Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[arix]

Maksoin eläkemaksuja kahdeksan vuotta (aloitin työt 15-vuotiaana), mutta eläkettä minulle alkoi kertyä vasta täytettyäni 23 vuotta. Näin silloisen lain aikaan. Aina kustaan meitä ahkeria silmään!

Sama, ensimmäiset kesätyöt 14-vuotiaana.

Paljonkohan noiden ensimmäisten työvuosien eläkemaksujen tuotto nykyään olisi korkoa korolle vaikutuksen ansiosta?

 

[Rauhantekijä]

Lopputuloksena on kaikkien köyhtyminen, mutta sitähän vasemmisto haluaa.

Ei vasemmisto tuota lopputulosta ajattelultaan halua.
Mutta toisaalta vasemmisto ei ymmärrä rahan liikkeitä ja siksi köyhyys-lopputulokseen heidän ajattelu päätyy.

Vasemmistolle ei koskaan pidä antaa kassakaapin avaimia. Ei koskaan.

.

 

[johnadoe]

Uudet yrittäjät, onnea matkaan.
Byrokratit tulee pitämään huolen että hommaa riittää mihin menee aikaa, vaivaa ja rahaa ilman että ehdit tekemään tuottavaa työtä mitä sinä osaisit tehdä.

Tässä pinta raapaisu yrittäjien haasteista.

Hyvä esimerkki byrokratian kukkasesta, joka ei ainakaan helpota yrittämistä.

EU muutti muoviasetusta, ja se tulee nyt kalliiksi retkeilyastioita valmistavalle suomalaisyritykselle

Biokomposiittia materiaalinaan käyttävissä suomalaisyrityksissä harmitellaan EU:n muuttunutta muoviasetusta.

yle.fi

Plasthill hakee parhaillaan hyväksyntää astioissa käyttämälleen materiaalille. Pienelle perheyritykselle tämä on iso ponnistus.
Ongelma on yrityksen mukaan se, että EU vaatii siltä sellaisia testejä, joita ei edes ole olemassa. Tähän yritys on hakenut ratkaisua tutkimuslaitosten kanssa.
– EU vaatii nykyään niin tarkkoja lukuja ja niin tarkkoja pitoisuuksia näistä tuotteista, että sellaisia testimenetelmiä ei todellakaan vielä ole edes kehitetty. Samalla kun näitä testituloksia tilataan, yritykset joutuvat osallistumaan kalliiseen menetelmäkehitykseen, sanoo Plasthillin käyttämä materiaalikemian asiantuntija Kirsi Mononen.

Skandino käytti aluksi tuotteidensa valmistukseen bambupohjaista komposiittia, mutta sitten EU kielsi bambujauhon raaka-aineena. Tämän jälkeen yritys vaihtoi puupohjaiseen komposiittiin.
Alkuvuonna Espanjan viranomaisilta tuli viesti, että uusi materiaali ei täyttäisi EU:n muuttunutta muoviasetusta.
Tieto ihmetytti Skandinon perustajaa Emmi Lemmettyä, koska yrityksen käyttämä materiaali on tutkittu perinpohjaisesti ja todettu turvalliseksi ulkopuolisissa laboratorioissa.
Koska Ruokavirasto oli aluksi samaa mieltä espanjalaisten kanssa, Skandino joutui keskeyttämään tuotantonsa asian selvittämiseksi.

 

[Raveni]

Ei vasemmisto tuota lopputulosta ajattelultaan halua.
Mutta toisaalta vasemmisto ei ymmärrä rahan liikkeitä ja siksi köyhyys-lopputulokseen heidän ajattelu päätyy.

Vasemmistolle ei koskaan pidä antaa kassakaapin avaimia. Ei koskaan.

.

Juu siinä ei keskitytä rahan luomiseen vaan sen jakamiseen ja sitten ihmetellään kun kassakaappi on tyhjä. Sen sijaan että silloinkaan pohdittaisiin rahan luomista pohditaan se keräämistä jotka ovat olleet tarpeeksi fiksuja luodakseen sitä. Kyllähän Suomen verotus on kaikilta osin epäonnistunut ja voisin itse ajatella, että myös yksi syy Suomen tilanteeseen. Ollaan varmaankin saavutettu verotuksessa kulminaatiopiste, että verojen korottaminen ei tosiasiassa enää lisää valtion käytettävissä olevia tuloja.

 

[Mikfin70]

Maksoin eläkemaksuja kahdeksan vuotta (aloitin työt 15-vuotiaana), mutta eläkettä minulle alkoi kertyä vasta täytettyäni 23 vuotta. Näin silloisen lain aikaan. Aina kustaan meitä ahkeria silmään!

Eipä tuo eläke kertymä se aikaisemmin ole lähtenyt kertymään..

 

[Vonka]

Suomessa verojen laskeminen on vaikeaa yksinkertaisesti siksi, että valtion ja kuntien menot ovat suuret ja vakioita. Verotuotot rahoittavat esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja infrastruktuurin.

Jos yhtä veroa lasketaan, valtiolle tulee vähemmän rahaa. Menot pysyvät ennallaan, joten jostain on saatava puuttuva osa. Silloin täytyy joko nostaa muita veroja, ottaa velkaa tai leikata palveluita.

Verotus on vähän kuin vesisaavi. Jos yhdestä kohdasta laskee vettä pois, saavi ei pysy täynnä, ellei toisesta kohtaa tule lisää, ellei sitten päätetä, että saavi saa jäädä vajaaksi. Vettä on vähemmän janoisille.

Politiikka on eri eturyhmien etujen tasapainottamista. Sosialidemokraatit suhtautuvat yleensä myönteisesti verojen ja tarvittaessa velan käyttöön julkisten palveluiden rahoittamisessa. Kokoomus korostaa menojen hillintää ja talouden tasapainoa, mutta on valmis leikkaamaan vain sellaisista menoista, jotka eivät merkittävästi vaikuta hyvätuloisiin tai yritysten toimintaan.

 

[Leaderdog]

Kyllä, veroja maksetaan ja on maksettu raalla kädellä, mikä vastine.

 

[Solidsnake]

Mikäs ansio se valtiolla sitten on siihen perintöön? Jos puhutaan yrityksistä, maatiloista tai vaikka metsäpalstoista, se harvoin on ansiotonta. Veroja on kyllä jo maksettu ihan riittävästi, että omaisuus on saatu kasaan.

Kyllä meidän vaan pitää päästä tästä kateudesta eroon, jos halutaan, ettei kaikki mahdollinen mene ulkomaiseen omistukseen.

Samalla uudistuksessa poistaisin lakiosat ja vastaavat. Kyllä se perinnön jättäjä tietää parhaiten, kuka on perinnön ansainnut. Tuoltakaan osin se ei ole valtion asia.

Sanotaan nyt että joku rakentaa vaikka talon jälkikasvunsa avulla, ja ylläpitävät sitä, jälkikasvu enemmän kun itse isäntäväki ikääntyy. Jälkikasvulle päätynyt omaisuus on siis ansiotonta.

 

[J0h1F]

Perintövero on aika luonnollinen ykköskohde ökyrikkaan vastustamisen kohde. Sehän on yleisesti todettu kansantalouden kannalta yhdeksi vähiten haitallisista veroista, mutta perinnönsaajan henkilökohtainen hyöty voisi hyvin pienellä porukalla olla todella merkittävä. Perintöveroon liittyvissä käytännöissä olisi paljonkin parannettavaa, mutta tasoltaan vero on nykyisellään erittäin kohtuullinen. Itse en periaatteena ymmärrä miksi ansiotonta lahjaa pitäisi verottaa kevyemmin, kuin riskisijoituksen tuottoa.

Perintöverossa on toisaalta se, että se ei varsinaisesti verota lisäarvoa tuottavaa transaktiota, koska kuoleman yhteydessä tapahtuvassa omaisuuden siirrossa ei muodostu lisäarvoa. Pahimmillaanhan se johtaa periaatteellisesti hyvinvoinnin laskuun etenkin sukuomaisuuden suhteen, eli on käytännössä lunnaat siitä, että voi jatkaa sukuomaisuuden käyttämistä. Oikeusteoriamme kun tuntee sellaisen käsitteen kuin ylisukupolvisuus, jota pidetään periaatteessa omistuksen luonnontilana, ja sehän toteutuu yhäkin varsin suurelta osin (ja samaan ajatukseen myös perustuu koko perintölainsäädäntö ja rintaperillisten lakiosa).

Suomessahan ei siis perinteisesti ole ollut perintöveroa kiinteistöistä, vaan ainoastaan irtaimesta ja likvidistä omaisuudesta, tilat perittiin ilmaiseksi, ja jopa kruunun tilojen asumisoikeuden siirtyminen tapahtui seuraavalle sukupolvelle ilmaiseksi, tosin vaati asumisoikeuden anomista uudelleen (jossa ensisijalla olivat edellisen asukkaan perilliset). Perintöveron laajentuminen kiinteistöihin on varsin uusi ilmiö.

Kansantaloudelliset vaikutukset perintöverossa eivät ole täysin kiistattomat, koska se haittaa omistusten ylisukupolvisuuden suunnittelua, ja kaikkein eniten juuri maatiloja, jotka perustuvat Suomessa lähes yksinomaan perintötilojen jatkamiseen (tunnetteko yhtäkään, joka olisi perustanut uuden tilan!). Myös perheyrityksiä se kampittaa suuresti, koska jokaista sukupolvenvaihdosta varten joudutaan keräämään huomattava puskuri, joka on pois yritystä kehittävistä investoinneista ja siten yrityksen liiketoiminnasta. Toisekseen siinä tapahtuu tuo alussa mainitsemani hyvinvoinnin lasku eli perheiden rankaiseminen edellisen sukupolven kuolemasta myös sukutalojen ja -vapaa-ajankiinteistöjen kohdalla.

Sen sijaan likvidistä omaisuudesta sekä pääomasijoituksista se on oikein hyvä vero, koska näissä ei ole samanlaista ylisukupolvisuuden luonnetta, josta nuoremmat polvet nauttisivat jo edellisten eläessä, ja perintö on pelkkää rahallista lisäarvoa perivälle polvelle.

Ruotsin mallin luovutusvoittovero ei ole kuitenkaan aivan ongelmaton, koska se mahdollistaa kansantalouden kannalta ongelmallisenkin pääomasijoitusten siirtämisen seuraavalle sukupolvelle verotta niin kauan kuin sitä ei myydä. Täten esim. sijoitusasuntoja ja osakkeita voidaan siirtää verotta, ja luovutusvoittovero ei lankea siltikään, vaikka ne tuottavat pääomatuloja perijälle.

Oma ratkaisuni perintöveroasiaan olisi seuraava:

• Palautetaan lakiin käsite yksityisomisteisen maan maanluonnosta, joka jakautuisi yleiseen omistusmaahan/tavalliseen maahan ja perintömaahan (eli hieman eri tavalla kuin vanhassa käsitteessä). Yleinen omistusmaa vastaisi nykyistä tilannetta kaikin puolin, ja siitä lankeaisi perintövero kuten nytkin. Perintömaa ja sillä olevat kiinteistöt sen sijaan olisivat perintöverosta vapaata, mutta sitä ei voisi myydä, vaan myyntiä tai muuta maanluonnon sallimatonta toimintaa varten olisi haettava maanluonnon muuttamista takaisin yleiseksi omistusmaaksi, josta lankeaisi leimavero maanluonnon muuttamisesta (esim. 33% maalla olevien kiinteistöjen arvosta). Perintömaahan liittyisi myös kaikenkattava vuokraamisen ja panttaamisen kielto, jonka rikkominen johtaisi asian veropetoksena käsittelyyn kaikkine rikosoikeudellisine ulottuvuuksineen. Perintömaalla voisi lisäksi olla ainoastaan suoraan maanomistajan omistamia asuinkiinteistöjä, vapaa-ajankiinteistöjä tai peltoa - muttei esimerkiksi metsää kuin välittömän asuin- tai vapaa-ajankiinteistöjen pihapiirin verran. Perintömaata ei voisi myöskään omistaa kuin luonnollinen henkilö (tai tämän kuolinpesä), ja lisäksi perintömaa voisi siirtyä ainoastaan perintökaaressa sukulaisuuden perusteella perintöön oikeutetulle henkilölle (jos kuolinpesällä ei olisi tällaisia edunsaajia, lankeaisi vero maanluonnon muuttamisesta kuolinpesälle). Näillä rajoituksilla vältettäisiin sen väärinkäyttö pääomasijoittamiseen, sekä ei-sukulaisille tai yhteisöille tulevaan perintöön.
  
  
• Asunto-osakkeesta, jossa vainaja sekä perillinen ovat olleet kirjoilla vähintään 2 vuotta, ei lankeaisi perintöveroa, vaan ainoastaan luovutusvoittovero (perillisen perintöveroluokan verran).
  
  
• Luodaan käsite yrityksen luonnosta, joka jakautuisi tavalliseen yritykseen ja perheyritykseen (tämä olisi siis tietystikin erillinen ja riippumaton yhtiömuodosta). Vastaavasti kuten maanluonnon kanssa, tavallinen yritys vastaisi nykytilannetta. Perheyritys olisi vastaavasti vapaa perintöverosta, eikä sitä voisi myydä, pilkkoa tai pantata muuttamatta samanlaisella menettelyllä yrityksen luontoa (33% leimavero). Perheyrityksen omaisuutta ei saisi vuokrata. Perheyritys voisi omistaa toisia tavallisia yrityksiä, mutta ne eivät kuuluisi perintöverovapauden piiriin, vaan ne käsiteltäisiin perintöveron alaisina kuten kuolinpesän tavallinen yritysomaisuus. Ja kuten perintömaan kohdalla, perheyrityksen omistajana tai osakkaana voisi olla ainoastaan luonnollinen henkilö (ja tämän kuolinpesä), ja sen omistuksen tai osakkuuden voisi periä ainoastaan perintökaaressa sukulaisuuden perusteella perintöön oikeutettu. Tärkeimpänä seikkana perheyrityksen omaisuus olisi inventoitava perinnön-/pesänjakohetkellä, ja kaiken tuolla hetkellä omistetun omaisuuden myynnistä lankeaisi perintövero luovutusvoittoverona, kuitenkin vasta luovutushetken mukaisella arvolla (tämä estäisi typerät tappiot mm. vanhan konekannan uusimiseen liittyen). Näin estettäisiin perheyrityksen luonnon käyttäminen pääomasijoittamisen kulissina, ja rajattaisiin se vain tosiasiallisiin perheyrityksiin.

Näihin jäisi marginaalisia porsaanreikiä, mutta käytännössä kaikki tukittavissa olevat pääomasijoittamiseen kelpaavat ketkuttelureitit olisi tukittu. Tämä vahvistaisi oleellisesti yhteiskuntarakenteen kannalta tarpeellisia perheyrityksiä ja talonpoikaisen maanviljelyn asemaa.

 

[baikal]

Sanoisin kyllä, kun olen vientiyritysten parissa työskennellyt, että meillä ainakin on mennyt ihan hyvin. Pitää vain olla sellaista tuotetta, mitä halutaan ostaa. Yritystuet ei ole näissä hommissa pelanneet isoa roolia. Näitä yrityksiä vain pitäisi olla enemmän.

Haluaisin kuulla, miten se tapahtuu? Nallen ja muiden ajatukset on torpattu, mitä ovat ne hyvät keinot?

Minä en tiedä.

En tiedä minäkään.