Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hiljaisuudesta päätellen lopputulos taisi vain olla väärä. OECD:n tutkijat eivät ymmärtäneet Suomen erityisolosuhteita, ei meitä voi verrata muihin. Ilmeisesti Suomen julkinen sektori on todellisuudessa koko tutkimuksen pienimpiä! Juuri siltähän se uutisia lukiessa vaikuttaakin...

Julkisen sektorin ns. Koko muodostuu poliittisista päätöksistä ja määritellyistä tarpeista. On annettu yhteiskuntalupauksia, joiden täyttämiseksi lainataan rahaa. Ohuesti veikkaan, että vaikka suomen talous olisi kasvanut viimeiset 20 v tasaisesti olisi velka silti sama. Jakovara olisi ulosmitattu ja velkaa otettu.

Ketkä tällaisesta mekanismista ovat vastuussa? Sinä ja minä emme istu niissä pöydissä.
 
Puolustusbudjetista on vääntöä ja tulee olemaan vääntöä myös tulevaisuudessa. Kuitenkin se on pieni vs sosiaalibudjetti.



Puolustusbudjetista ei pidä tehdä kiistakapulaa vertaamalla sitä muihin menoluokkiin. Suomalaiset ovat pääosin valmiita rahoittamaan puolustusta vaikka veronkorotuksin. Minä olen aika lailla pena perusjätkä, eikä esim. Kaksi lisäpinnaa verokorttiin aiheuta mitään mielenliikkeitä. Kunhan sitä lisäveroa ei kanneta italialaisille säästötileille.

Me ollaan mennä höllötelty niukan puolustusbudjetin kanssa iät ajat ja nyt mennään sitten reaalimaailmaan, ei siinä sen kummempaa.
 
Suomessa on kyllä monilla epäselvyyttä mitä puolustus on ja miksi siihen tulee panostaa. Ajatellaan että se raha on muualta pois joka puolustukseen käytetään. Sen sijaan että ajateltaisiin että puolustukseen käytetty raha mahdollistaa sen kaiken muun.
 
Toisaalta meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista julkista keskustelua siitä mihin ne lisärahat puolustukseen varsinaisesti kohdennetaan.

Hornettien seuraajan valinnasta oli melkeinpä jokaisella työpaikan keski-ikäisellä naisella ja taksikuskilla mielipide. Nyt on piikki auki mutta ei ole syystä tai toisesta käyty demokraattista keskustelua siitä mihin lisärahat työnnetään.

Keskustelu julkisten varojen käytöstä kun kuuluu demokratiaan. Jollei homma mielytä voi painua vaikka Venäjälle.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista julkista keskustelua siitä mihin ne lisärahat puolustukseen varsinaisesti kohdennetaan.

Hornettien seuraajan valinnasta oli melkeinpä jokaisella työpaikan keski-ikäisellä naisella ja taksikuskilla mielipide. Nyt on piikki auki mutta ei ole syystä tai toisesta käyty demokraattista keskustelua siitä mihin lisärahat työnnetään.

Keskustelu julkisten varojen käytöstä kun kuuluu demokratiaan. Jollei homma mielytä voi painua vaikka Venäjälle.

Saa sitä keskustella, mutta toivottavasti rahat laitetaan kuitenkin tarpeen ja vaikuttavuuden mukaan palamaan..
 
Miksi luvut eivät ole vertailukelpoiset? Vaikkapa välillä Suomi vs. Tanska vs. Ruotsi. Mieluusti lukisin niitä "oikeita" lukemia.
En tiedä onko niitä oikeita lukuja kukaan virallisesti ynnäillyt. Kuten tuolla edellä totesin ei itsellänikään ole eväitä sitä tehdä. Se kuitenkin tiedetään, että yleisesti saatavilla olevat luvut eivät ole vertailukelpoisia siitä yksinkertaisesta syystä, että niihin on eri maissa sisällytetty eri asioita.

Miksi sitten asiasta kysyn? Siksi että minulle ei riitä, että joku tilasto näyttäisi tukevan omaa tarinaani ja/tai siinä on kivat värit. En aio jatkossakaan nolata itseäni julkisesti tuollaiseen syyllistymällä.

Taulukostasi näyttäisi myös käyvän ilmi, että niin Ruotsi kuin Tanskakin käyttää julkisiin menoihin Suomea enemmän rahaa. Valaisetko vielä meitä tietämättömiä minkä edun he sillä saavat? Tässä on nyt ristiriita. Pitääkö julkisiin siis käyttää paljon vai vähän?
 
En tiedä onko niitä oikeita lukuja kukaan virallisesti ynnäillyt. Kuten tuolla edellä totesin ei itsellänikään ole eväitä sitä tehdä. Se kuitenkin tiedetään, että yleisesti saatavilla olevat luvut eivät ole vertailukelpoisia siitä yksinkertaisesta syystä, että niihin on eri maissa sisällytetty eri asioita.

Miksi sitten asiasta kysyn? Siksi että minulle ei riitä, että joku tilasto näyttäisi tukevan omaa tarinaani ja/tai siinä on kivat värit. En aio jatkossakaan nolata itseäni julkisesti tuollaiseen syyllistymällä.

Taulukostasi näyttäisi myös käyvän ilmi, että niin Ruotsi kuin Tanskakin käyttää julkisiin menoihin Suomea enemmän rahaa. Valaisetko vielä meitä tietämättömiä minkä edun he sillä saavat? Tässä on nyt ristiriita. Pitääkö julkisiin siis käyttää paljon vai vähän?
Siis Suomessa julkisen sektorin osuus on taulukon mukaan n. 57 %. Ruotsissa ja Tanskassa alle 50 %. Millä logiikalla Ruotsi ja Tanska käyttävät suhteellisesti enemmän rahaa julkisiin menoihin? Rahamääräisten menojen vertailu olisi jo absurdia.
 
Hiljaisuudesta päätellen lopputulos taisi vain olla väärä. OECD:n tutkijat eivät ymmärtäneet Suomen erityisolosuhteita, ei meitä voi verrata muihin. Ilmeisesti Suomen julkinen sektori on todellisuudessa koko tutkimuksen pienimpiä! Juuri siltähän se uutisia lukiessa vaikuttaakin...
Tai sitten joillain meistä on muutakin elämää kuin foorumilla notkuminen.
 
Toisaalta meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista julkista keskustelua siitä mihin ne lisärahat puolustukseen varsinaisesti kohdennetaan.

Hornettien seuraajan valinnasta oli melkeinpä jokaisella työpaikan keski-ikäisellä naisella ja taksikuskilla mielipide. Nyt on piikki auki mutta ei ole syystä tai toisesta käyty demokraattista keskustelua siitä mihin lisärahat työnnetään.

Keskustelu julkisten varojen käytöstä kun kuuluu demokratiaan. Jollei homma mielytä voi painua vaikka Venäjälle.
Eikä hankintakohteiden kyseenalaistaminen automaattisesti tarkoita, että haluaisi tehdä Suomesta Venäjän alamaisen. Tuollaista "turpa kiinni rivissä"-ajattelua näkee aivan liian paljon.

Ukrainan sodassa tapahtuneen kehityksen myötä asiassa on paljon uusia ulottuvuuksia. Mitä enemmän niistä keskustellaan sitä parempi. Vaikka esim droneuhka helposti viekin keskustelua vähän hysteeriseen suuntaan.

Keskustelu ei kuitenkaan saa pysäyttää junaa, vaan kaiken epävarmuuden keskelläkin on uskallettava tehdä päätöksiä. Päättämättömyys on aina huonoin vaihtoehto.
 
Millä logiikalla Ruotsi ja Tanska käyttävät suhteellisesti enemmän rahaa julkisiin menoihin?
Miksi minulta kysyt? En kaiketi ole sellaista väittänyt? Tuotahan ei tilastosta pystyisi edes lukemaan.

Saatoin kyllä esittää tavan lukea tilastoa periaatteessa oikein, mutta tarkoitushakuisesti vääristellen. Ja aivan oikein, se on absurdia.
 
Viimeksi muokattu:
Eikä hankintakohteiden kyseenalaistaminen automaattisesti tarkoita, että haluaisi tehdä Suomesta Venäjän alamaisen. Tuollaista "turpa kiinni rivissä"-ajattelua näkee aivan liian paljon.

Ukrainan sodassa tapahtuneen kehityksen myötä asiassa on paljon uusia ulottuvuuksia. Mitä enemmän niistä keskustellaan sitä parempi. Vaikka esim droneuhka helposti viekin keskustelua vähän hysteeriseen suuntaan.

Keskustelu ei kuitenkaan saa pysäyttää junaa, vaan kaiken epävarmuuden keskelläkin on uskallettava tehdä päätöksiä. Päättämättömyys on aina huonoin vaihtoehto.
Jos keskustelu kulkisi esim. sairaaloiden toimintakyvyn varmistamisessa sodan aikana, tai jostain infran turvaamisesta, tai rakentamisesta, olisi kyse perään kuuluttamastasi kyseenalaistamisesta jota toki tarvitaan.

Se että tämä kommari haluaa estää puolustusbudjetin kasvua, on sitä Putinin puolesta pelaamista. Siitähän tässä on kyse.
 
Jos keskustelu kulkisi esim. sairaaloiden toimintakyvyn varmistamisessa sodan aikana, tai jostain infran turvaamisesta, tai rakentamisesta, olisi kyse perään kuuluttamastasi kyseenalaistamisesta jota toki tarvitaan.

Se että tämä kommari haluaa estää puolustusbudjetin kasvua, on sitä Putinin puolesta pelaamista. Siitähän tässä on kyse.
Ihan yleisesti puhuin. En edes tiedä mistä kommarista puhut. Ei ole aikaa kahlata kymmeniä ja taas kymmeniä viestejä useista langoistaa. Sen verran aktiivista täällä on ja oikein hyvä niin.

Eihän tämä foorumikaan ole maanpetos.net, vaikka täällä hankinta-asioitakin käsitellään ja myös kyseenalaistetaan. Toki leimaskirveskin heiluu tiuhaan eri mieltä oleville ja hyvin usein turhaan. Ei kuitenkaan aina.

Hankala aihepiiri kaiken kaikkiaan, kun lähtötietoja heruu virallisilta tahoilta hyvin nihkeästi. Vastustamisen taustalla on hyvin usein ihan vain vajavainen ymmärrys aihepiiristä, tai vaikka putkinäkö, jonka myötä näkökentässä on pelkkiä droneja ja kaikki muu on vanhanaikaista.
 
Ihan yleisesti puhuin. En edes tiedä mistä kommarista puhut. Ei ole aikaa kahlata kymmeniä ja taas kymmeniä viestejä useista langoistaa. Sen verran aktiivista täällä on ja oikein hyvä niin.

Eihän tämä foorumikaan ole maanpetos.net, vaikka täällä hankinta-asioitakin käsitellään ja myös kyseenalaistetaan. Toki leimaskirveskin heiluu tiuhaan eri mieltä oleville ja hyvin usein turhaan. Ei kuitenkaan aina.

Hankala aihepiiri kaiken kaikkiaan, kun lähtötietoja heruu virallisilta tahoilta hyvin nihkeästi. Vastustamisen taustalla on hyvin usein ihan vain vajavainen ymmärrys aihepiiristä, tai vaikka putkinäkö, jonka myötä näkökentässä on pelkkiä droneja ja kaikki muu on vanhanaikaista.
Itse viittasin tuohon SKP:n jälkeiläisen puheenjohtaja Koskelan lausuntoon jossa puolustusbudjetin mahdollinen nosto pitäisi kohdistaa sosiaaliturvan. Pidän tällaisia ulostuloja puhtaana puolustuksen nakertamisena.
 
En tiedä onko niitä oikeita lukuja kukaan virallisesti ynnäillyt. Kuten tuolla edellä totesin ei itsellänikään ole eväitä sitä tehdä. Se kuitenkin tiedetään, että yleisesti saatavilla olevat luvut eivät ole vertailukelpoisia siitä yksinkertaisesta syystä, että niihin on eri maissa sisällytetty eri asioita.

Miksi sitten asiasta kysyn? Siksi että minulle ei riitä, että joku tilasto näyttäisi tukevan omaa tarinaani ja/tai siinä on kivat värit. En aio jatkossakaan nolata itseäni julkisesti tuollaiseen syyllistymällä.

Taulukostasi näyttäisi myös käyvän ilmi, että niin Ruotsi kuin Tanskakin käyttää julkisiin menoihin Suomea enemmän rahaa. Valaisetko vielä meitä tietämättömiä minkä edun he sillä saavat? Tässä on nyt ristiriita. Pitääkö julkisiin siis käyttää paljon vai vähän?
Valtamedia on uutisoinut että Suomi on ohittanut jo vanhan ykkösen eli Ranskan julkisen puolen koossa. Valtava julkinen sektori ei tarkoita erinomaisia palveluja muille kuin joillekin vähemistöille, mutta kuristaa talouden ikitaantumaan kuten kaikkialla muuallakin on jo nähty. Pohjalle on vielä matkaa joten punaliput hulmahtavat taas suomalaisten rinnoista seuraavissa vaaleissa.
 
Itse viittasin tuohon SKP:n jälkeiläisen puheenjohtaja Koskelan lausuntoon jossa puolustusbudjetin mahdollinen nosto pitäisi kohdistaa sosiaaliturvan. Pidän tällaisia ulostuloja puhtaana puolustuksen nakertamisena.
Sitä ne varmasti monella ovatkin. Jos ei nyt ihan Venäjää aina suoraan pönkitetäkään, niin ollaan ainakin käsittämättömän sinisilmäisiä ja saadaan välillisesti sama vaikutus. 80-lubun rauhanmarssien perinteitä kunnioittaen.

Kyllähän siinä tietynlaiset epäilykset heräävät, jos edes Ukrainan tapahtumat eivät avaa silmiä sille miten maailma oikeasti makaa. Tämä taas yleisenä kommenttina Koskelan kaikkea kommentointia tuntematta.

Toisaalta muistamme miten Marin sai HX-asiassa maanpetturin leiman toistamalla PV:n kannan hankittavien koneiden määrästä. Leimaamisen kanssa ollaan usein liikkeellä ihan perusteittakin pelkässä mustamaalaamistarkoituksessa.
 
Miksi minulta kysyt? En kaiketi ole sellaista väittänyt? Tuotahan ei tilastosta pystyisi edes lukemaan.

Saatoin kyllä esittää tavan lukea tilastoa periaatteessa oikein, mutta tarkoitushakuisesti vääristellen. Ja aivan oikein, se on absurdia.
Kirjoitit itse näin:"Taulukostasi näyttäisi myös käyvän ilmi, että niin Ruotsi kuin Tanskakin käyttää julkisiin menoihin Suomea enemmän rahaa.". Ja jos nyt kumpikin puhumme pylväskuviosta, jossa on tietoja julkisen sektorin koosta suhteessa bkt:seen, niin kuvion mukaan Suomessa osuus on lähes 10 %-yksikköä suurempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Toki kun Ruotsin bkt on n. 2 kertaa suurempi, niin epäilemättä 49,5 % 600 miljardista on enemmän kuin 57,5 % himpan päälle 300 miljardista.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjoitit itse näin:"Taulukostasi näyttäisi myös käyvän ilmi, että niin Ruotsi kuin Tanskakin käyttää julkisiin menoihin Suomea enemmän rahaa.". Ja jos nyt kumpikin puhumme pylväskuviosta, jossa on tietoja julkisen sektorin koosta suhteessa bkt:seen, niin kuvion mukaan Suomessa osuus on lähes 10 %-yksikköä suurempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Toki kun Ruotsin bkt on n. 2 kertaa suurempi, niin epäilemättä 49,5 % 600 miljardista on enemmän kuin 57,5 % himpan päälle 300 miljardista.
Juuri näin. Ruotsi näyttäisi käyttävän taulukon mukaan enemmän rahaa. Paitsi ettei taulukko kerro sitäkään, vaan pitäisi tarkastella toiminnasta aiheutuvia todellisia kustannuksia. Bkt:han ei sitä kerro.

Sanontaa vale-emävale-tilasto ei ole keksitty turhaan.

Kokonaiskuva on varmasti se, että Suomen talous on Ruotsia ja Tanskaa huonommassa jamassa. Siitä olemne yhtä mieltä tilastokäppyröistä riippumatta.
 
Back
Top