Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[YliKoo]

Minulle on jo hyvän aikaa ollut se ja sama kuka vallan kahvassa on.

Suomelle ja Suomen taloudelle ei ole. Sitä kautta se koskettaa kaikkia ketkä täällä elävät.

Ja kuten on nähty ei hallituskaan vaihtamalla parane.

Niin, mikähän olisisi velkasaldo nyt, jos Marin tai Lindtman olisi pm? Kepu apurina ja muu vasemmisto antamassa vauhtia.

Äkkipysäys tulee jos on tullakseen hallitusten kokoonpanoista riippumatta. Turha väistämätöntä on jatkuvasti murehtia.

Asian ymmärtäminen ja murehtiminen ovat eri juttuja. Oikeastaan voisi sanoa, että jos riittävän monet ajattelisivat riittävän pitkälle, voisivat asiat jopa kääntyä parempaan suuntaan.

 

[TähtiporttiAtlantis]

Liittyy tähänkin ketjuun hyvin vahvasti: https://www.suomenuutiset.fi/histor...isaatioon-on-eliittiin-pyrkivien-ylituotanto/

Etenkin artikkelin lopussa sanotaan hyvin olennaista:"Eliitin ylituotanto auttaa ymmärtämään myös hallinnollisen keskiluokan ja nk. järjestörälssin paisumista. Jos esimerkiksi yksityinen sektori ei pysty työllistämään humanistisilta aloilta valmistuvia korkeakoulutettuja, tuoreilla eliittipyrkyreillä on kannustimet suosia politiikkaa, joka lupaa uusia julkisia virkoja tai julkista tukea hallintohenkilöstöä palkkaaville järjestöille. Tämä on nähtävissä parhaillaan Suomessakin."

Ja jos puolueitten ehdokaslistojen (esimerkiksi kahdet edelliset eduskuntavaalit) tiedot ehdokkaista pitävät paikkansa, niin kyllä vihervasemmiston ehdokkaista korkeakoulutetuissa korostuu aivan hurjasti humanistiset ja taidealat. Ja vastaavasti kauppatieteen, sähkötekniikan, konetekniikan ja vastaavien edustajat ovat todella vähissä.

 

[Pihkakoski]

Koulutuksen rahoituksesta ja sen tasosta ovat puhuneet ainakin Teemu Keskisarja ja Matti Viren. Voisi olettaa, että molemmat tuntevat suomalaisen koulutussysteemin aika hyvin.

Puurakentaminen: Suomalainen puu on liian huonolaatuista japanilaiseen makuun, koska sitä on pitkään kasvatettu sellutuotannon ehdoilla.

Digiloikan tuhoisuudesta on ihan tutkimuskin, joku nuorehko nainen sen taannoin teki. Ja pitkän linjan matikanopettajien huoli ei ole "yksittäisiä tarinoita".

Digiloikka:

Viitannet Saarisen väikkäriin; EQUALITY IN COGNITIVE LEARNING
OUTCOMES: THE ROLES OF EDUCATIONAL PRACTICES, jossa pohjana oli mm. hänen tekemänsä aiemmat tutkimukset. Tuo johtopäätelmä digitalisoinnin osuudesta heikkeneviin PISA- ja TIMMS-tuloksiin, todennäköisesti on jäänyt elämään yliyksinkertaistuksina iltapäivä- ja muidenkin medioiden tavassa monimutkaisia kokonaisuuksia summata.

Saarisen paperissa huomattavasti maltillisemmin ja monipuolisemmin mahdollisia johtopäätelmiä ja vaikuttavia tekijöitä esitetään, kuin mitä ip-lehdissä otsikko-huudettiin. Muuttujina esim. itseohjautuvuuden pedagoginen käyttö koulujärjestelmässämme, inkluusio yms.

Linkin sivut 104-105 tutkimusasetelman rajoitteita käsittelevät. Omaa osaansa tuossa taannoisessa kohussa luultavasti näyttelivät akateemisen maailman hierarkiset rakenteet, joita Saarinen epäortodoksisesti meni ravistelemaan. Tuhma tyttö. Mielenkiintoinen paperi.

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/3acb2a72-dd96-4af1-8db8-93f1b2e5bb32/content

Osassa oppimistuloksia, pidemmän ajan trendit aiheellisesti vakavaa huolta järjestelmän toimivuudesta herättävät, vaikka OECD-maiden keskiarvoa jkv. paremmin olemme laskevassakin trendissä suorittaneet. Käppyröitä typeröitymisestä:

https://www.researchgate.net/figure/Trends-in-PISA-reading-scores-in-Finland-and-the-OECD-average-23-countries_fig7_361922007

https://www.oecd.org/en/publications/pisa-2022-results-volume-i-and-ii-country-notes_ed6fbcc5-en/finland_6991e849-en.html

Seuraava PISA-tutkimus julkaistaan syksyllä 2026. Jännityksellä tuloksia venaillaan.