Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Valtion budjetti lukuina​

Jos käytät taulukoiden tietoja, on lähde mainittava.

Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa​


VuosiTulot ilman nettolainanottoaMenot ilman nettokuoletuksiaTasapaino
200438,536,32,2
20053937,51,6
20064139,41,6
200743,240,32,9
200844,343,50,8
200937,546,9-9,4
201039,149,9-10,8
201143,250,4-7,1
201245,753,4-7,7
201346,254,6-8,4
201447,754,2-6,6
201549,053,7-4,7
201649,554,4-4,9
201751,355,0-3,7
201854,955,2-0,3
201953,355,3-2,0
202049,667,1-17,4
202156,466,0-9,6
202260,366,3-6,0
202372,981,6-8,6
202474,686,7-12,1
202576,990,1-13,2
Lukitaan valtion menot vuoden 2022 tasolle ja tulot vuoden 2025 tasolle, niin joka vuosi budjetista jää 10 miljardia velkojen lyhentämiseen ja puolustuksen aukkojen paikkaamiseen. Tällä konstilla valtio on velaton vuoteen 2060 mennessä.
 
Viimeksi muokattu:
"Vieläkään ei ole ymmärretty, että leikkaaminen on lahjattomien hommaa. Siihen pystyy tarvittaessa vaikka koulutettu apina. Vain lahjakkaat pystyvät luomaan uutta kasvua. Veronmaksajat ja osakkeenomistajat saisivat vaatia maata ja yrityksiä johtavalta luokalta huomattavasti nykyistä enemmän.

Vaikeaa se silti näyttää Suomessa olevan. Kun varsinaisesti menoja ei ole taidettu leikata sitten ysärin. On allokoitu menoja uudelleen ja jarrutettu menojen kasvua.

 
Eiköhä Suomessa ole velkaelvytystä kokeiltu ja käytetty niin että riittää, ja tiedetään kuinka se tepsii.

Vasemmisto on määrännyt perskekoa lukuunottamatta rahan käytöstä, ja ohjenuorana on ollut jakovara ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Rakenteellisiin muutoksiin sitä ei ole käytetty, koska AY on määrännyt tahdin.

Lopputulemana on velkaa niin, että sitä riittää pitkäksi aikaa.
 
Tuottamattomat rönsyt pitää leikata, mutta yrityksetkin investoivat sellaiseen, joka tuo tuloja tulevaisuudessa. Suomi nousi aikanaan muiden länsimaiden tasolle satsaamalla lujasti koulutukseen. Sekin loppui 1990-luvulla. Nythän olemme jo Chilen alapuolella koulutusmaana. Ne ovat tietysti juttuja, joiden poikiminen on vuosikymmenien kysymys.

Vaikutukset pitäisi ymmärtää. Ei tämä voi olla niin vaikeaa.

Kiurun sote meni perseelleen. Se tulee olemaan huono juttu. Sitä hallitusohjelma ei korjaa. Ei ole puhtia muuttaa.
 
Tuottamattomat rönsyt pitää leikata, mutta yrityksetkin investoivat sellaiseen, joka tuo tuloja tulevaisuudessa. Suomi nousi aikanaan muiden länsimaiden tasolle satsaamalla lujasti koulutukseen. Sekin loppui 1990-luvulla. Nythän olemme jo Chilen alapuolella koulutusmaana. Ne ovat tietysti juttuja, joiden poikiminen on vuosikymmenien kysymys.

Vaikutukset pitäisi ymmärtää. Ei tämä voi olla niin vaikeaa.

Kiurun sote meni perseelleen. Se tulee olemaan huono juttu. Sitä hallitusohjelma ei korjaa. Ei ole puhtia muuttaa.
Sote oli hyvä esimerkki siitä että meikäläinen päätöksenteko on rikki. Kun tarjolla on herkullinen miljardikakku, niin siitä on aivan pakko saada siivut omille tukijoukoille, kuten pörriäisille ja toisaalta kotikonnuille. Yhteinen etu ei voisi vähempää kiinnostaa. Syntyihän se sitten lopulta puoliksi väkisin. Lopputulos ei tosin häikäise.
 
En kuulu minäkään vielä voittajien joukkueeseen, joten maksan "iloiten veroja".

Joku tässä nyt haisee.Talous on dynaaminen järjestelmä, jossa päätöksillä on monimutkaisia vaikutuksia. Kun ihmiset alkavat säästää, yritykset menettävät asiakkaita, työpaikkoja katoaa ja ihmisten epävarmuus syvenee. Talous taantuu.

Seurauksena on negatiivinen kierre: leikataan lisää ja jälleen kulutus vähenee, työllisyys heikkenee ja verotulot pienenevät edelleen. Näin on mielestäni käynyt.

En kuitenkaan tutkimatta hutki. Esitän haasteen parviälylle. Onko politiikka, jossa heikoimmassa asemassa olevat maksavat laskun ja suurituloisille tarjotaan verohelpotuksia, toiminut jossain? Onko näyttöjä onnistumisesta?

Orpon epäonnistumista selitetään Ukrainan sodalla, Marinin alijäämää loppuvaiheessa samalla teesillä + koronalla. Varmaan vaikeaa on, mutta joku vanhoissa väsyneissä silmissäni yksinkertaisesti mättää.

Katso liite: 124534
Viro, Sveitsi, Ruotsi, Tanska, Islanti jne. Kaikissa näistä julkinen sektori Suomea pienempi, sosiaaliturvan taso alhaisempi ja ay-liikkeen asema vähäisempi (Tanskassa mm. ansiosidonnaisella on summassa katto). Sveitsiläisen keskimääräinen varallisuus on n. 4 kertaa suurempi kuin suomalaisen. Ruotsissa ylimmät marginaaliverot ovat reilusti Suomen alapuolella.

Suomessa valtava ongelma on se, että kustannustaso on korkealla verotuksella hinattu niin ylös, että pienellä palkalla ei tule toimeen ilman tukia (ja tuet nostavat julkisen sektorin menoja), jolloin iso joukko ihmisiä on pakotettu tukiriippuvuuteen, koska kaikille ei kerta kaikkiaan ole hyväpalkkaisia töitä. Tämä johtaa ja on johtanut moraalin rappioon, jota Alma Tuuva symboloi täydellisesti. 1980-luvulla Alma Tuuvaa olisi halveksittu yli puoluerajojen. Nykyään häntä iso osa poliittisesta kentästä ylistää.
 
Tuottamattomat rönsyt pitää leikata, mutta yrityksetkin investoivat sellaiseen, joka tuo tuloja tulevaisuudessa. Suomi nousi aikanaan muiden länsimaiden tasolle satsaamalla lujasti koulutukseen. Sekin loppui 1990-luvulla. Nythän olemme jo Chilen alapuolella koulutusmaana. Ne ovat tietysti juttuja, joiden poikiminen on vuosikymmenien kysymys.

Vaikutukset pitäisi ymmärtää. Ei tämä voi olla niin vaikeaa.

Kiurun sote meni perseelleen. Se tulee olemaan huono juttu. Sitä hallitusohjelma ei korjaa. Ei ole puhtia muuttaa.
Jos en väärin muista, niin koulutukseen käytettävät määrärahat/nuppi ovat jatkuvasti kasvaneet. Mutta koulutuksen laatu ja kohdennus ovat aivan pielessä. Etenkin kovien luonnontieteitten opetus, joka olisi avainasemassa korkean tuottavuuden toiminnassa, on retuperällä. Naamakirjan matematiikkaryhmässä etenkin kokeneemmat matikanopet toivottavat Krista Kiurun "digiloikan" alimpaan helvettiin.

Vihervasemmistolle akateemisten tutkintojen määrä on itsetarkoitus; mitään väliä ei ole sillä, mikä tuottavuus kyseisellä tutkinnolla saavutetaan. Esimerkiksi Sveitsissä on valittu toinen tie. Sielläkin arvostetaan korkeaa osaamista, mutta paljon laajemmalla ajatuksella, ei akateemisten maisterien ja tohtorien määrällä. Olikohan Panu Kaila, joka totesi, että Japanissa nauretaan suomalaiselle puurakentamiselle tämän japanilaisittain huonon laadun takia. Suomessa ei arvosteta henkisellä tasolla ei-akateemisia osaajia. Ne meistä, jotka kävivät pääosan peruskoulusta 1980-luvulla, muistanevat hyvin, kuinka ilmapiiri esimerkiksi opettajien keskuudessa oli avoimesti, että ainoa oikea "sivistynyt" koulutuspolku on lukio->yliopisto ja jokin paperinpyörittäjän virka.

Koulutukseen ei tarvita senttiäkään lisää rahaa, tarvitaan koulujärjestelmän remontti.
 
Back
Top