Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[tonoppa]

No köyhät ja sairaatko ne tämän on paskoneet. Vitut. Kyllä sen ovat tehneet löperökätiset poliitikot jokaisesta puolueesta. Ja sijaintimme vaikutus on suurempi kuin halutaan edes uskoa.

Oli miten oli niin tuo suomalais-ddr:läinen koulukiusaamismentaliteetti ei edistä pätkääkään mitään. Se hajoittaa, ei korjaa.

Hallitus teki työttömiä kannustavia päätöksiä. Eli tiukensi ja leikkasi. Vähenikö työttömyys? No ei. Kun niitä avoimia paikkoja ei ole tarpeeksi.

Kansa äänestää ne löperökätiset poliitikot valtaan kerta toisensa jälkeen.

Kivahan se olisi tukea kaikenlaista porukkaa. Harmillinen todellisuus vaan on se että Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Tuo on kansainvälisesti mitattuna aivan käsittämättömän surkea saavutus joka hakee vertaistaan. Ehkä jostain Venezuelasta löytyy? Rahaa nyt vaan ei ole, mutta silti sitä pumpataan ulkomaille ja luoja ties mihin säätiötoimintaan. Itse panostaisin maanpuolustukseen, esim. F-35-hankkeen rahoitukseen menee liki pari miljardia vuodessa nykyisellään, lainarahaa.

Ja köyhiltähän ei ole oikeasti edes leikattu. Toimeentulotuki on edelleen indeksikorjattu ja se on liki 600€ kuukaudessa. Se on siis asumisen, terveydenhuollon, lääkkeiden, sähkön jne jälkeen. Ja siihen päälle kaikki muu, suoraan veronmaksajilta.

 

[Vonka]

Harmillinen todellisuus vaan on se että Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Tuo on kansainvälisesti mitattuna aivan käsittämättömän surkea saavutus joka hakee vertaistaan.

Sepä ei köyhää kiusaamalla muutu eikä muutu näköjään työpaikoiksi nämä toimet myöskään.

Ei liikahda ruuhi tälläkään kokoonpanolla.

 

[Vonka]

Politiikassa ei ole kyse oikeasta väärästä. Se on politiikkaa. Yleensä se on tulonsiirtojärjestelmä kulloistenkin voimasuhteiden mukaan. Muuten se on puhetta ja lupauksia.

Fanikatsomossa eli tunnollisten äänestäjien joukossa tätä ei välttämättä ymmärretä. Fanius on uskonnon tyyppinen melkeinpä mihinkään todelliseen perustumaton tila. Todellinen fani ei myöskään muuta kantaansa puolueesta, vaikka se kusisi suuhun.

Monien pitäisi tehdä itsenäisyystaistelu ja äänestää jotain ihan muuta kuin aiemmin ihan vain, koska se tekee hyvää itselle vapautua urasta.

 

[baikal]

Sepä ei köyhää kiusaamalla muutu eikä muutu näköjään työpaikoiksi nämä toimet myöskään.

Ei liikahda ruuhi tälläkään kokoonpanolla.

No ei. Ylipäätään en usko näihin dogmeihin, joita poliitikot puolueesta riippumatta vääntää äheltävät. Kukin vuorollaan jakaa jotain ns. Omilleen. On tärkeää, että kukin kansanedustaja voi jakaa jotain omilleen. Jos ei muuta niin tienpätkä, siltarumpu tai tunnin juna.

Nokia krapula osoittautui depressioksi. Valuutan vaihtaminen ajoi maasta 200 k työpaikkaa, pääkonttorit vaihtuivat sivukonttoreiksi, on ollut soneraa nokiaa nestettä kemiraa energiayhtiöitä EU taakanjakoa avustuspakettia uniperia ja mitä muuta.

Köyhät, sairaat ja työttömät vastuuseen. Sanonko mitä.

 

[Museo]

No köyhät ja sairaatko ne tämän on paskoneet. Vitut. Kyllä sen ovat tehneet löperökätiset poliitikot jokaisesta puolueesta. Ja sijaintimme vaikutus on suurempi kuin halutaan edes uskoa.

Oli miten oli niin tuo suomalais-ddr:läinen koulukiusaamismentaliteetti ei edistä pätkääkään mitään. Se hajoittaa, ei korjaa.

Hallitus teki työttömiä kannustavia päätöksiä. Eli tiukensi ja leikkasi. Vähenikö työttömyys? No ei. Kun niitä avoimia paikkoja ei ole tarpeeksi.

Kyllä me nyt @baikal suurin piirtein aavistetaan mistä syyt talouskasvun hiipumiseen Suomessa johtuvat, tai ainakin minä luulen aavistavani.

Eli jotenkin niinhän tuo meni, että Suomi on pitkään ollut harvaanasuttu ja vähäväkinen rajamaa. Täällä on totuttu selviämään yksikseen optimoimalla asioita. Teollistuminen ja kansan koulutustason nousu mahdollistivat sitten teollisuustuotannon optimoinnin, ja nuoren väestön kasvu ylläpiti kasvua. Optimoinnin huippu oli, kun Nokia paketoi radioteknologian teollisiksi tuotteiksi maailmanmarkkinoille. Luu jäi vetävän käteen, kun olisi pitänyt ylläpitää talouskasvua siirryttäessä teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan väestön samaan aikaan ikääntyessä. Väestönkasvu ei tuonut enää dynaamisuutta talouteen, ja syrjäisten seutujen autisti suomalainen insinööri oli tottunut optimoimaan eli tulemaan toimeen vähemmällä, leikkaamaan ja sopeutumaan sillä tavoin. Kun olisi pitänyt luoda uusia yhteyksiä ja rakentaa palveluekosysteemejä dynaamisesti digitalisaatiota hyödyntäen, niin tyydyttiin ottamaan lainaa ja kusemaan eri tavoin omiin muroihin. Lopulta paukut täällä Pohjolassa eivät vain riittäneet olla mukana globaalissa, kytkeytyneessä ja tietointensiivisessä taloudessa niin, että meillä siitä koko maa hyötyisi.

Edit: Tämä oli itseltäni ensimmäinen yritys sanoittaa omat ajatukseni tästä asiasta jota olen vuosia pohdistellut. Sanokaa nyt foorumiveljet (ja mahdolliset siskot) @EK @Vonka @Bwana @fulcrum ja muut olenko ihan hakoteillä tässä?

Edit2: Toki olen tästä kahvipöydässä keskustellut ohimennen työpaikan taloustietelijöiden kanssa. Heidän vastaus menee niin että klassisen taloustieteen teorian mukaan talouskasvua pidetään väestönkasvun, investointien ja innovaatioiden summana. Asian sisäinen dynamiikka ei kuitekaan kuulemma ole taloustieteen perinteinen tutkimusalue vaan tämä Suomen kyykkääminen jää taloustieteen kannalta mustaksi laatikoksi, voimme vain sanoa ettei taloutemme ollut tarpeeksi dynaaminen...

 

[Nargö]

Meillä ei varmaan änestet ikinä pesuomalaisia.

Sosiaali- ja terveysministerin avustaja haukkui yhteiskunnan tukia odottavat luuseriksi – ”Olette ansainneet köyhyytenne”

Eduskunta-avustaja Mikko Talso myöntää Facebookissa julkaistun kirjoituksen olevan karkea, mutta seisoo yhä sen takana.

yle.fi

Onhan se totta, että Suomessa ihmiset eivät yleensä käytä läheskään kaikkia mahdollisuuksia elättää itseään, koska niukan elannon saa helpommin sosiaalitukena. Kontrasti köyhempiin maihin on tässä suhteessa valtava. Suomesta puuttuvat esimerkiksi erilaiset katujen varsien kaupustelijat ja sekalaisten palvelujen tarjoajat mitä monissa maissa on paljon. Kuten myös pitkälti erilaiset omavaraistalouden muodot.

Toisaalta järjestelmä ei myöskään Suomessa rohkaise pienimuotoiseen matalan kynnyksen tienaamiseen, vaan lähinnä vain rankaisee siitä. Monenlaista byrokratiaa, lupaa, koulutusta, korttia, veroa, maksua jne. vaaditaan, mikä yleensä tekee toiminnasta jos ei mahdotonta niin ainakin kannattamatonta. Myös jos järjestelmä keksii, että henkilö on yrittäjä (tähän ei usein edes vaadita sitä, että hänellä olisi jokin virallinen yritys), niin tukien saaminen muuttuu erittäin vaikeaksi jopa vaikka tuloja yritystoiminnasta ei olisi lainkaan.

Jos yhteiskuntaa halutaan muuttaa sellaiseksi, että kynnys itsensä elättämiseen madaltuu, niin siihen tarvitaan aika monelle tasolle ulottuvia ja kivuliaita muutoksia.

"Virallinen totuus" työttömyydestä tuntuu olevan se, että työttömyys loppuu kunhan Työmarkkinatorille ja muihin työnvälityspalveluihin tulee niin paljon ilmoituksia avoimista työpaikoista, että lähes kaikki työttömät voivat työllistyä niihin. Mutta eihän se ole mitenkään realismia. Ei siinäkään tapauksessa vaikka tukien maksu työttömille lopetettaisiin.

 

[Karkki90]

On kyllä myös raukkamaista tämä Suomeen pesiytynyt syyllistäminen. 300 k työtöntä ja muutama kymmenen tuhatta työpaikkaa. Osa paikoista nollasopparia ja osa täyttä puhelinmyyjä ym. Kusetusta. Ammattitaitoisille löytyy yleensä töitä, mutta hitosti on hyvin koulutettujakin vailla työtä.

Lisäksi kortistot pursuaa väkeä, joka kuuluu eläkkeelle.

Suomi olisi paljon parempi kaikille, kun luopuisimme vittumaisesta ddr-kyttäämisestä ja toistemme osoittelusta. Ei riitä mamujen nokkiminen, pitää osa kantiksistakin ottaa nokittavaksi. Helvetin raukkamaista ddr perua.

Aamen!

Jokseenkin aina kun lähdetään yleistämään mennään metsään. Näin siitä riippumatta ovatko kohteena porvarit, kommarit, mamut tai vaikka persut.

Hyvin usein myös huomaa ettei köyhemmilleen viisastelevalla ole minkäänlaista käryä siitä miten kyinen kaski elämä voi toisinaan olla.

 

[baikal]

Museo on aivan oikeassa. Nykyiset olosuhteet ovat monen tekijän summa. Sitten on eräs epämuodikas tekijä. Idänkauppa.

Taloutemme ongelmien eräs suuri tekijä on idänkaupan poistuminen kuviosta. Emme ole kyenneet vieläkään korvaamaan tuota miinusta. Olisi hulvaton onni, jos vieressä olisi rauhanomainen sopimuksia kunnioittava naapuri. Mutta eipä ole. Kasvava osa bkt:sta pitää ohjata aseisiin, että tuo naapuri mäne tiijä saataisiin pysymään pilttuussaan.

Suomi ei ole koskaan kyennyt takaamaan elantoa kaikille onnelassa siinneille asukkailleen. Täältä on muutettu historiassa veks parin sukupolven välein. Tasaiset nälkävuodet tosin ovat olleet myös apuna ja välillä sotakiimaisten kuninkaiden väenotot.

Miksi onnela ei ole ikinä kyennyt tarjoamaan säällistä elämänsijaa kaikille isänmaahan syntyneille?

 

[baikal]

Aamen!

Jokseenkin aina kun lähdetään yleistämään mennään metsään. Näin siitä riippumatta ovatko kohteena porvarit, kommarit, mamut tai vaikka persut.

Hyvin usein myös huomaa ettei köyhemmilleen viisastelevalla ole minkäänlaista käryä siitä miten kyinen kaski elämä voi toisinaan olla.

Ja nuo samat viisastelijat ovat itsarin partaalla hoippuvia harmaita olmeja, kun tulee lunta tupaan ja jäitä porstuaan.

 

[AKE-ukki]

Eipä käy katteeks junnusukupolvia. ei oo muuta tarjolla kuin 0-soppareita ja mielivaltaa. Ei niillä kannusteta perustamaan perhettä, eikä lisääntymään. Paras aines lähteekin muualle luomaan uraa. Haistattavat xxxskat Suomelle. Tämä on realiteetti.

 

[Vonka]

Asian sisäinen dynamiikka ei kuitekaan kuulemma ole taloustieteen perinteinen tutkimusalue vaan tämä Suomen kyykkääminen jää taloustieteen kannalta mustaksi laatikoksi, voimme vain sanoa ettei taloutemme ollut tarpeeksi dynaaminen...

Jäimme vuosikymmeniä jälkeen tukeutuessamme neuvostokauppaan. Sitten on yritetty saada läntisiä verrokkimaita kiinni innovaatioissa 30 vuotta.

Tarvitsemme siis tuotantoa.

Eräs Sitran tyyppi luonnehti asian jotenkin näin:

"Syyt Suomen kansantalouden kasvun puutteeseen ovat syvemmällä talouden rakenteissa. Bruttokansantuotteessa arvioitu elintaso asukasta kohden ei ole kasvanut vuoden 2007 jälkeen siitä syystä, että markkinatuotanto on supistunut. Muu kansantalous kuin markkinasektori on kuitenkin pitänyt kasvua yllä niin, ettei elintaso ole alentunut.

Markkinasektori koostuu niistä toimialoista, joilla tuotteiden hinnanmuodostus tapahtuu markkinoilla, eli käytännössä yrityssektorista. Markkinatuotanto asukasta kohden oli 7 prosenttia pienempi vuonna 2023 kuin vuonna 2007. Ruotsissa se oli 18, Tanskassa 19 ja Saksassakin 11 prosenttia suurempi.

Ongelma on tuotannon tehokkuudessa. Markkinatuotanto suhteessa käytettyihin tuotantopanoksiin eli kokonaistuottavuus on Suomessa 10 prosenttia pienempi kuin vuonna 2007. Verrokkimaissa se on selvästi suurempi. Kun kokonaistuottavuus lisääntyy, samoista resursseista saadaan aikaan enemmän tai korkeamman arvonlisäyksen (jalostusarvon) tuotantoa.

Kaikissa maissa kokonaistuottavuus supistui finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin aiheuttamassa taantumassa vuosina 2008–2013, mutta Suomessa se ei ole toipunut. Peräti kolmasosa markkinasektorin tuotannosta on sellaista, jossa kokonaistuottavuus pieneni vuosina 2014–2023. Siinäkin kahdessa kolmasosassa, jossa se kasvoi, kasvu oli hitaampaa kuin verrokkimaissa.

Kokonaistuottavuuden kasvu on ollut nopeinta teollisuudessa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, informaatio- ja viestintäpalveluissa sekä muissa liike-elämän palveluissa. Eniten se on supistunut kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa. Teollisuuden tuottavuuskasvu on kuitenkin käytetty valtaosin tuotantopanosten vähentämiseen, mistä syystä vain edellä mainitut palvelualat, erityisesti informaatio ja viestintä, ovat nostaneet elintasoa.

Verrokkimaat ovat pärjänneet paremmin: Ruotsissa pelkästään informaation ja viestinnän toimiala on luonut talouskasvua yhtä paljon kuin koko markkinasektori Suomessa 10 viime vuoden aikana. Tanskassa teollisuuden vaikutus kasvuun on ollut kaksinkertainen Suomen koko markkinasektoriin nähden, mikä on lääketeollisuuden vahvan kasvun ansiota.

Heikon tilanteen hyvä puoli on se, että Suomen tuottavuuskehitys on käännettävissä paremmaksi pelkästään omin toimin. Ongelma ei ole aiheutunut taloutemme ulkopuolisista tekijöistä. Siksi ei ole tarpeen odotella maailmalla syntyviä uusia teknologisia innovaatioita eikä Euroopan unionin yhteisiä päätöksiä.

Vertailun perusteella voi olettaa, että Suomen elintason parempi kasvu syntyy jatkossa pikemminkin korkean tuottavuuden palveluista kuin teollisilta aloilta. On pidettävä kiinni siitä osaamisesta, joita meillä näillä aloilla on, esimerkiksi informaatiossa ja viestinnässä.

Talouspolitiikan tulisi edistää käynnissä olevaa rakennemuutosta, jotta kansantalouden vahvuudet entisestään voimistuisivat. Kaikki sellaiset toimet ovat tarpeen, jotka tukevat uusien innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä ja jotka edistävät tuotannollisten voimavarojen siirtymistä taantuvilta kasvaville toimialoille."

Miksi Suomen talous ei kasva? - Sitra

Elintaso ja tuottavuus verrokkimaihin verrattuna

www.sitra.fi

 

[skärdis]

Eipä käy katteeks junnusukupolvia. ei oo muuta tarjolla kuin 0-soppareita ja mielivaltaa. Ei niillä kannusteta perustamaan perhettä, eikä lisääntymään. Paras aines lähteekin muualle luomaan uraa. Haistattavat xxxskat Suomelle. Tämä on realiteetti.

Kumma juttu kun omassa lähipiirissä ei ole tuollaisia ongelmia.

Jos nyt parikymmentä serkkua puolisoineen on jo jonkinlainen otos niin yksi tai kaksi henkilöä näyttää olevan vaikeuksissa. Heistäkin ainakin toisella on mielenterveyden puolella ongelmia. Toinen taitaa ennemmin olla viinamäen miehiä.

Töitä tuntuu löytyvän jos vähänkin on miettinyt koulutusalansa myös sen kautta, että miten sieltä työllistyy ja viitsinyt hommata edes perusinsinöörin paperit. Toinen hyvä polku on tehdä töitä terveydenhuollossa tai logistiikan puolella.

Pitää myös olla rohkeutta muuttaa työn perässä eikä jäädä makaamaan rääkkylän peräkylään odottamaan ihmettä.

 

[TomiDude]

Nyt on kova: feikkitoimistoja!

Moni kiinalainen työtön käy päivittäin ”feikkitoimistossa” – edes poikaystävä ei tiedä, että Danyi Wu on työtön

Kiinassa työtön voi kokea menettävänsä kasvonsa.

yle.fi

Voitaisiinko näitäkin perustaa Suomeen? Kenties jopa työttömyyskorvauksen maksamisen edellytyksenä? Siellä olisi koneet hakea töitä ja hioa CV:tänsä klo 8-16! Voisi verkostoitua, löytää yhtiökumppaneja kohta perustettavaan yritykseen jne.

Aissaakeli - eihän tätä lueta Senaatintalolla?!

 

[AKE-ukki]

Niin... kaikkihan me ymmärrämme sen, ettei tätä maata pelasteta vain ja ainoastaan insinöörin papereilla. Tarvitaan kuitenkin niitä "persvakomiehiä" jotka puurtavat ja kentällä ratkovat käytännön ongelmia.

Ja kokemukseni mukaan, tähän ei ulkomaalais-maahanmuutto ole ollut mikään ratkaisu.

 

[PEMM]

Töitä tuntuu löytyvän jos vähänkin on miettinyt koulutusalansa myös sen kautta, että miten sieltä työllistyy ja viitsinyt hommata edes perusinsinöörin paperit. Toinen hyvä polku on tehdä töitä terveydenhuollossa tai logistiikan puolella.

Näin insinöörinä sanoisin, että ollaan vinksallaan, jos se otetaan perustasoksi. Ja se on varmasti jo laskenut insinöörien tasoa tässä maassa. Luokkaa 60% 34- ikävuoteen mennessä ei ole korkea-asteen tutkintoa hankkinut.

Ammatillisilla papereilla pitäisi tulla toimeen ja koulutuspaikat jo varata tarpeen mukaan. Ja sielläkin pitää vaatia, että niillä papereilla tekee jotakin.

 

[skärdis]

Ammatillisilla papereilla pitäisi tulla toimeen ja koulutuspaikat jo varata tarpeen mukaan. Ja sielläkin pitää vaatia, että niillä papereilla tekee jotakin.

Niillä kyllä pärjää, kunhan alunpitäen valitsee koulutuksen alalta, jolla voi työllistyä ja tienata säädyllisesti. Hakee töitä ja on valmis ottamaan työtä vastaan muualtakin kuin kotipitäjästä (kotipitäjästä riippuen) ja muistaa määräaikaisenkin pätkäpaikan olevan kuitenkin työtä, joka helposti poikii lisää alan töitä. Ennen kaikkea tekee työnsä tunnollisesti. Saapuu aamulla työmaalle jne.

Valitettavasti nämä perusasiatkin tuntuvat olevan liian monelle täysin käsittämätöntä setämiesten puhetta.

 

[Huah]

Eipä käy katteeks junnusukupolvia. ei oo muuta tarjolla kuin 0-soppareita ja mielivaltaa. Ei niillä kannusteta perustamaan perhettä, eikä lisääntymään. Paras aines lähteekin muualle luomaan uraa. Haistattavat xxxskat Suomelle. Tämä on realiteetti.

Toisaalta hallitus teki juuri muutoksen, joka kannustaisi nimenomaan sitä parasta ainesta muuttamaan Suomeen. Koskee myös niitä, jotka lähtivät maailmalle.

 

[Rkm]

Niillä kyllä pärjää, kunhan alunpitäen valitsee koulutuksen alalta, jolla voi työllistyä ja tienata säädyllisesti. Hakee töitä ja on valmis ottamaan työtä vastaan muualtakin kuin kotipitäjästä (kotipitäjästä riippuen) ja muistaa määräaikaisenkin pätkäpaikan olevan kuitenkin työtä, joka helposti poikii lisää alan töitä. Ennen kaikkea tekee työnsä tunnollisesti. Saapuu aamulla työmaalle jne.

Valitettavasti nämä perusasiatkin tuntuvat olevan liian monelle täysin käsittämätöntä setämiesten puhetta.

Se tuppaa nuo alat myös muuttumaan melko nopeaan tahtiin näinä päivinä. Ei koko kansa voi työskennellä hoiva-alalla tai maanpuolustuksessa yms. yleishyödyllisissä toimissa, kun pitäis jotenkin niidenkin kulut ylläpitää. Itse näin reiluna nelikymppisenä olen jo neljättä kertaa opiskelemassa uutta ammattia ihan perusteollisuuden aloilta. Koita siinä 15 - 16 vuotiaana tietää mikä on työllistävä tai säädyllisen ansion tuova ammatti.

 

[skärdis]

Se tuppaa nuo alat myös muuttumaan melko nopeaan tahtiin näinä päivinä. Ei koko kansa voi työskennellä hoiva-alalla tai maanpuolustuksessa yms. yleishyödyllisissä toimissa, kun pitäis jotenkin niidenkin kulut ylläpitää. Itse näin reiluna nelikymppisenä olen jo neljättä kertaa opiskelemassa uutta ammattia ihan perusteollisuuden aloilta. Koita siinä 15 - 16 vuotiaana tietää mikä on työllistävä tai säädyllisen ansion tuova ammatti.

Totta, mutta lisätään listaan vielä se, että työuran aikana pitää olla valmius kouluttautua uudelleen ja silloinkin valita ala jolla työllistyy.

Jos rakentaa elämänsä yhden savupiipun ympärille eli työskentelee tehtaassa niin ottaa melkoisen riskin siitä, että piippu kylmenee eikä vastaavaa työtä löydy samalta kylältä jos mistään muualtakaan.

Jos metsäteollisuutta ajatellaan, niin korjuu ja kuljetus tarjoaa varmemman leivän kuin puuta käyttävässä tehtaassa työskentely. Ensimmäiset jatkuvat vaikka oman kylän tehdas loppuu.

Tehtaan palkkalistoilla olevat eivät perinteisesti pidä näitä muita töitä yhtään minään.

 

[Rakuska]

Jos metsäteollisuutta ajatellaan, niin korjuu ja kuljetus tarjoaa varmemman leivän kuin puuta käyttävässä tehtaassa työskentely.

JOo, nimen omaan korjuu ja kuljetus. Esim. taimien istutus on sitten jo ulkoistettu siirtotyöläisille. Sesonki luonne ja raskas työs itkoiden parissa nälkäpalkkalla ilman mitään toivoa jatkuvuudesta tai tai edes työttömyyskorvauksesta asettaa haasteensa. Pitäisi olla taimien istuttaja mansikan poimija, puimurin kuljettaja, joulupukki, hiihtohissin käyttäjä ja lumen auraaja samassa persoonassa. Näitäkin löytyy, mutta se kunnallisen kehitysyhtiön virka vetää pidemmän korren kenellä on vara valita.