty henkilö, eikä ketä tahansa vaatimukset täyttävää.

Samalla on todettava, että Suomeen tulee ulkomailta myös muita ammattilaisia kuin em. määritelmän mukaisia huippuosaajia.

 

[Huah]

Mikä on huippuosaaja ja missä tuloluokissa siinä pyöritään?

Noi ns. avainhenkilöt, joita Suomeen yritetään houkutella tienaisi >5800€/kk.

 

[baikal]

Eikö muka yrityksillä ole varaa hommata sorville tuon hintaista väkeä? Jos kyseessä oikeasti on edes melkein huippuosaaja, niin ei tuo ole edes kallis. Mistähän tämä jatkuva kitinä kertoo?

Suomella on vetovoimatekijänsä, mutta on miinuksensakin. Vonka, tuo vanha huuhkaja, jo kuvasikin, miten opiskelijat vaihtavat maata valmistuttuaan ja se on fakta. Meiltä puuttuu houkuttelevuuden lisäksi pitovoimaa.

Ulkomailla koko työuransa puurtanut serkkutyttö kommentoi tätä joskus suunnilleen näin: suurin ongelma on se, että kilpailijamaat tarjoavat jo haastattelussa pysyvää työsuhdetta, asunto kalustettuna, korkealuokkaisen terveysvakuutuksen, määritellyn perehdyttämisen, perhe huomioidaan, automaattina harrastuskortit jne. Hänen mielestään Suomessa elää edelleen kuvitelma siitä, että ulkkiksen pitää hattu kourassa olla ikionnellinen, kun saa taivaallisen onnenpotkun ja edes mahdollisuuden päästä nauttimaan onnelasta. Näin siis kertoo ihminen, joka teki yli 30 vuotta työtä ulkomailla ja kaikesta päätellen huippuosaajana.

Osa yrityksistä saa työvoimansa ja pitää siitä kiinni. Osa ei ja se osa keskittyy ulvomaan yhteiskunnan velvollisuutta hoitaa asiat. On meillä vielä oppimista.

 

[Raveni]

Palataan Suomeen. Välitilinpäätöksen aika, kun on puolivälin krouvi.

Hallituksen tavoite oli luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Fakta: noin 50 000 työpaikkaa on kadonnut. Patistelu työttömyysturvaa heikentämällä ei toimi, jos työpaikkoja ei ole.

Kaksi vuotta on aikaa saavuttaa tavoite.

Lupaus parantaa ostovoimaa pitää varmasti, koska inflaatio on maltillistunut ja veronkevennykset tulevat. Tämä koskee vain työssä olevia.

Velalla elämisen piti loppua, mutta ei onnistunut. Alijäämä katetaan velalla, ja se on tavattoman suuri nyt. Viime vuonna 15,2 miljardia.

Kaksi vuotta on aikaa luoda työpaikkoja. Trump tekee hommasta haastavan tempoilullaan.

Hallitus on ollut vallassa nyt kaksi vuotta ja saavuttanut vain yhden kolmesta tavoitteestaan

Piti tulla 100 000 työpaikkaa lisää, mutta tulikin 300 000 työtöntä. Työnsä säilyttäneiden palkka taas riittää koko ajan paremmin.

yle.fi

Hallitus ei ole onnistunut kaikissa tavoitteissaan. Onko se hallituksen vai ulkoisten asioiden syytä? Mielestäni jälkimmäisen. Kyse ei mielestäni ole siitä etteikö yritystä olisi ollut. Suomen tilanne on miten sen kauniisti muotoilee katastrofaalinen ja moni poliitikko saati kansalainen ei sitä edes ymmärrä. Työpaikkojen luominen on karannut eikä hallitus tosiasiassa voisi edes työpaikkoja luoda. Niitä luovat menestyvät yritykset ja tämä ei ole täysin hallituksen päätettävissä oleva asia muutoin kuin siltä osin, että voidaan luoda hyvä maapohja yrityksille kasvaa ja menestyä. Lopulta kyse on sitten siitä tuotteesta ja hinnasta joilla lähdetään kilpailemaan. Suomi ei ole työvoiman suhteen halpamaa ja sitä työvoimaakin on rajoitetusti niin se sitten näkyy helposti lopputuotteen hinnassa.

Globaalit markkinat tarkoittaa globaalia kilpailua. Suomi ei ole ollut päättämässä usan presidentistä ja tämän tullipolitikasta tai Venäjän aloittaman sodan maailman markkinoita heiluttavasta vaikutuksesta. Eikä koronan aiheuttamista ongelmista. Tähän kun laitetaan kirsikaksi kakun päälle se, että vuodesta 2008 asti talous ja tuottavuus on polkenut paikoillaan niin onko oikeasti ihme, että alkaa laarin pohja näkymään myös velkamarkkinoilla?

Hallituksen ostovoima paketti on mielenkiintoinen ja tuli hävityn kunta- ja aluevaalien jälkeen. Kansalaiset eivät ymmärrä miksi säästöjä on tehty ja miksi kaikkeen ei ole varaa. Aivan sama mistä koetataan säästää niin se usein osuu tulonsiirtoihin ja niitä saaviin. Näitähän henkilöitä Suomessa riittää niin oikealta vasemmalle. Nurina ja hampaiden kiristely on taattu. Se ei osu näihin suomaliisin harvoihin rikkaisiin ja niihin osaajiin jotka ovat jo lähteneet maasta. Tämäkin ns. aivovuoto on kiihtynyt ja pahetaa entisestään tilannetta. Ostovoima tuskin paranee myöskään näillä paketeilla jos oikea käsi ottaa ja vasen antaa. Samalla tehtiin aika suuria muutoksia verovähennyksiin niin monella työntekijällä se ostovoima itseasiassa laskee vaikka laskua vähän loivennettiin.

Tämä paketti myös syö aika hyvin saadut säästöt jotka ovat olleet kosmeettisia ja arvioihin perustuvia lopulta. Todellisuudessa varsinaisia leikkauksia ei ole edes tehty vaan enemmänkin ns. leikkaukset ovat kohdistuneet kustannusten nousuun. Eli kustannukset eivät ole nousseet aivan niin paljon mitä ilman niitä. Varsinkin sote puolella näin. Eli todellisuudessa ei ole leikattu kustannuksia vaan loivennettu nousua.

Kyllä tässä vielä ihmeissään ollaan tuon velan kanssa ja samalla entistä useampi lähtee nostelemaan maasta.

 

[Raveni]

Suomi ei välttämättä ole toivemaa kuin eläteille. Jos on osaaja, hän voi miettiä, haluaako olla Lontoossa, Berliinissä, Genevessä vai olisiko Kouvola mitään. Koulutamme verovaroilla ulkomaalaisia toivoen, että he jäisivät, mutta monet ilmaisevat jo koulutusvaiheessa käyttävänsä tätä ilmaisena ponnahduslautana. Ammattiopistoissa olevat ukrainalaisetkin sanovat usein, etteivät oikein jaksaisi alkaa opettelemaan Suomea, kun kumminkin siirtyvät muualle.

Tämä on juuri se ongelma johon pitäisi lukukausimaksuilla puuttua. Ei kannata kouluttaa kilpailijoita. Enkä kyllä ihmettele sinänsä miksi lähtevät. Eihän Suomessa todellisuudessa ole oikein mitään kilpailuvalttia kansainväliselle osaajalle. Täällä on korkeammat verot, korkeammat hinnat, monesti ikävämpi ilmasto kun huomioidaan tuloluokka eli niillä tuloilla voi hankkia vaikka ilmastoidun asunnon jossa uima-allas. Täällä on verrattain pienet piirit. Täällä on kyllä luontoa, rauhaa ja ehkä turvallisuutta. Miten merkityksellisiä asioita sitten rahan ja ostovoiman rinnalla jolla voidaan toisinaan myös turvallisuutta sekä rauhallisuutta ostaa? En tiedä.

 

[Raveni]

Suomessa ei välttämättä ole suuren maailman fiilistä, mikä voi toki karsia kiinnostusta. Toisaalta, Suomessa ei ole suuren maailman fiilistä, mikä saattaa lisätä kiinnostusta.

Kun lukee haastatteluja Suomeen tulleista ammattilaisista (siis jotka ovat valinneet tulla Suomeen), niin esiin tulee vetovoimatekijöitä joita itse ei ehkä osata arvostaa tai pitää mitenkään maininnan arvoisina, mutta jotka voivat olla jonkun toisen mielestä erittäin arvokkaita. Tällaisia asioita ovat mm. turvallisuus, puhtaus, rauhallinen elämänmeno, ja että kaikki vain toimii.

Tämä totta mutta toisaalta siihen rauhaankin ajan myötä kyllästyy. Se luonto, kauneus ja rauha monesti innostavat alkuun kun sellaisesta ei ole kokemusta. Kun on vuosia siitä nauttinut niin se alkaa tuntua tavalliselta ja huomaa, että myös toisenlainen elämä vaikkapa kaupungissa voikin olla helppoa ja mukavaa.

 

[Huah]

Eikö muka yrityksillä ole varaa hommata sorville tuon hintaista väkeä? Jos kyseessä oikeasti on edes melkein huippuosaaja, niin ei tuo ole edes kallis. Mistähän tämä jatkuva kitinä kertoo?

Suomella on vetovoimatekijänsä, mutta on miinuksensakin. Vonka, tuo vanha huuhkaja, jo kuvasikin, miten opiskelijat vaihtavat maata valmistuttuaan ja se on fakta. Meiltä puuttuu houkuttelevuuden lisäksi pitovoimaa.

Ulkomailla koko työuransa puurtanut serkkutyttö kommentoi tätä joskus suunnilleen näin: suurin ongelma on se, että kilpailijamaat tarjoavat jo haastattelussa pysyvää työsuhdetta, asunto kalustettuna, korkealuokkaisen terveysvakuutuksen, määritellyn perehdyttämisen, perhe huomioidaan, automaattina harrastuskortit jne. Hänen mielestään Suomessa elää edelleen kuvitelma siitä, että ulkkiksen pitää hattu kourassa olla ikionnellinen, kun saa taivaallisen onnenpotkun ja edes mahdollisuuden päästä nauttimaan onnelasta. Näin siis kertoo ihminen, joka teki yli 30 vuotta työtä ulkomailla ja kaikesta päätellen huippuosaajana.

Osa yrityksistä saa työvoimansa ja pitää siitä kiinni. Osa ei ja se osa keskittyy ulvomaan yhteiskunnan velvollisuutta hoitaa asiat. On meillä vielä oppimista.

Nyt en ole varma mitä tarkoitat, että yrityksillä ei ole varaa täh?

Varmistan nyt vaan, että ollaan kaikki kartalla tästä asiasta: Tänne pyritään nyt houkuttelemaan ulkomaisia oikeita osaajia veroporkkanalle ja se raja sen porkkanan saamiseksi on, että kyseinen osaaja tienaa bruttona >5800€/kk. Kyseisellä osaajalla on tällöin mahdollisuus tienata nettona huomattavasti mukavammin kuin monessa ns. kilpailijamaassa.

Loppupeleissä yritykset tietysti päättävät paljonko he haluavat asiantuntijoilleen maksaa. Jos esimerkiksi Nokia jostain syystä haluaisi maksaa toisessa maassa samalle osaajalle 200k ja Suomessa vähemmän, niin sille voi valtio tehdä aika vähän. Ja ei ne kilpailijaMAAT tosiaan noita luettelemiasi asioita tarjoa, vaan yritykset.

 

[Huah]

Hallitus ei ole onnistunut kaikissa tavoitteissaan. Onko se hallituksen vai ulkoisten asioiden syytä? Mielestäni jälkimmäisen. Kyse ei mielestäni ole siitä etteikö yritystä olisi ollut. Suomen tilanne on miten sen kauniisti muotoilee katastrofaalinen ja moni poliitikko saati kansalainen ei sitä edes ymmärrä. Työpaikkojen luominen on karannut eikä hallitus tosiasiassa voisi edes työpaikkoja luoda. Niitä luovat menestyvät yritykset ja tämä ei ole täysin hallituksen päätettävissä oleva asia muutoin kuin siltä osin, että voidaan luoda hyvä maapohja yrityksille kasvaa ja menestyä. Lopulta kyse on sitten siitä tuotteesta ja hinnasta joilla lähdetään kilpailemaan. Suomi ei ole työvoiman suhteen halpamaa ja sitä työvoimaakin on rajoitetusti niin se sitten näkyy helposti lopputuotteen hinnassa.

Globaalit markkinat tarkoittaa globaalia kilpailua. Suomi ei ole ollut päättämässä usan presidentistä ja tämän tullipolitikasta tai Venäjän aloittaman sodan maailman markkinoita heiluttavasta vaikutuksesta. Eikä koronan aiheuttamista ongelmista. Tähän kun laitetaan kirsikaksi kakun päälle se, että vuodesta 2008 asti talous ja tuottavuus on polkenut paikoillaan niin onko oikeasti ihme, että alkaa laarin pohja näkymään myös velkamarkkinoilla?

Hallituksen ostovoima paketti on mielenkiintoinen ja tuli hävityn kunta- ja aluevaalien jälkeen. Kansalaiset eivät ymmärrä miksi säästöjä on tehty ja miksi kaikkeen ei ole varaa. Aivan sama mistä koetataan säästää niin se usein osuu tulonsiirtoihin ja niitä saaviin. Näitähän henkilöitä Suomessa riittää niin oikealta vasemmalle. Nurina ja hampaiden kiristely on taattu. Se ei osu näihin suomaliisin harvoihin rikkaisiin ja niihin osaajiin jotka ovat jo lähteneet maasta. Tämäkin ns. aivovuoto on kiihtynyt ja pahetaa entisestään tilannetta. Ostovoima tuskin paranee myöskään näillä paketeilla jos oikea käsi ottaa ja vasen antaa. Samalla tehtiin aika suuria muutoksia verovähennyksiin niin monella työntekijällä se ostovoima itseasiassa laskee vaikka laskua vähän loivennettiin.

Tämä paketti myös syö aika hyvin saadut säästöt jotka ovat olleet kosmeettisia ja arvioihin perustuvia lopulta. Todellisuudessa varsinaisia leikkauksia ei ole edes tehty vaan enemmänkin ns. leikkaukset ovat kohdistuneet kustannusten nousuun. Eli kustannukset eivät ole nousseet aivan niin paljon mitä ilman niitä. Varsinkin sote puolella näin. Eli todellisuudessa ei ole leikattu kustannuksia vaan loivennettu nousua.

Kyllä tässä vielä ihmeissään ollaan tuon velan kanssa ja samalla entistä useampi lähtee nostelemaan maasta.

Pitää myös muistaa, että Suomi on siinä suhteessa aika poikkeuksellinen maa, että täällä on käytännössä kaikki lainat sidottu euriboriin. Sen äkillinen nousu kuritti suomalaisia todella paljon. Se on nyt ollut todella vahvassa laskussa ja tämä tulee kyllä näkymään positiivisesti kotimaisten kuluttajien mahdollisuudessa kuluttaa.

Ellei kauppasota venähdä todella pitkäksi ja pahaksi, niin silloin mielestäni on melko todennäköistä, että talous tulee kääntymään selkeään nousuun. Euriborien lasku myös luonnollisesti tarkoittaa asuntokaupan vilkastumista ja rakentamisen lisääntymistä. Saksassakin olisi 1000 miljardin stimulus sopivasti käynnissä, mikä tarkoittaisi aika selkeää boostia Suomen viennille.

Trumpin sekoilu on se ainoa asia mikä minua huolestuttaa, mutta en pidä todennäköisenä, että se voi jatkaa tuota tullisekoiluansa kovin pitkään.

Niin ja se lisääntynyt kotimainen kysyntä tarkoittaisi myös suoraa boostia valtion kassaan, koska yleinen alv on nyt korkeampi.