Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Karkki90]

Näyttää siltä, että aika moni äänestäjä aikoo vaihtaa kelkkaa. Tulevat pettymään, kuten aina, mutta näinhän se menee. Pika-analyysi lonkalta:

Orpo ei voi mitään talouskasvun pysähtymiselle. Monet kansalaiset kokevat elinkustannusten nousun ja velan kasvun epäonnistumisena.

Sote-uudistus on mennyt aivan perseelleen. Kansan muisti on lyhyt: se oli demarin ja kepun venezuelamainen sulle-mulle-himmeli, mutta kentällä näkyy vain se, mikä kusee ja kuka on hallituksessa.

Keskiluokan maksamat verot eivät tuota vastaavaa hyötyä palveluiden parantumisessa. Oikein pösöt saivat päänsilitystä, kukaan muu ei. Orpon todellinen tausta mahtuu kansan näköaloissa kahteen mustaan autoon.

Sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoituksesta käytävä keskustelu luo epävarmuutta.

Äänestäjät liittävät hallituksen toimintakyvyn ja päätökset aina sen hetkiseen hallitukseen, vaikka todellisuudessa monet poliittiset linjaukset ovat syntyneet pitkällä aikavälillä tai edellisten hallitusten aikana.

Yksittäiset poliitikot yrittävät tuoda esiin, mitä he itse ovat saavuttaneet ja millaisia uudistuksia he tekevät, mutta mitään muuta tulosta el näy kuin työttömiä ja epävarmuutta.

Hallitus kantaa ilmastopolitiikan seuraukset kaiken muun lisäksi.

HS-gallup: Sdp karkaa entistä kauemmas kokoomuksesta

Sdp:tä suosi 25,3 prosenttia ja kokoomusta 18,4 prosenttia vastaajista.

www.is.fi

Sitähän demokratia pohjimmiltaan on. Neljän vuoden välein ensin toivotaan ja sitten petytään.

Viimeistään vaalijärjestelmämme takaa sen, että lopputulos on aina kompromissihöttöä. Kun liikkumavarakin käytännössä on todella pieni, niin merkittävä onnistuminen ei ole edes mahdollista.

 

[Eerikainen]

Sote ja muutama lakisääteinen meno kuten koulut vievät kaikki kuntien rahat. Pikkukunnissa keskustellaan muutamista tonneista mistä voidaan Päättää. Minun mielestäni voitaisiin siirtyä maakuntien kokoisiin kuntiin, toki kuntien nimet ja joku itserahoitettu perinneyhdistys olisivat ok-

Sote ei vie kunnilta, koska alueet saavat rahat valtiolta. Siksi kunnallisverot laskettiin sinne 8 pinnan tasolle. Kunnissa ei tietenkään päästy sote-menojen mukaisiin säästöihin, kun ei sieltä hallinnosta pystytty / haluttu leikata.
Nyt tässä on toteutumassa pahin skenaario: Kunnat nostavat veroprosenttinsa yli kymmeneen, alueet saavat verotusoikeuden ja valtion verotusta ei voi laskea, koska karmea alijäämä ja puolustusmenot. Keskituloisethan tämän kustantaa, kun niitä on lukumääräisesti paljon. Koska verotuksen tuollainen tiukkaaminen on poliittisesti mahdotonta, uutta velkaa revitään niin kauan kuin saadaan.
Milleitä ja moottorisahaa odotellessa. Tai IMF tulee ja leikkauttaa sen parikymmentä mrd/vuosi. Voi lueskella Kreikan memot muistin virkistykseksi. Menot leikkaamalla kasvu lähtee.mutta se poliittinen koalitio, joka on vallassa, kun IMF lukee saatanalliset säkeensä ei vaaleissa menesty.

 

[TähtiporttiAtlantis]

Kellään muuten tietoa, että onko Sveitsissä samanlainen diktatoorinen puoluekuri kuin Suomessa? Muissa Pohjoismaissa? Sen olen kuullut, että Israelissa puoluekuri on hyvin löyhä; siellä kansanvalta toteutuu paljon paremmin.

 

[Karkki90]

Kellään muuten tietoa, että onko Sveitsissä samanlainen diktatoorinen puoluekuri kuin Suomessa? Muissa Pohjoismaissa? Sen olen kuullut, että Israelissa puoluekuri on hyvin löyhä; siellä kansanvalta toteutuu paljon paremmin.

Ei puolue voi pakottaa yksittäistä edustajaa mihinkään. Hän voi täysin vapaasti äänestää niin kuin parhaaksi näkee.

 

[YliKoo]

Ei puolue voi pakottaa yksittäistä edustajaa mihinkään. Hän voi täysin vapaasti äänestää niin kuin parhaaksi näkee.

Eräs suuri valtiomies totesi asian laidan:

"There is freedom of speech, but I cannot guarantee freedom after speech."

Eli jos ryhmässä äänestelee kuten parhaaksi näkee, saa pian äänestellä ihan omassa ryhmässään kuten parhaaksi näkee. Ja todennäköisesti viimeistä kauttaan.

 

[viimeinen mohikaani]

Näyttää siltä, että aika moni äänestäjä aikoo vaihtaa kelkkaa. Tulevat pettymään, kuten aina, mutta näinhän se menee. Pika-analyysi lonkalta:

Orpo ei voi mitään talouskasvun pysähtymiselle. Monet kansalaiset kokevat elinkustannusten nousun ja velan kasvun epäonnistumisena.

Sote-uudistus on mennyt aivan perseelleen. Kansan muisti on lyhyt: se oli demarin ja kepun venezuelamainen sulle-mulle-himmeli, mutta kentällä näkyy vain se, mikä kusee ja kuka on hallituksessa.

Keskiluokan maksamat verot eivät tuota vastaavaa hyötyä palveluiden parantumisessa. Oikein pösöt saivat päänsilitystä, kukaan muu ei. Orpon todellinen tausta mahtuu kansan näköaloissa kahteen mustaan autoon.

Sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoituksesta käytävä keskustelu luo epävarmuutta.

Äänestäjät liittävät hallituksen toimintakyvyn ja päätökset aina sen hetkiseen hallitukseen, vaikka todellisuudessa monet poliittiset linjaukset ovat syntyneet pitkällä aikavälillä tai edellisten hallitusten aikana.

Yksittäiset poliitikot yrittävät tuoda esiin, mitä he itse ovat saavuttaneet ja millaisia uudistuksia he tekevät, mutta mitään muuta tulosta el näy kuin työttömiä ja epävarmuutta.

Hallitus kantaa ilmastopolitiikan seuraukset kaiken muun lisäksi.

HS-gallup: Sdp karkaa entistä kauemmas kokoomuksesta

Sdp:tä suosi 25,3 prosenttia ja kokoomusta 18,4 prosenttia vastaajista.

www.is.fi

Punaisten demarien paras vaalistrategia on esittää kuollutta.

 

[TähtiporttiAtlantis]

Ei puolue voi pakottaa yksittäistä edustajaa mihinkään. Hän voi täysin vapaasti äänestää niin kuin parhaaksi näkee.

De jure näin on, mutta de facto ei. Perustuslakihan velvoittaa kansanedustajat itsenäiseen ajatteluun, mutta käytännössähän kansanedustaja painaa sitä nappia, mitä puoluejohto käskee. Niin kauan kuin eduskunta on puoluevetoinen, demokratia ei toteudu. Yksi keino olisi määrätä kaikki eduskunnan äänestykset salaisiksi, ja kunkin edustajan äänestyskäyttäytyminen paljastettaisiin vasta juuri ennen vaaleja.

 

[fulcrum]

Olisi aivan välttämätöntä, että vaikka nyt sitten PS teettäisi pätevällä tutkijalla kansantajuisen tutkimuksen siitä, miten julkista sektoria on paisutettu sitten 1980-luvun.

Miksi PS niin tekisi? Suurin osa puolueen äänestäjäkunnasta kannattaa kattavia julkisia palveluja.

Suomen julkista paisutellaan enemmän muutenkin puheissa kuin todellisuudessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on enemmän julkisen puolen työntekijöitä kuin Suomessa.

 

[PEMM]

Miksi PS niin tekisi? Suurin osa puolueen äänestäjäkunnasta kannattaa kattavia julkisia palveluja.

Suomen julkista paisutellaan enemmän muutenkin puheissa kuin todellisuudessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on enemmän julkisen puolen työntekijöitä kuin Suomessa.

Onko luvut suoraan verrattavissa? Eli tuotetaanko eri maissa suurin piirtein sama määrä ostopalveluna ja itse tuotettuna?

 

[Museo]

Miksi PS niin tekisi? Suurin osa puolueen äänestäjäkunnasta kannattaa kattavia julkisia palveluja.

Suomen julkista paisutellaan enemmän muutenkin puheissa kuin todellisuudessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on enemmän julkisen puolen työntekijöitä kuin Suomessa.

Juuri näin. Valtiolla ei ole Suomessa enää liikaa työntekijöitä mutta organisaatio on siiloutunut. Soten ongelmat johtuvat etupäässä väestörakenteesta ja maantieteestä ja kyvyttömyydessä sopeutua näihin realiteetteihin. Kunnissa olisi paljonkin karsittavaa mutta laajat lakisääteiset tehtävät hidastavat tehostamista.

 

[Karkki90]

De jure näin on, mutta de facto ei. Perustuslakihan velvoittaa kansanedustajat itsenäiseen ajatteluun, mutta käytännössähän kansanedustaja painaa sitä nappia, mitä puoluejohto käskee. Niin kauan kuin eduskunta on puoluevetoinen, demokratia ei toteudu. Yksi keino olisi määrätä kaikki eduskunnan äänestykset salaisiksi, ja kunkin edustajan äänestyskäyttäytyminen paljastettaisiin vasta juuri ennen vaaleja.

Mikään ei velvoita edustajaa liittymään vaikkapa oman puolueensa/vaaliliittonsa eduskuntaryhmään. Jokainen kuitenkin tekee niin, koska jäsenyys ryhmässä antaa paljon enemmän, kuin ottaa.

Politiikka on kuitenkin liittoutumista ja vastavuoroisten sopimusten tekemistä. Varjopuolena on sitten ryhmäkuri. Tilanne jossa edustaja imuroi itselleen ryhmästä edut, muttei noudata siinä yhteisesti sovittua on tietysti mahdoton. Diktatuuria se ei suinkaan ole, vaan järkevä tapa tehdä politiikkaa meillä käytössä olevassa järjestelmässä. Jokainen edustaja on vapaa lähtemään ryhmästään ja perustamaan oman.

Minusta olisi hyvä jos eduskunnan isot äänestykset, kuten vaikkapa luottamusäänestykset olisivat salaisia. Kaikkien salaaminen olisi kuitenkin liioittelua.

 

[Karkki90]

Punaisten demarien paras vaalistrategia on esittää kuollutta.

Se on paras ihan kaikille. Viime vaalikaudella KOK oli leikkaamassa lähinnä kosteikkoviljelystä ja PS ei leikkaisi ainakaan yhteiskunnan heikoimmilta.

Vaalit ovat aina vedenjakaja myös puheissa. Niille voi onneksi viitata kintaalla. Historiasta voimme melko hyvin haarukoida miten eri puolueet toimivat.

 

[Rauhantekijä]

.Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on enemmän julkisen puolen työntekijöitä kuin Suomessa.

Löytyykö vertailukuvaa, jossa on esitetty nuo henkilömäärät maittain ?
Yllä olevassa kuvassa vertailtiin rahamäärää joka mielestäni on eri asia.

.

 

[arix]

Löytyykö vertailukuvaa, jossa on esitetty nuo henkilömäärät maittain ?
Yllä olevassa kuvassa vertailtiin rahamäärää joka mielestäni on eri asia.

.

Suomessa on siirretty kuntien ja valtion toimintoja yhtiöittämällä ne itse omistetuiksi osakeyhtiöiksi. Niiden henkilöstöä on tuskin laskettu mukaan näihin lukuihin...

"Kunnan omistama osakeyhtiö on oikeudellisesti oma yksikkönsä eli se ei enää ole osa julkista sektoria. Kun palvelu yhtiöitetään, työntekijät siirtyvät kunnan palveluksesta yrityksen työntekijöiksi. Yhtiöittäminen tarkoittaa aina työehtosopimuksen vaihtumista, koska osakeyhtiöihin ei voida soveltaa kunnallisia työehtosopimuksia."

https://www.jhl.fi/app/uploads/2023/03/Parempi_tyoelama_15032021_omayhtio.pdf

Edit. Lukuja 4:n vuoden takaa:

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntaomisteiset%20yritykset%202021.pdf

 

[Karkki90]

Suomessa on siirretty kuntien ja valtion toimintoja yhtiöittämällä ne itse omistetuiksi osakeyhtiöiksi. Niiden henkilöstöä on tuskin laskettu mukaan näihin lukuihin...

"Kunnan omistama osakeyhtiö on oikeudellisesti oma yksikkönsä eli se ei enää ole osa julkista sektoria. Kun palvelu yhtiöitetään, työntekijät siirtyvät kunnan palveluksesta yrityksen työntekijöiksi. Yhtiöittäminen tarkoittaa aina työehtosopimuksen vaihtumista, koska osakeyhtiöihin ei voida soveltaa kunnallisia työehtosopimuksia."

https://www.jhl.fi/app/uploads/2023/03/Parempi_tyoelama_15032021_omayhtio.pdf

Edit. Lukuja 4:n vuoden takaa:
Katso liite: 124884

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntaomisteiset%20yritykset%202021.pdf

Vajaa kymmenen prosenttia julkisen puolen työntekijöistä oli jossain vaiheessa kuntien yhtiöissä. Tilastoja aiheesta riittää ja jokainen varmaan löytää mieleisensä. Karkeasti se menee kai niin, että joka neljäs työssäkäyvä on julkisella puolella töissä.

Ja hyvinvointialueiden myötä käppyrät lienevät taas vähän uudessa asennossa.

 

[mikæl]

Löytyykö vertailukuvaa, jossa on esitetty nuo henkilömäärät maittain ?
Yllä olevassa kuvassa vertailtiin rahamäärää joka mielestäni on eri asia.

.

Pitäisi olla julkisen henkilöstön määrä suhteessa kaikkien työllisten määrästä. Ja sitten vielä suhteessa bkt:n.

 

[Karkki90]

Pitäisi olla julkisen henkilöstön määrä suhteessa kaikkien työllisten määrästä. Ja sitten vielä suhteessa bkt:n.

Neljännes on hyvä nyrkkisääntö julkisen ja yksityisen suhdeluvussa. BKT ei tietysti ole sama kuin budjetti, joten julkisen puolen kustannukset suhteessa BKT:een on paljonkin enemmän, kuin 25%. Todennäköisesti reilusti yli 50%.

 

[Nargö]

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on Suomessa runsaasti suorittavan portaan työntekijöitä palkkalistoillaan. Kun taas valtion viranomaisista suorittavan portaan työntekijöitä on paljon lähinnä puolustusvoimilla, poliisilla, rajavartiolaitoksella ja rikosseuraamuslaitoksella muilla sellaisilla viranomaisilla joiden ydintoimintaa ei ole sallittua yhtiöittää tai ulkoistaa.

Vielä esimerkiksi 80-luvulla tilanne oli valtion osalta hyvin erilainen, kun esim. Tie- ja vesirakennuslaitos, Valtionrautatiet ja Posti- ja telelaitos olivat virastomuotoisia eikä laajaa yhtiöittämistä muutenkaan oltu vielä aloitettu.

Suhtautuminen valtion työntekijöihin taitaa olla iso selittäjä sille, että miksi muissa pohjoismaissa on suhteessa enemmän julkisella sektorilla työskenteleviä. Suomessa suhtautuminen valtion työntekijämäärään on usein liian tiukkaa. Viranomaisen voi olla helpompi saada miljoona euroa lisää budjettiin kuin saada lupa yhden vakanssin lisäämiseen...

 

[Raveni]

Löytyykö vertailukuvaa, jossa on esitetty nuo henkilömäärät maittain ?
Yllä olevassa kuvassa vertailtiin rahamäärää joka mielestäni on eri asia.

.

Samaa pohdin, voihan ero tulla myös tuottavuudessa ja tehokkuudesta. Silloin käytetty rahamäärä ei ole verralloninen vaan tulisi tietää myös henkilömäärä. Toki suomalainen byrokratia on aika moinen niin voisi ajatella, että tehokkuus ei Suomessa ainakaan miten ihmeellinen ole vaan täällä tehdään julkisella paljon muka työtä.

 

[Karkki90]

Samaa pohdin, voihan ero tulla myös tuottavuudessa ja tehokkuudesta. Silloin käytetty rahamäärä ei ole verralloninen vaan tulisi tietää myös henkilömäärä. Toki suomalainen byrokratia on aika moinen niin voisi ajatella, että tehokkuus ei Suomessa ainakaan miten ihmeellinen ole vaan täällä tehdään julkisella paljon muka työtä.

Suomalainen byrokratia on vaikkapa EU-alueella kevyemmästä päästä. Se ei tietenkään tarkoita etreikö olisi myös tehottomuutta.

Kaiken kaikkiaan vertailu esimerkiksi bkt-perusteisesti on käytännössä mahdotonta. Esimerkkeinä vaikka työttömyyden hoito. Tanskassa työllisyystoimiin käytetään suhteessa moninkertaisesti se mitä meillä, mutta toimijana ovat yksityisellä puolella näkyvät työttömyyskassat. Meillä eläkkeitä tilastoidan julkisina menoina, vaikka ne ovat pitkälti budjetin ulkopuolelta hoidettavia jne. Asia vaatii todella huolellisen perehtymisen, jos aikoo muodostaa perustellun kannan BKT:n pohjalta.

Tyypillinen usein toistuva pölhöpopulistinen avaus on taivastella julkisten menojen 60% osuutta BKT:sta. Silloin synnytetään asiaan perehtymättömissä ajatus, että yksityinen puoli on sitten 40% ja julkiset menot kaiken tuhoava Molokin kita. Julkisten ja yksityisten menojen summa on kuitenkin luokkaa 250% BKT:sta. Siinä kun ei mitata suoraan kulutettuja euroja, vaan vaikeammin avautuvaa arvonlisää.

Julkisten menojen osuus oli 2010-luvun lopulla 21%, nyt voinee turvallisesti sanoa neljännes, niin ei ainakaan vähättele.