Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
@Fortis Olet oikeassa, mutta lähes noilla sanoilla täällä onkin sitten vastustettu lähes hanketta kuin hanketta.

Samalla on vedetty koulutuksen vaatimustasoa vessasta alas.

Harva varmaan odottaa sellusta talouskasvua, kun markkina on jatkuvasti laskussa. Mutta eipä se tilannetta helpota, jos se vedetään alas.
Ei meillä ole varaa ajaa alas mitään noista, mutta on vaikeaa luoda talouskasvua raaka-aine- ja energiantuotannolla. Kiinalaisesta näkökulmasta Pohjoismaiden etu on innovointikyky, mutta sen hyödyntäminen tosiaan vaatii riittävää vaativuustasoa koulutukseen.
 
Siinä vaiheessa kun lainahanay menevät kiinni ja joudutaan hätärahoituksen piiriin, ohjaus ei ole jonkinlaista. Sieltä määrätään, eikä asioista neuvotella.
Vasemmistolaisen talousosaamisen mukaan lainoja ei tarvitse maksaa takaisin. Nykyäänhän valtion korkokulut ovat miljardiluokassa, kiitos korkojen nousun, luottoluokituksen laskun sekä Marinin hallituksen neronleimauksen, jossa vaihdettiin pitkät negatiivisen koron lainat markkinakorkoisiin.
 
@TähtiporttiAtlantis , menee ihan liikaa aikaa osoittaa argumentointivirheesi kohta kohdalta, mutta teen sen yhden kerran. Sitten minun on pakko hylätä sinut keskustelijana.

On hyvä palauttaa mieleen, mitä koulutusrahoitukselle on oikeasti tapahtunut. Väite jatkuvasta kasvusta ei todellakaan pitänyt paikkaansa: 2010-luvulla rahoitus per oppilas laski selvästi ja korkeakouluista leikattiin yli kymmenesosa. Viime vuosina suunta on hieman korjaantunut, mutta tasainen kasvu on harhaa.

Samoin luonnontieteiden opetusta koskeva väite on liioiteltu. PISA-tulokset ovat totta kai laskeneet huippuvuosista, mutta Suomi on edelleen selvästi OECD:n keskiarvon yläpuolella sekä matematiikassa että luonnontieteissä. ”Retuperällä” antaa väärän kuvan tilanteesta.

Kritiikki digiloikkaa kohtaan on aiheellista, mutta yksittäisten Facebook-ryhmien mielipiteet eivät ole tutkimustietoa. Ongelmia oli, mutta arviointi pitää tehdä tutkimusten ja kokemusten pohjalta, ei anekdooteista käsin.

Väite, että ”vihervasemmisto” ajaisi tutkintojen määrää vain määrän vuoksi, on olkiukko. Tutkintotason nostoa on perusteltu kaikissa hallituksissa ennen kaikkea osaamistarpeilla ja työmarkkinoiden muutoksella. Kyse ei ole siitä, että maistereita haluttaisiin vain paperin vuoksi.

Kun vertaamme Sveitsin malliin, on totta, että siellä oppisopimus on vahva. Mutta myös Suomessa ammatillinen koulutus on iso väylä: lähes puolet nuorista valitsee sen. Ei ole totta, että vain akateemisuutta arvostettaisiin.

Esimerkki japanilaisten väitetystä naurusta suomalaiselle puurakentamiselle taas nojaa huhupuheeseen. Todellisuudessa Suomi tunnetaan kansainvälisesti puuarkkitehtuurin ja massiivipuurakentamisen edelläkävijänä.

Lopuksi kysymys rahasta. Remontti voi olla tarpeen, mutta ei ole loogista väittää, ettei lisäresursseja koskaan tarvita. Esimerkiksi ryhmäkokojen pienentäminen, tukiopetus ja opettajien täydennyskoulutus maksavat. Remontti ilman rahoitusta jää helposti puheeksi.

Kaikki kuvauksesi nojaa enemmän muistoihin, kärjistyksiin ja yksittäisiin tarinoihin kuin faktoihin. Kun katsoo tilastoja ja tutkimuksia, kuva koulutuksesta on monisyisempi ja paljon tasapainoisempi.
Koulutuksen rahoituksesta ja sen tasosta ovat puhuneet ainakin Teemu Keskisarja ja Matti Viren. Voisi olettaa, että molemmat tuntevat suomalaisen koulutussysteemin aika hyvin.

Puurakentaminen: Suomalainen puu on liian huonolaatuista japanilaiseen makuun, koska sitä on pitkään kasvatettu sellutuotannon ehdoilla.

Digiloikan tuhoisuudesta on ihan tutkimuskin, joku nuorehko nainen sen taannoin teki. Ja pitkän linjan matikanopettajien huoli ei ole "yksittäisiä tarinoita".
 
Poliitikot yleensä ovat olleet ihan hyvin perillä yleissivistyksen arvosta.

Ajoittain herää kiusaus järjestää kouluaineet jonkinlaiseen arvojärjestykseen: mitkä tuottavat kansantaloudelle eniten hyötyä, mitä ilman muka pärjätään. Matematiikka ja luonnontieteet näyttäytyvät tällaisessa vertailussa helposti huipulla, sillä ne linkittyvät suoraan teknologiaan, insinööritaitoon ja innovaatioihin. Mutta ei tämä ole oikea tapa katsoa koulutusta.

Jos ihminen ei hallitse äidinkieltään, hänen on vaikea rakentaa ymmärrystä muista kielistä ja kulttuureista. Jos historia ja uskontotieto jäävät vieraiksi, katoaa kyky nähdä, miksi maailmaa koettelevat kriisit, arvot ja kulttuuriset erot syntyvät. Ilman yhteiskunnallista ja humanistista pohjaa matematiikka ja luonnontieteet jäävät ikään kuin leijumaan tyhjiössä. Tällöin teknistä osaamista kyllä on, mutta kokonaiskuva puuttuu.

Yleissivistys on koulutuksen ydintä. Se rakentaa laajan perustan, jolle voi kasvaa niin insinööri, taiteilija kuin yhteiskunnallinen keskustelija. Silloin matematiikka ei kilpaile historian kanssa, eikä kielitaito sulje pois luonnontieteitä, vaan ne tukevat toisiaan.

Tuottavuuden sijaan olisi hedelmällisempää kysyä, mitä tarvitaan, että ihmiset osaavat ajatella, ymmärtää toisiaan ja tehdä yhdessä päätöksiä. Siihen ei ole olemassa yhtä ainetta, vaan kokonainen kudelma, joka on yleissivistyksen arvo.

Se taas poikii maalle paljon. Yleissivistyksen dramaattinen lasku ei saisi milloinkaan olla poliitikkojen toiveissa.
Niin, mikä on yleissivistyksen perusta? Tieto. Ja juuri sitähän eli tiedon opettamista on ajettu alas jo vuosikaudet, osasyynä juuri digiloikka. Ihan opettajan suusta kuultua, että "ei opeteta tietoa, vaan tiedon etsimistä", mikä on hulluutta.

Peruslukutaidon ja -kirjoitustaidon keskimääräinen heikkeneminen näkyi jo kolmannen asteen opinnoissa 15 vuotta sitten. Juuri lukiosta valmistuneitten tekstit olivat paikoin aivan karseaa luettavaa.

Sama juttu kielitaidossa. Pakkoruotsiin tuhlataan julmetusti resursseja, mutta esimerkiksi saksan ja ranskan osaaminen on aika harvoissa käsissä.
 
Vasemmistolaisen talousosaamisen mukaan lainoja ei tarvitse maksaa takaisin. Nykyäänhän valtion korkokulut ovat miljardiluokassa, kiitos korkojen nousun, luottoluokituksen laskun sekä Marinin hallituksen neronleimauksen, jossa vaihdettiin pitkät negatiivisen koron lainat markkinakorkoisiin.
Tuskin kukaan järjissään oleva kuvittelee, että valtion lainoja mitenkään voisi jollain kohtuullisella aikataululla maksaa pois. Parhaimmillaan voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa velan määrä suhteessa varallisuuteen alkaa hiljaksiin hiipua. Sekin tosin vaatisi kunnon talouskasvua, joka taitaa olla tekemätön paikka.
 
Tuskin kukaan järjissään oleva kuvittelee, että valtion lainoja mitenkään voisi jollain kohtuullisella aikataululla maksaa pois.
Jokainen sentti maksetaan takaisin. Tällä hetkellä se erääntyvä laina korvataan uudella ja päälle sitten se syömävelka kun tulot ja menot eivät täsmää lainkaan. Ymmärrät varmaan että tämä yhdistettynä jo nyt miljardiluokassa oleviin korkomenoihin ja laskevaan luottoluokitukseen on täysin kestämätön tilanne. Ns. Kreikan tie.

Ja kyllä, oikea ja pitkään jatkuva talouskasvu korjaisi tilanteen. Mutta sitä meillä ei ole, sen sijaan on kuvitelma että meillä on edelleen varaa jakaa sitä velkarahaa luoja ties mihin hömppään ulkomaista lähtien. Tämän hallituksen leikkaukset olivat lopulta täysi vitsi.
 
Jokainen sentti maksetaan takaisin. Tällä hetkellä se erääntyvä laina korvataan uudella ja päälle sitten se syömävelka kun tulot ja menot eivät täsmää lainkaan. Ymmärrät varmaan että tämä yhdistettynä jo nyt miljardiluokassa oleviin korkomenoihin ja laskevaan luottoluokitukseen on täysin kestämätön tilanne. Ns. Kreikan tie.
Hyvä homma. Kaikki lainat on siis maksettu muutamassa vuodessa.
 
Hyvä homma. Kaikki lainat on siis maksettu muutamassa vuodessa.
Valtion lainojen maksusuunnitelma pitäisi laatia velvoittavaksi laiksi esimerkiksi 20 vuoden jaksolla. Pitäisi myös perustuslakiin määrätä, että jokaisen hallituskauden 4 vuoden jakson budjetin on oltava tasapainossa. Jos vuonna x joudutaan miinukselle, on se kompensoitava hallituskauden sisällä. Ainoa varauma olisi sotatila, jolloin rajoituksesta voisi luopua. Muuten ei.
 
  • Tykkää
Reactions: EVK
Vasemmistolaisen talousosaamisen mukaan lainoja ei tarvitse maksaa takaisin. Nykyäänhän valtion korkokulut ovat miljardiluokassa, kiitos korkojen nousun, luottoluokituksen laskun sekä Marinin hallituksen neronleimauksen, jossa vaihdettiin pitkät negatiivisen koron lainat markkinakorkoisiin.
Eihän sitä tarvitsekaan kun joku toinen hallitus tekee sen.
 
Hätärahoitukset suun muut ulkoiset pakot tuntuvat olevan monelle menneen maailman pornolehtien veroista masturbaatiomateriaalia.

Tulkitsin ensimmäisen viestisi niin, että hätärahoitukset sun muut ulkoiset pakot ovat pornolehtiin verrattavaa mielikuvitusta. Jos sitä tarkoitit, Sinulla täytyy olla tietoa vastaisesta. Siihen kommentoin.

Jos tulkintani oli väärä, pahoittelen.
 
Tulkitsin ensimmäisen viestisi niin, että hätärahoitukset sun muut ulkoiset pakot ovat pornolehtiin verrattavaa mielikuvitusta. Jos sitä tarkoitit, Sinulla täytyy olla tietoa vastaisesta. Siihen kommentoin.

Jos tulkintani oli väärä, pahoittelen.
Ei vaan kommentoin sitä miten jotkut suorastaan herkuttelevat ajatuksella, että ihan kohta meille käy tosi huonosti. Hommassa on likimain eroottinen värinä.

Selviämme tästäkin, eli leuka rintaan ja kohti uusia väärinkäsityksiä.
 
No voi mulkun tulkku!
Miksei me , Suomi ota tänävuonna vaikka sellaiset parituhatta miljardia velkaa ja ensivuonna vielä vähän enemmän, miksei?
Ihan tosissaan, kyllä sillä muutamien mamujen eläminen täällä kustannettaisiin ja vähän jäisi ylikin.
Siis jos ei näitä velkoja ikinä tarvitse maksaa takaisin.
 
Back
Top