Oulun seksuaalirikokset ja raiskaukset

Ei saatana!

Kun Sipilä kutsui hallituksen koolle tiistaiksi ryhmien pakottamana, odotettiin, että tilaisuuteen tukka pystyssä tulleella Sipilällä olisi myös omia ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi. Kuten olikin: Sipilän esitys oli, että imaamit alkaisivat opettaa omaa väkeään maan tavoille.
Kokouksessa esitys kuitattiin vaivautuneella hiljaisuudella, sillä koraanikoulut tästä maasta enää puuttuvatkin...
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005970545.html
Setä Arkadia: Sipilän imaami-esitys sai hallituksessa aikaan vaivautuneen hiljaisuuden


Julkaistu: 20.1. 9:00

Kulunut viikko oli mielenkiintoinen maahanmuuttoviikko, pakinoi Setä Arkadia alias Timo Haapala. Pääministeri Juha Sipilä esitti hallituksen kokouksessa että imaameista olisi tehty opettajia, kokoomus käyttäytyy kuin se ei hallituksessa olisikaan.
MAAHANMUUTTAJIEN tekemistä seksuaalirikoksista on käyty reilu viikko puolipäätöntä poliittista keskustelua, joka Setä Arkadian on nyt aika vetää yhteen. Teema on kuin elokuvasta Uuno Turhapuron muisti palautuu pätkittäin, johon liittyy syksyn 2015 maahanmuuttoryntäyksen ovenavaajien / syyllisten etsintä tyyliin ”en se minä ollut”.

Viime viikonloppuna tapahtumien keskiöön Ouluun oli suoranainen ryntäys. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi Ylen Ykkösaamussa pontevasti lähtevänsä siltä istumalta ratkaisemaan tilanteen Ouluun omakätisesti. Kepulaiset suuttuivat, kun Mykkänen ”unohti” mainita, että paikalle riensi myös pääministeri Juha Sipilä (kesk), koko valtavan pakolaiskriisin yksi kempeleläisarkkitehti.

Kaakatus oli valtavaa, ikään kuin puhumalla ja teatterieleillä pullon korkin saisi enää kiinni, varsinkin kun Sipilä sotki sekavilla puheillaan tilannetta entisestään. Hallitustrion kolmas, sinisten Sampo Terho sentään häipyi kesken kriisin tapaamaan Kiinan Keisaria presidentti Sauli Niinistön seurueessa.

MITENKÄS SE sitten menikään? Loppujen lopuksi hallituksen johtokolmikolla ei jäänyt muuta kuin suu auki, kun eduskuntaryhmät ottivat tilanteen haltuunsa. Sdp:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman otti sunnuntaina aloitteen ja esitti ryhmien yhteiskokousta, jossa päätettäisiin rangaistusten kiristämisestä. Kepun Antti Kaikkonenlähti mukaan, samoin sinisten Simon Elo ja kaikki muut.

Kokoomuksen konstaapeliryhmyri Kalle Jokistakin epäilemättä informoitiin, mutta loukkaantuneella kykypuolueella on ollut koko viikon ajan suu mutrussa, koska pakolaisten tekemät seksuaalirikokset sotkivat pahan kerran kokoomuksen omat suunnitelmat: Kokoomuksen tiistainen, kallis vaaliavaus meni nimittäin pilalle!

Aivan kaikki eivät huomanneet, että kokoomus sanoo nyt luottavansa Suomeen (hyvä juttu, joskin yleensä vaaleissa luottamus mitataan tosin toisin päin).

Kun Sipilä kutsui hallituksen koolle tiistaiksi ryhmien pakottamana, odotettiin, että tilaisuuteen tukka pystyssä tulleella Sipilällä olisi myös omia ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi. Kuten olikin: Sipilän esitys oli, että imaamit alkaisivat opettaa omaa väkeään maan tavoille.

Kokouksessa esitys kuitattiin vaivautuneella hiljaisuudella, sillä koraanikoulut tästä maasta enää puuttuvatkin...

TURHA JOUKKO? Sipilä sentään esitti, että imaameista tehdään opettajia. Muuten oli hiljaista. Kokoomuksen Petteri Orpo lupasi illalla MTV:n uutisten suorassa lähetyksessä omasta vaaliavauksestaan Turusta, että Oulu saa heti kaksi miljoonaa. Kukaan ei toki kysynyt, mihin käsienpesurahat käytetään. Jatkossa sopii onneksi olettaa, että valtiovarainministeri antaa kaikille muillekin kaupungeille kaksi miljoonaa samaan tarkoitukseen perstaskustaan heilauttamalla.

KOKOOMUS on pakolaiskeskustelussa(kin) ollut kuin ei olisikaan – ainakaan hallituksessa. Kun keskustelu kääntyi kokoomuksen rooliin pakolaiskriisissä, puoluesihteeri Janne Pesonen (kok) syytti twitterissä ulkoministeri Timo Soinia (sin), ettei tämä ole onnistunut palauttamaan maahanmuuttajia Irakiin. Pesonen unohti autuaasti, että palautusneuvottelut on käyty kokoomusvetoisen sisäministeriön johdolla (Orpo & Risikko & Mykkänen), ulkoministeriön tuella.

Ps 1. Persut ovat vouhottaneet, miten oikeassa he ovatkaan olleet, vaikka puolue oli hallituksessa kriisin alkaessa. Vielä kesällä 2017 Jussi Halla-aholle olisi hallituskiimassa kelvannut maahanmuuttopolitiikka ilman mausteita. Ei ihme, hänhän sitä oli laatimassakin.

Ps 2. Kun vihreiltä nykyään kysyy, kuka muuten on Aino ”lentokoneseisoja” Pennanen, vastaus kuuluu: En tunne naista. Setä A. muistuttaa vihreille, että kyseessä on vihreiden kansanedustajaehdokas, ettäkö te nyt häntä muista!
Timo Haapala
 
OrVsFEp.png
 
"Lasten raiskaaminen ei ole sallittua arabimaissa. Irakissa siitä seuraa elinkautinen tuomio, jopa kuolemantuomio.

MUTTA lainsäädännössä raiskaaja välttyy tuomiolta, jos menee naimisiin uhrin kanssa. "

Ja tämän jälkeen vaimo on käytännössä miehensä omaisuutta, jolla on tietyt velvollisuudet miestään kohtaan ja homma voi jatkua siitä hamaan tappiin asti ihan luvan kanssa?

Melkonen systeemi sanon minä.
 
Happoska keksii juttuja kun oma agenda niitä vaatii, tai sitten on vaan tyhmä kuin Rebekka Härkönen ja LauraHammer. Tämä Hesarin juttu pitäisi liittää YLE-ketjuun ja PV:n kaksoiskansalaisuusketjuunkin.

Juttu sisältää useita upotuksia ja linkkejä mielenkiintoisiin keskusteluihin
Edit nuo linkit eivät kopioituneet quoteen, vaan joutuu katsomaan jutusta
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005959061.html

Ylen toimittaja muutti tarinaansa ja päätyi pahoittelemaan aiheuttamaansa hämminkiä – näin tapahtumat etenivät Puolustusvoimien vaikuttamisjupakassa

Päivi Happonen antoi ensin ymmärtää Pääesikunnan pyrkivän vaikuttamaan Ylen uutisointiin myös talon sisältä käsin, mutta teki tarinassaan täyskäännöksen keskustelun edetessä.

Päivi Happonen. (KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)

Hanna Mahlamäki HS

Julkaistu: 8.1. 15:26

YLEN oikeustoimittaja Päivi Happonen kertoi maanantaina Twitterissä tehneensä virhearvion puidessaan toimituksen sisäisiä asioita Oikeustoimittajien yhdistyksen juhlakirjassa Etusivun rikokset.

”Olen vilpittömästi pahoillani kirjoitukseni aiheuttamasta hämmingistä...”, Happonen twiittasi.
Miten tähän on tultu?

Happonen hankki pari vuotta sitten Ylelle uutisvoiton, jossa kerrottiin Puolustusvoimien salaisesta ohjeesta liittyen kaksoiskansalaisten rekrytoimiseen. Tapaus aiheutti kohua valtiojohtoa myöten, ja Yle sai puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) hyökkäämään kovin sanoin Yleä vastaan.

Ylen sisällä tapaus aiheutti monenlaista hämmennystä, selviää Happosen Etusivun rikokset -kirjaan kirjoittamasta artikkelista. Kirjan on kustantanut kirjailijaosuuskunta CrimeTime.


Poliisin ja toimittajien suhteista on kerrottu erityisesti HS:n toimittajan Susanna Reinbothin ja ex-toimittajan Minna Passin Keisari Aarnio -kirjassa, ja tapaus selostetaan myös Etusivun rikokset -kirjassa.

Puolustusvoimien ”niskalenkki” puolestaan oli nyt uutta tietoa, ja se tuli laajempaan tietoisuuteen vasta, kun HS kertoi Etusivun rikokset -kirjasta, ja erityisesti Päivi Happosen artikkelista siinä.

Näin HS:n kirja-arvostelussa kirjoitettiin:

”Molemmat kertovat vaarallisesta ilmiöstä, jossa toimittaja kokee olevansa vastuussa jollekin muulle taholle kuin yleisölle. Päivi Happoseen vaikuttanut toimittaja lähti mukaan Puolustusvoimien vaikuttamisoperaatioon ja Reinbothiin ja Passiin vaikuttaneet toimittajat olivat Jari Aarnion ja muun Helsingin huumepoliisin koukussa.”

Tähän analyysi perustui: Happonen kertoo kirjassa, että hän koki Puolustusvoimien Pääesikunnan pyrkineen pari vuotta sitten vaikuttamaan siihen, mitä tietoja Yle julkaisee kaksoiskansalaisuuskeskusteluun liittyen.

Happosen alkuperäisen uutisen jälkeen Yle teki monta jatkojuttua aiheesta. Yhden jatkojutun yhteydessä Happonen kertoo saaneensa Pääesikunnasta puhelun, jossa kysyttiin, ”kuinka kauan Yle aikoo jatkaa tätä”.

”Minulle tulee käsitys, että minua yritetään säikäyttää, että tekemäni uutinen ei pitäisi paikkaansa”, Happonen kirjoittaa kirjassa.

Sen jälkeen tapahtuu ”jotain hyvin erikoista”, Happonen luonnehtii. Toinen Ylen toimittaja oli valjastettu hankkimaan tietoja uutisprosessin jatkona – tämä on sinänsä täysin tavallista – mutta Happonen ei ilmeisesti tiennyt sitä. Happosen kollega lähetti hankkimiaan tietoja Happoselle sähköpostitse ja soitti niistä myös toimitukseen eduskunnasta.



Ilmeisesti Happonen ei tiennyt kollegansa roolista uutisprosessissa kirjaa kirjoittaessaankaan, sillä hän antaa kirjassa ymmärtää, että nimeltä mainitsematon ”Ylen uutistoimittaja” toimi Pääesikunnan lukuun kertoessaan tiedoistaan, jotka olivat ristiriidassa Happosen tietojen kanssa.

”Päättelen sähköpostista, että Pääesikunta ja minulle sähköpostin lähettänyt Ylen uutistoimittaja ovat olleet yhteydessä Jelenasta kertovan uutisjutun julkaisun jälkeen. Tämä ihmetyttää minua suuresti, koska kyseisellä uutistoimittajalla ei ole mitään tekemistä uutisjuttuni kanssa.”



HS:n kirja-arvostelun ilmestymisen jälkeen Ylestä eläkkeelle jäänyt Hilkka Säävälä ilmoittautui sosiaalisessa mediassa Happosen kirjassa kuvatuksi ”Ylen toimittajaksi”. Säävälä oli järkyttynyt siitä, että hänen vihjattiin olleen Puolustusvoimien asialla.

”Painostusta en millään mittarilla mielestäni kyllä harjoittanut, enkä varsinkaan saanut Pääesikunnalta tai armeijalta mitään ohjeita, miten minun pitäisi toimia tässä”, Säävälä sanoi HS:n haastattelussa viime viikon tiistaina.

Samassa haastattelussa Ylen uutisten ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisänen tuki Happosen alkuperäistä kertomusta.

Pari päivää myöhemmin Ylen viesti muuttui.

Ylen politiikan toimituksen esimiehenä kaksoiskansalaisuutisen tekoaikaan työskennellyt Ari Hakahuhta vahvisti viime torstaina Säävälän toimineen vain annettujen ohjeiden mukaan.

”Minulla tai koko uutistoimituksen johdolla ei ole syytä epäillä, että toimituksessa joku olisi toiminut tai toimisi esimerkiksi Puolustusvoimien tai poliisin vaikutuspyrkimysten jatkeena”, Hakahuhta kirjoitti Facebookissa.



Lauantaina Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin Hilkka Säävälän harkitsevan kunnianloukkauskannetta asiassa.

Samassa jutussa päätoimittaja Räisänen kertoi, että sekaannus johtuu tiedonkulun puutteesta: ”Tämänhetkisen ymmärrykseni perusteella toimituksessa on tapahtunut tietokatkos, eli Happonen ei tiennyt juuri Säävälän tekevän jatkoja tuona päivänä, ja sellaisista mokista vastaavat tietysti esimiehet ja viime kädessä päätoimittaja eli minä.”

Maanantaina muuttui myös Päivi Happosen tarina tapahtumista.

Hän väitti twiitissään, että ei ole kirjoittanut entisen kollegansa toimineen Puolustusvoimien ohjauksessa.
Täyskäännös on silmiinpistävä. Kirjassaanhan hän kuvaa kollegansa, jolla ”ei ole mitään tekemistä jutun kanssa”, pyrkivän vaikuttamaan siihen, mitä asiasta kerrotaan, ja että tämä on ollut yhteydessä Puolustusvoimien kanssa alkuperäisen jutun julkaisun jälkeen.

HS:n kirja-arvostelun ilmestyessä Happonen twiittasi, että hänen kirjoituksestaan selviää, miten Puolustusvoimat yritti vaikuttaa Ylen uutisointiin, ”viimeisimpänä keinona kollegan kautta yritys estää uutisointia”.
Vielä hämmentävämmäksi Happosen täyskäännöksen tekee se, että ennen kirja-arvostelun julkaisua Tuomo Pietiläinen haastatteli Happosta aiheesta kirjoituksensa taustaksi.

Tuolloin Happonen vahvisti Pietiläiselle myös suullisesti kirjasta välittyvän tulkinnan, että Pääesikunta yritti vaikuttaa uutisointiin Ylen sisältä käsin.

Jutun valmistuttua Pietiläinen pyysi Happosta lukemaan jutun, jotta varmasti vältyttäisiin virheellisen tiedon julkaisemiselta. Aihehan on poikkeuksellisen vakava.

Pääesikunnan rooliin liittyen Happosella ei ollut Pietiläisen juttuun mitään korjattavaa. Maanantaina, viikon kestäneen julkisen keskustelun jälkeen, hän halusi siis kuitenkin sanoutua irti aiemmin antamistaan tiedoista.

MAHDOLLINEN väärinkäsitys liittyen oman kollegan toimintaan ja siihen perustuva julkinen keskustelu ovat harmillisia sivujuonteita tärkeässä asiassa. On selvää, että toimittajiin yritetään vaikuttaa, ja niin tekevät paitsi viranomaiset, myös yritykset ja erilaiset järjestöt.

Toimittaja voi joutua myös tietämättään ja vahingossa vaikuttamisen kohteeksi ja nielaista kritiikittä eri organisaatioiden viestintää. Tämä on itse asiassa hyvin arkinen riski journalismia tehtäessä.

Keskustelu avoimuudesta ja journalismin laadusta on edelleen tärkeää.

Viime vuonna ilmestynyt ansiokas Antto Vihman, Jarno Hartikaisen, Hannu-Pekka Ikäheimon ja Olli Seurin kirjoittama tietokirja Totuuden jälkeen (Teos) ehdottaa, että media lisäisi omaa läpinäkyvyyttään ja itsekritiikkiä, jotta lukijat ymmärtävät, mitä journalismi on.

Vaikuttamisyritysten tuominen julkisuuteen palvelee yleisön mahdollisuuksia voida luottaa median välittämään tietoon.

Ylen tapauksessa kaikkien hämmentävien käänteiden lomassa on tärkeää muistaa se, että Yle mitä ilmeisimmin ei taipunut painostukseen, vaan sai julkaistua uutisensa vastustuksesta huolimatta.
 
Viimeksi muokattu:
Happoska keksii juttuja kun oma agenda niitä vaatii, tai sitten on vaan tyhmä kuin Rebekka Härkönen ja LauraHammer. Tämä Hesarin juttu pitäisi liittää YLE-ketjuun ja PV:n kaksoiskansalaisuusketjuunkin.

Juttu sisältää useita upotuksia ja linkkejä mielenkiintoisiin keskusteluihin
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005959061.html

Tulee varmaan muutaman päivän päästä uudelleen eetteriin itkemään ja uhriutumaan. Persut, natsit ja putinistit maalittavat vihapuheellaan totuuden kertovaa toimittajaa.
 
Maahanmuuttajista seksuaalineuvojia :rolleyes::unsure:

Oulussa haluttiin puuttua turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosuhkaan jo ennen viimeisintä vyyhtiä – kriisikeskuksen kohtalo nyt ministerin käsissä
Oulussa haettiin rahaa myös maahanmuuttajien seksuaalineuvontakeskukselle. Tukihakemus hyllytettiin ensikäsittelyssä.

Rikosten uhreja auttavat yhdistykset totesivat Oulussa jo viime keväänä yhdessä kaupungin ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen kanssa, että Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskukselle on tarvetta.

Rahoitusta haettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA), joka kuitenkin hylkäsi anomuksen joulukuussa. Lopullisen päätöksen avustusratkaisuista tekee sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) lähiviikkoina.

STEA:n mukaan hanke oli hyvä, mutta rahat eivät vain riittäneet. Anomuksen epäämiseen vaikutti myös se, että Oulussa aloitti pari vuotta sitten Vuolle Setlementin ja Oulun ensi- ja turvakodin SERITA-hanke. Se on suunnattu pääosin kantaväestön seksuaalirikostaustaisille tai potentiaalisille seksuaalirikosten tekijöille.

Maahanmuuttajista seksuaalineuvojia
Uuden Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskuksen tehtävänä olisi ollut yleisen seksuaalineuvonnan lisäksi erityisesti seksuaalirikosten uhreiksi joutuneiden auttaminen ja myös työskentely maahanmuuttajien kanssa.

Ajatuksena oli lisätä tietoisuutta aihealueesta maahanmuuttajien keskuudessa muun muassa kouluttamalla jo oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien joukosta seksuaalineuvojia.

– Maahanmuuttajataustaisia seksuaalineuvojia ja -kasvattajia olisi hyödynnetty myös vastaanottokeskuksen neuvontatyössä, kertoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Rönkkömäki.

Maahanmuuttovirasto ja Oulun vastaanottokeskus olivat myös sitoutuneet mukaan hankkeeseen. Rönkkömäen mukaan maahanmuuttajataustaiset neuvojat olisivat toimineet viranomaisten rinnalla, mikä olisi parantanut tiedon kulkua.

Neuvontakeskuksesta olisi voinut hakea apua myös nimettömänä esimerkiksi netin ja chat -keskustelujen avulla. Samankaltaisia toimia vaadittiin viimeksi myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Varoituksen sanoja kuultiin jo vuosia sitten
Pitkään maahanmuuttajien ja vastaanottokeskusten työntekijöiden kanssa kriisi- ja konfliktityötä tehnyt kriisityönohjaaja Helena Tornberg totesi Radio Suomen Oulun haastattelussa aiemmin tällä viikolla, etteivät nyt rajusti julkisuuteen nousseet seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset tulleet viranomaisille täysin yllätyksenä.

– Jo 90-luvulla maahanmuuttajat itse varoittivat tästä ilmiöstä samoin vuonna 2015, kun Ouluun tuli paljon turvapaikanhakijoita, sanoi Tornberg.

Oulun seksuaalineuvontahanketta vauhditti valtakunnallinen raportti, johon on koottu tietoja turvapaikanhakijoihin liittyvistä rikosepäilyistä vuonna 2016.

Sen mukaan rikosilmoituksissa korostuvat valtakunnallisesti erilaiset väkivaltarikokset, kuten pahoinpitelyt, uhkailut ja lähisuhdeväkivalta. Myös seksuaalirikosepäilyjä on ollut runsaasti ja yleensä niiden kohteena ovat olleet suomalaiset naiset. Suomalaisista seksuaalirikosten uhreista 48 prosenttia oli alle 18-vuotiaita.

Kolmannes ilmoituksista on tehty pääkaupunkiseudulla ja seuraavaksi eniten Lahden alueella. Muualla, kuten Oulussa ilmoituksia on tehty selvästi vähemmän, vaikka viime aikojen julkisuuteen tulleet räikeät lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikosepäilyt ovatkin nousseet julkisuuteen juuri Oulussa.

"Viranomaisvalistus ei yksinään riitä"
Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden keskuudessa tehtävä valistustyö on nykyisellään paljolti esimerkiksi erilaisten tietoiskujen ja kansalaisuuskurssien varassa.

Maahanmuuttovirastossa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että tarvetta olisi myös muunlaiseen vaikuttamiseen ja siksi siellä käynnistettiin erityinen turva-hanke, jota on kehitetty erityisesti Oulussa yhteistyössä vastaanottokeskuksen, poliisin, kaupungin sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Yksi osa tätä turva-hanketta oli myös ajatus maahanmuuttajien itsensä antamasta neuvonnasta. Lisäksi on laadittu uusia materiaaleja maahanmuuttokoulutuksen tueksi. Yhtenä niistä ovat joulukuussa valmistuneet Youtubeen julkaistut opastusvideot, joissa kerrotaan muun muassa siitä mitä rikosseuraamuksia seksuaalisesta ahdistelustalapsen hyväksikäytöstä tai lähisuhdeväkivallastaSuomessa on.

– Vaikka videot tulivat julkisuuteen juuri samoihin aikoihin, kun Oulun raiskaustapaukset nousivat esiin, niiden teko ja niihin liittyvä työ on aloitettu jo paljon aiemmin, sanoo maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.

Myös paljon keskinäistä väkivaltaa
Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan väkivaltarikoksia tapahtui runsaasti myös turvapaikanhakijoiden perhepiirissä. Uhreina olivat yleensä naiset. Väkivallan uhreista 46 prosenttia oli alaikäisiä.

Pekka Nuutisen mielestä ei ole mitään perusteita selittää julkisuuteen tulleita ulkomaalaisten tekemiä seksuaalisia väärinkäytöksiä ja raiskauksia kulttuurieroilla.

Hän muistuttaa, että vastaanottokeskuksissa korostetaan kaikille tulijoille, millaiset säännöt Suomessa vallitsevat ja mikä on mahdollista ja mikä ei.

– Näitä Oulun tapauksiakaan ei voi perustella kulttuurieroilla, Nuutinen sanoo.

Nuutisen mukaan se ei ole voinut olla yllätys, että myös maahanmuuttajat syyllistyvät rikoksiin, mutta julkitulleiden tapausten perusteella niiden laajuus on ollut poikkeuksellista.

– Mutta on aivan selvää, että nämä viime aikojen teoista syytetyt ovat tienneet, ettei noin saa tehdä ja että se on rikollista. Eihän se olisi mahdollista missään muussakaan maassa, Nuutinen sanoo.

https://yle.fi/uutiset/3-10602405
 
Maahanmuuttajista seksuaalineuvojia :rolleyes::unsure:

Oulussa haluttiin puuttua turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosuhkaan jo ennen viimeisintä vyyhtiä – kriisikeskuksen kohtalo nyt ministerin käsissä
Oulussa haettiin rahaa myös maahanmuuttajien seksuaalineuvontakeskukselle. Tukihakemus hyllytettiin ensikäsittelyssä.​
Rikosten uhreja auttavat yhdistykset totesivat Oulussa jo viime keväänä yhdessä kaupungin ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen kanssa, että Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskukselle on tarvetta.​
Rahoitusta haettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA), joka kuitenkin hylkäsi anomuksen joulukuussa. Lopullisen päätöksen avustusratkaisuista tekee sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) lähiviikkoina.​
STEA:n mukaan hanke oli hyvä, mutta rahat eivät vain riittäneet. Anomuksen epäämiseen vaikutti myös se, että Oulussa aloitti pari vuotta sitten Vuolle Setlementin ja Oulun ensi- ja turvakodin SERITA-hanke. Se on suunnattu pääosin kantaväestön seksuaalirikostaustaisille tai potentiaalisille seksuaalirikosten tekijöille.​
Maahanmuuttajista seksuaalineuvojia
Uuden Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskuksen tehtävänä olisi ollut yleisen seksuaalineuvonnan lisäksi erityisesti seksuaalirikosten uhreiksi joutuneiden auttaminen ja myös työskentely maahanmuuttajien kanssa.​
Ajatuksena oli lisätä tietoisuutta aihealueesta maahanmuuttajien keskuudessa muun muassa kouluttamalla jo oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien joukosta seksuaalineuvojia.​
– Maahanmuuttajataustaisia seksuaalineuvojia ja -kasvattajia olisi hyödynnetty myös vastaanottokeskuksen neuvontatyössä, kertoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Rönkkömäki.​
Maahanmuuttovirasto ja Oulun vastaanottokeskus olivat myös sitoutuneet mukaan hankkeeseen. Rönkkömäen mukaan maahanmuuttajataustaiset neuvojat olisivat toimineet viranomaisten rinnalla, mikä olisi parantanut tiedon kulkua.​
Neuvontakeskuksesta olisi voinut hakea apua myös nimettömänä esimerkiksi netin ja chat -keskustelujen avulla. Samankaltaisia toimia vaadittiin viimeksi myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina.​
Varoituksen sanoja kuultiin jo vuosia sitten
Pitkään maahanmuuttajien ja vastaanottokeskusten työntekijöiden kanssa kriisi- ja konfliktityötä tehnyt kriisityönohjaaja Helena Tornberg totesi Radio Suomen Oulun haastattelussa aiemmin tällä viikolla, etteivät nyt rajusti julkisuuteen nousseet seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset tulleet viranomaisille täysin yllätyksenä.​
– Jo 90-luvulla maahanmuuttajat itse varoittivat tästä ilmiöstä samoin vuonna 2015, kun Ouluun tuli paljon turvapaikanhakijoita, sanoi Tornberg.​
Oulun seksuaalineuvontahanketta vauhditti valtakunnallinen raportti, johon on koottu tietoja turvapaikanhakijoihin liittyvistä rikosepäilyistä vuonna 2016.​
Sen mukaan rikosilmoituksissa korostuvat valtakunnallisesti erilaiset väkivaltarikokset, kuten pahoinpitelyt, uhkailut ja lähisuhdeväkivalta. Myös seksuaalirikosepäilyjä on ollut runsaasti ja yleensä niiden kohteena ovat olleet suomalaiset naiset. Suomalaisista seksuaalirikosten uhreista 48 prosenttia oli alle 18-vuotiaita.​
Kolmannes ilmoituksista on tehty pääkaupunkiseudulla ja seuraavaksi eniten Lahden alueella. Muualla, kuten Oulussa ilmoituksia on tehty selvästi vähemmän, vaikka viime aikojen julkisuuteen tulleet räikeät lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikosepäilyt ovatkin nousseet julkisuuteen juuri Oulussa.​
"Viranomaisvalistus ei yksinään riitä"
Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden keskuudessa tehtävä valistustyö on nykyisellään paljolti esimerkiksi erilaisten tietoiskujen ja kansalaisuuskurssien varassa.​
Maahanmuuttovirastossa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että tarvetta olisi myös muunlaiseen vaikuttamiseen ja siksi siellä käynnistettiin erityinen turva-hanke, jota on kehitetty erityisesti Oulussa yhteistyössä vastaanottokeskuksen, poliisin, kaupungin sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.​
Yksi osa tätä turva-hanketta oli myös ajatus maahanmuuttajien itsensä antamasta neuvonnasta. Lisäksi on laadittu uusia materiaaleja maahanmuuttokoulutuksen tueksi. Yhtenä niistä ovat joulukuussa valmistuneet Youtubeen julkaistut opastusvideot, joissa kerrotaan muun muassa siitä mitä rikosseuraamuksia seksuaalisesta ahdistelustalapsen hyväksikäytöstä tai lähisuhdeväkivallastaSuomessa on.​
– Vaikka videot tulivat julkisuuteen juuri samoihin aikoihin, kun Oulun raiskaustapaukset nousivat esiin, niiden teko ja niihin liittyvä työ on aloitettu jo paljon aiemmin, sanoo maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.​
Myös paljon keskinäistä väkivaltaa
Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan väkivaltarikoksia tapahtui runsaasti myös turvapaikanhakijoiden perhepiirissä. Uhreina olivat yleensä naiset. Väkivallan uhreista 46 prosenttia oli alaikäisiä.​
Pekka Nuutisen mielestä ei ole mitään perusteita selittää julkisuuteen tulleita ulkomaalaisten tekemiä seksuaalisia väärinkäytöksiä ja raiskauksia kulttuurieroilla.​
Hän muistuttaa, että vastaanottokeskuksissa korostetaan kaikille tulijoille, millaiset säännöt Suomessa vallitsevat ja mikä on mahdollista ja mikä ei.​
– Näitä Oulun tapauksiakaan ei voi perustella kulttuurieroilla, Nuutinen sanoo.​
Nuutisen mukaan se ei ole voinut olla yllätys, että myös maahanmuuttajat syyllistyvät rikoksiin, mutta julkitulleiden tapausten perusteella niiden laajuus on ollut poikkeuksellista.​
– Mutta on aivan selvää, että nämä viime aikojen teoista syytetyt ovat tienneet, ettei noin saa tehdä ja että se on rikollista. Eihän se olisi mahdollista missään muussakaan maassa, Nuutinen sanoo.​

https://yle.fi/uutiset/3-10602405

Kyllähän tähän artikkeliin tiivistyy tämän koko ”harjoituksen” toivottomuus. Jo perusasioiden selvittämiseen tarvitaan valistusta, tubetusta, seksuaalineuvontaa, hankkeita, viranomaisten yhteistyötä.. eli toisin sanoen pirusti aikaa, rahaa ja yhteiskunnan resursseja. Kulttuurieroista ei tietenkään ole kysymys, vaikka toki jo 20 vuotta sitten maahamuuttajien itsensä keskuudesta asiasta varoiteltiin.

Vaan kyllähän me tällä tienataan kun valtio kustantaa tällaisen kunniakansalaisten uudelleenkoulutusorganisaation, jonka tehtävät eivät lopu koskaan.

En pidättäisi henkeäni tuloksia odottaessa.
 
Kyllähän tähän artikkeliin tiivistyy tämän koko ”harjoituksen” toivottomuus. Jo perusasioiden selvittämiseen tarvitaan valistusta, tubetusta, seksuaalineuvontaa, hankkeita, viranomaisten yhteistyötä.. eli toisin sanoen pirusti aikaa, rahaa ja yhteiskunnan resursseja. Kulttuurieroista ei tietenkään ole kysymys, vaikka toki jo 20 vuotta sitten maahamuuttajien itsensä keskuudesta asiasta varoiteltiin.

Vaan kyllähän me tällä tienataan kun valtio kustantaa tällaisen kunniakansalaisten uudelleenkoulutusorganisaation, jonka tehtävät eivät lopu koskaan.

En pidättäisi henkeäni tuloksia odottaessa.
Siis väitätkö tosissasi että nämä ei keinot eivät toimisi? Varmasti toimii. Väitteesi on yhtä absurdi kuin jos joku väittäisi että "Ei kannettu vesi kaivossa pysy" tai että säkillä ei pysty kantamaa valoa pimeään mökkiin..
 
Seksuaalirikoksissa ei ole kyse kulttuurista tai etnisyydestä – Niiden takana on syvään juurtunut ajatus siitä, että miehet ovat naisia arvokkaampia
Seksuaalisen väkivallan ytimessä on sukupuoliin liittyvä, laajalle levinnyt arvomaailma. Tämä on syvälle juurtunut käsitys siitä, että miehet ovat arvokkaampia kuin naiset ja naisten yläpuolella.

Julkaistu: 23.1. 2:00 , Päivitetty: 23.1. 6:13


VIIME AIKOINA laajasti esillä olleet Oulun tapahtumat ovat kauhistuttavia. Kun viha on etusijalla tapahtumien käsittelyssä, on vaarana, että näiden tapahtumien keskeisin ulottuvuus jää keskustelussa sivuun.

Onkin olennaista pysähtyä hetkeksi ajattelemaan, mistä nämä tapahtumat kertovat ja mihin ne kehottavat tarttumaan.

ENSINNÄKIN tärkeintä on ymmärtää, että nuoriin naisiin kohdistuneissa rikoksissa on ennen kaikkea kyse sukupuolesta. Vaikka teot ovat seksuaalisia tekoja, ne ovat ensisijaisesti miesten naisiin kohdistamia sukupuolisen väkivallan tekoja.

Toiseksi näissä hyökkäyksissä ei ole kyse erilaisesta kulttuurista tai etnisyydestä. Miesten seksuaalista ja muuta väkivaltaa kohdistuu naisiin säännönmukaisesti joka puolella maailmaa, huomattavan paljon myös suomalaisessa kulttuurissa. Lähimuistissa ovat esimerkiksi kristillisen herätysliikkeen perheissä ilmi tulleet suomalaisten miesten tyttöihin ja naisiin kohdistamat seksuaalirikokset. Tällaiset aikuisten, luotettujen miesten tekemät teot, jotka ovat jatkuneet vuosia, jättävät usein uhreihin syvät ja elinikäiset haavat.

Vaikka nykyinen kristinusko ja islam molemmat tuomitsevat seksuaalisen väkivallan, ne kuuluvat samaan kulttuuripiiriin, jossa naiset on pitkään alistettu miehille – kutsuttakoon tätä vaikka patriarkaaliseksi järjestykseksi paremman termin puutteessa.

TUTKIMUSTIEDON perusteella on selvää, että seksuaalisen väkivallan ytimessä on sukupuoliin liittyvä, laajalle levinnyt arvomaailma. Tämä on syvälle juurtunut käsitys siitä, että miehet ovat arvokkaampia kuin naiset ja naisten yläpuolella. Käsitykseen sisältyy myös ajatus, jonka mukaan miehillä on etuoikeuksia koskien naisten elämää ja kehoja, ja että naiset ovat – tai heidän pitäisi olla – passiivisempia ja tottelevaisempia kuin miehet.

NÄMÄ uskomukset vallitsevat laajoissa osissa maailmaa ja myös Suomessa huolimatta sukupuolten tasa-arvon pitkäaikaisesta edistämisestä. Ennakkokäsitys sukupuolten hierarkiasta eli epätasa-arvosta johtaa sekä tietoisesti että tiedostamatta tapahtuvaan naisten kontrolliin ja huonompaan kohteluun työpaikoilla, kotona, julkisuudessa ja läheissuhteissa.

Oulun järkyttävien tapahtumien pitäisi siis saada meidät ennen kaikkea ajattelemaan sukupuolipolitiikkaa. Nämä tapahtumat koskevat meitä kaikkia, ja ne pitäisi nähdä #metoo-liikkeen valossa eikä osana erilaisuutta ja maahanmuuttoa koskevaa keskustelua.

VIHA ja vihaisuus tulisi kohdistaa sukupuolitettuun väkivaltaan, siihen samaan alistavaan valtaan, johon myös suomalaiset miehet syyllistyvät suomalaisia naisia kohtaan.

Vihaisuuden lisäksi tarvitsemme syvällistä pohdintaa, politiikkaa ja tekoja, jotka johtavat kohti sukupuolten tasa-arvon kulttuuria. Tällä tiellä olemme vasta alussa.

Sarah Green

professori, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Helsingin yliopisto

Tuija Pulkkinen

professori, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005974106.html
 
Seksuaalirikoksissa ei ole kyse kulttuurista tai etnisyydestä – Niiden takana on syvään juurtunut ajatus siitä, että miehet ovat naisia arvokkaampia
Seksuaalisen väkivallan ytimessä on sukupuoliin liittyvä, laajalle levinnyt arvomaailma. Tämä on syvälle juurtunut käsitys siitä, että miehet ovat arvokkaampia kuin naiset ja naisten yläpuolella.

Julkaistu: 23.1. 2:00 , Päivitetty: 23.1. 6:13


VIIME AIKOINA laajasti esillä olleet Oulun tapahtumat ovat kauhistuttavia. Kun viha on etusijalla tapahtumien käsittelyssä, on vaarana, että näiden tapahtumien keskeisin ulottuvuus jää keskustelussa sivuun.

Onkin olennaista pysähtyä hetkeksi ajattelemaan, mistä nämä tapahtumat kertovat ja mihin ne kehottavat tarttumaan.

ENSINNÄKIN tärkeintä on ymmärtää, että nuoriin naisiin kohdistuneissa rikoksissa on ennen kaikkea kyse sukupuolesta. Vaikka teot ovat seksuaalisia tekoja, ne ovat ensisijaisesti miesten naisiin kohdistamia sukupuolisen väkivallan tekoja.

Toiseksi näissä hyökkäyksissä ei ole kyse erilaisesta kulttuurista tai etnisyydestä. Miesten seksuaalista ja muuta väkivaltaa kohdistuu naisiin säännönmukaisesti joka puolella maailmaa, huomattavan paljon myös suomalaisessa kulttuurissa. Lähimuistissa ovat esimerkiksi kristillisen herätysliikkeen perheissä ilmi tulleet suomalaisten miesten tyttöihin ja naisiin kohdistamat seksuaalirikokset. Tällaiset aikuisten, luotettujen miesten tekemät teot, jotka ovat jatkuneet vuosia, jättävät usein uhreihin syvät ja elinikäiset haavat.

Vaikka nykyinen kristinusko ja islam molemmat tuomitsevat seksuaalisen väkivallan, ne kuuluvat samaan kulttuuripiiriin, jossa naiset on pitkään alistettu miehille – kutsuttakoon tätä vaikka patriarkaaliseksi järjestykseksi paremman termin puutteessa.

TUTKIMUSTIEDON perusteella on selvää, että seksuaalisen väkivallan ytimessä on sukupuoliin liittyvä, laajalle levinnyt arvomaailma. Tämä on syvälle juurtunut käsitys siitä, että miehet ovat arvokkaampia kuin naiset ja naisten yläpuolella. Käsitykseen sisältyy myös ajatus, jonka mukaan miehillä on etuoikeuksia koskien naisten elämää ja kehoja, ja että naiset ovat – tai heidän pitäisi olla – passiivisempia ja tottelevaisempia kuin miehet.

NÄMÄ uskomukset vallitsevat laajoissa osissa maailmaa ja myös Suomessa huolimatta sukupuolten tasa-arvon pitkäaikaisesta edistämisestä. Ennakkokäsitys sukupuolten hierarkiasta eli epätasa-arvosta johtaa sekä tietoisesti että tiedostamatta tapahtuvaan naisten kontrolliin ja huonompaan kohteluun työpaikoilla, kotona, julkisuudessa ja läheissuhteissa.

Oulun järkyttävien tapahtumien pitäisi siis saada meidät ennen kaikkea ajattelemaan sukupuolipolitiikkaa. Nämä tapahtumat koskevat meitä kaikkia, ja ne pitäisi nähdä #metoo-liikkeen valossa eikä osana erilaisuutta ja maahanmuuttoa koskevaa keskustelua.

VIHA ja vihaisuus tulisi kohdistaa sukupuolitettuun väkivaltaan, siihen samaan alistavaan valtaan, johon myös suomalaiset miehet syyllistyvät suomalaisia naisia kohtaan.

Vihaisuuden lisäksi tarvitsemme syvällistä pohdintaa, politiikkaa ja tekoja, jotka johtavat kohti sukupuolten tasa-arvon kulttuuria. Tällä tiellä olemme vasta alussa.

Sarah Green

professori, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Helsingin yliopisto

Tuija Pulkkinen

professori, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005974106.html

VMP.
 
Miten tuo edes kehtaa verrata toisiinsa 2010-luvun Suomea ja jotain Lähi-itää ? :poop: Ehkä ihan pikkasen eroavaisuuksia naisten kohtelussa löytyy Suomen ja vaikkapa jonkun Saudi-Arabian välillä.

Lainsäädäntö on Suomessa länsimaalainen, mutta kyllä täälläkin edelleen "naiset kaatuilee portaissa" ja vastaavaa, eikä viranomainen perään huutele (koska ei saa yhteenottoa).

Sitä tuossa varmaankin haettiin.
 
Lainsäädäntö on Suomessa länsimaalainen, mutta kyllä täälläkin edelleen "naiset kaatuilee portaissa" ja vastaavaa, eikä viranomainen perään huutele (koska ei saa yhteenottoa).

Sitä tuossa varmaankin haettiin.

Maailma ei ole täydellinen täälläkään, mutta yhtäläisyysviivojen vetäminen islamilaisen patriarkaalisuuden (johon kuuluu mm naisten hunnuttaminen/verhoilu, puhe- ja liikkumisvapauden rajoitukset, moniavoisuus, järjestetyt avioliitot, monin paikoin lapsiavioliitot, naimattoman naisen syyllisyys seksuaalirikoksiin, muiden naisten oikeuksien puuttesta puhumattakaan...) ja länsimaisen kulttuurin epäkohtien välille on suoraan sanoen halventavaa.
 
Back
Top