Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Niin, Wahlroos on vain taloustieteen tohtori.
Hyvin lähteistettyjä kirjoja on kirjoittanut. Kaikkea muuta kuin iskulauseiden heittelyä.
Wahlroossin mielestä Orpon hallitusohjelma oli "paras ikinä". Viimeisimmässä haastattelussa Orpo olikin muuttunut idiootiksi. Kappas vaan.

Nallen löysiä heittoja löytyy vaikka kuinka. Yhdessä kirjassaan hän hehkutti Itä-Aasian taloustiikerien "matalan verotuksen talousmallia". Tiedot tuntuivat olevan kyllä aika vanhentuneita, koska ei Japani, Etelä-Korea tai Taiwan ole enää erityisen matalan verotuksen maita. Eivätkä voi ollakaan kun väestön huoltosuhde on mennyt niin huonoksi. Lisäksi Wahlroos sivuuttaa valtion vahvan roolin näiden maiden talouskasvussa, koska se ei sovi hänen laissez faire-näkemyksiinsä. Muutenkin matalalla kokonaisveroasteella ei näytä olevan isompaa korrelaatiota maiden taloudellisen menestyksen kanssa - empiirisesti enempi päinvastoin: useimmat matalan verotuksen maista ovat köyhiä kehitysmaita.
 
Mennään asiaan.

Suomi vie Ruotsiin ja Saksaan molempiin yleensä 11+ prosenttia kaikesta viennistä. Jenkkeihin aika paljon myös ja Hollantiin.

Miksi Ranskan, ison eurooppalaisen maan, osuus on vain 2,9 %? Ei ole edes kymmenen joukossa.

NIinpä.
Mikä on oma näkemyksesi? Ainakaan ranskan taito ei Suomessa ole kovin yleistä. Ja se taitaa taas olla maa, jossa sujuva maan kielen taito tuottaa pirusti bonuspisteitä ulkkarille.
 
Wahlroossin mielestä Orpon hallitusohjelma oli "paras ikinä". Viimeisimmässä haastattelussa Orpo olikin muuttunut idiootiksi. Kappas vaan.

Nallen löysiä heittoja löytyy vaikka kuinka. Yhdessä kirjassaan hän hehkutti Itä-Aasian taloustiikerien "matalan verotuksen talousmallia". Tiedot tuntuivat olevan kyllä aika vanhentuneita, koska ei Japani, Etelä-Korea tai Taiwan ole enää erityisen matalan verotuksen maita. Eivätkä voi ollakaan kun väestön huoltosuhde on mennyt niin huonoksi. Lisäksi Wahlroos sivuuttaa valtion vahvan roolin näiden maiden talouskasvussa, koska se ei sovi hänen laissez faire-näkemyksiinsä. Muutenkin matalalla kokonaisveroasteella ei näytä olevan isompaa korrelaatiota maiden taloudellisen menestyksen kanssa - empiirisesti enempi päinvastoin: useimmat matalan verotuksen maista ovat köyhiä kehitysmaita.
Olisiko niin, että Orpon hallitusohjelma ja Orpon toteutunut politiikka eri juttu? Ts. hallitusohjelmaa ei ole toteutettu 100 %.

Ja olisiko verotuksesta ihan numeroita Suomi vs. nuo 3?
 
@fulcrum Nalle totesi, että ennen verouudistuksia Ruotsista muutti rikkaita paljon ulkomaille, kun uudistusten jälkeen tapahtuu päinvastoin. Pitääkö tämä paikkaansa?

En tiedä, sen tiedän että Nalle itse siirsi merkittävän osan omaisuudestaan Luxemburgiin. Ilmeisesti Ruotsi ei ollut riittävän houkutteleva.

Minä en näkenyt asiassa, että perintövero olisi ollut niinkään headline vaan sen sijaan yrityksen voiton ja osinkojen verotus. Nallehan viittasi korjausliikkeenä ns Viron malliin. Ruotsissa osinkotulon veroprosentti on on yleensä kiinteä pääomatulovero ja se on sitä riippumatta osingon suuruudesta. Suomen on puolestaan osittain progressiivinen malli.

Osmo Soininvaara esitteli äskettäin omia näkemyksiään aiheesta, Wahlroosin tavoin Soininvaarakin osaa esittää juttunsa niin että ne äkkiseltään kuulostavat järkeviltä:

"Monilla Suomessa on käsitys, että talous voi sitä paremmin, mitä suuremmat ovat tuloerot. Empiria ei oikein tue väitettä. Suurten tuloerojen maat ovat pääsääntöisesti köyhiä ja pienten tuloerojen maat pääsääntöisesti rikkaita. Vuonna 2017 kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että optimaalinen Gini-kerroin talouskasvun kannalta on noin 0,27, mikä sattuu olemaan se, jolla tasolla tuloerot ovat olleet Suomessa pitkään. Tämän hallituksen vaikutusta tuloeroihin ei tilastoista vielä näe.

Tavoiteltuun tuloerojen kasvuun pääsee alentamalla rikkaiden veroja ja köyhien saamia tulonsiirtoja. Koska tulonsiirrot rahoitetaan veroilla, nämä kaksi menevät käsi kädessä.

Vastoin oman puolueeni kantaa, minä kannatan ansiotulojen ylimpien marginaaliverojen alentamista. Ne ökyrikkaat, joihin tämän kuvitellaan vaikuttavan, nostavat tulonsa pääomatuloina. Tuntemani ekonomistit, myös ne vasemmistolaisiksi haukutut, ovat valtaosaltaan sitä mieltä, etteivät korkeimmat marginaaliverot tuota valtiolle lisää tuloja, koska ne yllyttävät välttämään niitä. Yleisimmät keinot välttää verotusta ovat laiskottelu, muuntaminen pääomatuloiksi ja muutto ulkomaille.

Jos tuottoisen yrityksen tyhjästä kehittänyt haluaa ostaa purjeveneen jo tässä elämässä, hän voi joko tulouttaa itselleen riittävästi rahaa osinkoina tai myydä koko yrityksen ulkomaille. Osingoista menee liki 60 % veroa (yrityksen nettovarallisuus on pari läppäriä) ja myynnistä ulkomaille menee veroa noin 18 % (pääomavero + hankintameno-olettama. Siksi lupaavia yrityksiä myydään pois Suomesta niin paljon.
Sen sijaan yhteisöveron alentamista en ymmärrä lainkaan. Suomessa pitäisi tukea uusien yritysten syntyä Suomessa, nyt tuetaan takautuvasti vanhoja kauan sitten tehtyjä investointeja vakiintuneisiin yrityksiin. Hyötyjät ovat lähinnä ulkomaalaisia omistajia. Nopeutetut poistot menisivät maaliin paremmin."


Omana huomiona että matala yhteisöverotus sinällään ei ole kummoinen talouskasvun tae. Yhdysvalloissa oli ennen Trumpin kautta hyvin korkea yhteisöverotus. Toisaalta monessa Itä-Euroopan maassa se on matala. Silti ne eivät houkuttele erityisesti tuottavia yrityksiä. Unkarissa yhteisövero on vain 9%, EU:n alin (Irlanti poislukien), yhteisöveron tuotto on matalampi kuin esimerkiksi Suomessa.
 
Omana huomiona että matala yhteisöverotus sinällään ei ole kummoinen talouskasvun tae. Yhdysvalloissa oli ennen Trumpin kautta hyvin korkea yhteisöverotus. Toisaalta monessa Itä-Euroopan maassa se on matala. Silti ne eivät houkuttele erityisesti tuottavia yrityksiä. Unkarissa yhteisövero on vain 9%, EU:n alin (Irlanti poislukien), yhteisöveron tuotto on matalampi kuin esimerkiksi Suomessa.

Oletko löytänyt kummoista talouskasvun taetta? Ainakaan Osmon mainitsema gini se ei Suomen tapauksessa tunnu olevan.

Nimittäin jos sellaista ei ole, meidän on pakko leikata palveluita rajusti ennemmin tai myöhemmin.
 
Oletko löytänyt kummoista talouskasvun taetta? Ainakaan Osmon mainitsema gini se ei Suomen tapauksessa tunnu olevan.

Nimittäin jos sellaista ei ole, meidän on pakko leikata palveluita rajusti ennemmin tai myöhemmin.
Kertoo paljon Suomen yritys kentästä, sen yksipuolisuudesta ja innovaatioiden puutteesta.
 
Back
Top