Aloitusviestiä kirjoittaessa unohdin, että kyse ei ole vain suomalaisten omasta määrittelystä! Jos Suomi alkaa muistuttamaan enemmän Baltiaa kuin muita Pohjoismaita, käy niin, että ulkomailla Suomi yhä useammin niputetaan Baltian maiden joukkoon ihan riippumatta suomalaisten omista kuvitelmista. Jo nyt Suomi muisuttaa monessa mielessä Baltian maita. Ei se ole mikään häpeä. Baltian ja Suomen konvergenssi ei kuitenkaan ole varmuudella saatikka hetkessä tapahtuva asia, mutta voimme pitää sitä mahdollisena.
Pohjoismaat ovat kohtuullisen hyviä maita, ja erityisesti Norja on hieno maa, jolle on helppo ennustaa valoisaa tulevaisuutta. Baltiaa ei silti pidä väheksyä, Suomikin luettiin osaksi Baltian maita 100 vuotta sitten. Onko elämä Tallinnassa tai Riiassa sen huonompaa kuin Turussa tai Vantaalla?
Ulkomailla Suomen asemaa määritellään monestakin erilaisesta näkökulmasta. Halusimme sitä tai emme.
- joiltain osin voimme myös itse vaikuttaa siihen minkälaiseen viiteryhmään kuulumme.
- toisaalta Suomen kansainväliseen asemaan ja tunnettavuuteen pyritään vaikuttamaan myös ulkopuolelta. Erityisesti Venäjän toimesta (mm. 140 miljoonaa venäläistä katsoo TV:stä Putinin uutisia).
- valitettavasti pienen kansan viesti siitä minkälaisesta viitekehyksestä josta me itse haluisimme maamme tunnettavan, jää varsin pienelle huomiolle muualla maailmassa.
1. Suomen geopoliittinen asema.
- kun kartalta katsoo Suomi asemoituu kokonaisuudessaan Itämeren itäsen puolen rantavaltioksi.
- Euroopasta katsoen olemme meren takana ja Venäjän lähinaapurina koko itärajamme osalta.
- on olemassa myös historiallinen näkökulma, Suomi oli koko 18900-luvun ajan osana tsaariajan Venäläistä imperiumia..ja sitä ennen olimme Ruotsin itäinen, merentakainen maakunta.
- edelleenkin itänaapurissamme on vahvoja näkemyksiä siitä että Suomi kuuluu historiallisesti osaksi Venäjää. (Tilsit'in sopimus 1807 jne.)
2. Suomen turvallisuuspoliittinen asema
- Suomi tiedetään itsenäiseksi valtioksi joka on käynyt useita sotia Venäjää vastaan (bolsevikkihallinto, Neuvostoliitto()
- tunnetuin näistä lienee Talvisota jossa Suomi taisteli yksin koko Stalinin johtaman Neuvostoliiton asevoimia vastaan.
- Venäjällä halutaan muistaa erityisesti jatkosota jossa Suomi hyökkäsi Natso-Saksan rinnalla Venäjälle ja piiritti Leningradia (nyk. Pietari)..
- sodan jälkeen Suomi jäi eräänlaiseksi Neuvostoliiton etupiiriksi jolla kuitenkin olii kansainvälisesti tunnustettu itsenäinen asema.
- Suomi ei kuitenkaan ollut NL:n hallitsema ja miehittämä ns. satelliittivaltio. Eikä Suomen valtion alueella ollut Porkkalan palautuksen jälkeen venäläistä sotaväkeä eikä tukikohtia.
- yleisesti tiedetään ettei Suomi ole puolustusliitto NATO:n jäsenmaa. Tällä seikalla on ollut varsin suuri heikentävä vaikutus Suomen kv. turvallisuuspoliittiseen asemaan.
- Suomi erottautuu tässä suhteessa muista pohjoismaista (Ruotsi on erityisasemassa, ei ottanut osaa maailmansotiin jne,)
- kaikissa muissa euroopan maissa myös poliittinen vasemmisto (mm. sosiaalidemokraatit) on sitoutunut NATO:on ja länsimaiden yhteiseen puolustusliittoon.
- kansainälisessä politiikassa on tiedossa että Venäjä vastustaa Suomen liittymistä ja liittoutumista länsimaiden yhteisiin puolustusjärjestelmiin.
- Venäjä harjoittaa myös suoraa poliittista painostusta Suomea kohtaan. Painostus kattaa myös taloudellisen toiminnan.
Suomen tulisi hakeutua maanpuolustuksensa osalta selkeästi ns. länsimaiden yhteiseen rintamaan.
- käytännössä puolustusliitto NATO:n jäsemaaksi. Samalla tavalla kuin kaikki muutkin Venäjän eurooppalaiset rajanaapurit, Valko-Venäjää lukuunottamatta.
- liittoutuminen lisäisi Suomen uskottavuutta ja yhteiskuntajärjestelmän yleistä luotettavuutta länsimaiden näkökulmasta.
- käytännössä se muuttaisi Suomen aseman Venäjän etupiiristä, länsimaiden yhteiseksi rajamaaksi Venäjän suuntaan.
3. Suomen valtiollinen ja kansainvälinen asema. Olemmeko ns. Pohjoismaa vai luetaanko Suomi tulevaisuudessa osakai Balttian maita?
- maailmalla Suomi tunnetaan pienenä itsenäisenä valtiona joka kuitenkin ottaa politiikassaan huomioon (läheisen)suhteensa Venäjään.
- Venäjä pyrkii myös ylläpitämään tällaista suhdetta niin poliittisesti kuin taloudellisestikin.
- siksi Suomessa monet poliitikot ja puolueet näkevät (läheiset)suhteet Venäjään varsin positiivisena ja hyödyllisenä asiana.
- todennäköisesti Suomi pysyy edelleen pohjoismaana mutta taloudellisesti tulemme jäämään yhä enemmän jälkeen länsinaapureistamme.
- saman aikaisesti Baltian maat tulevat nousemaan yhä tärkeämmäksi osaksi Eurooppaa, niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.
- jo pelkästään kansallinen sukulaisuutemme Viroon tulee lisäämään myös Suomen yhteenkuuluvuutta Baltiaan..Itämeren itäisinä pieninä rantavaltioina.
Suomen kannalta olisi parempi toimia kaikkien EU:n jäsenmaiden kanssa yhtenäisesti ja omat turvallisuuspoliittiset tarpeemme vahvasti huomioiden.
- ja muistaa se että koko Euroopalla on käytännössä vain yksi potentiaalinen vihollinen - Venäjä.
- joka tapuksessa Venäjä käy kauppaa kaikkien EU-maiden kanssa..huolimatta siitä että ne ovat NATO:n jäsenmaita ja vahvasti sitoutuneet länsimaiden yhtenäisyyteen.
- mitä enemmän suomalainen teollisuus, palvelut jne. integroituvat venäläisten kanssa sitä suuremmalla syyttä Suomen tulisi vahvistaa turvallisuuspoliittista taustaansa.
4. Suomen tulevaisuus.
- meille keskeisin uhkatekijä on kautta historian ollut siinä millaiseksi Venäjä muuttuu tulevien vuosikymmenien aikana.
- eurooppalaisten maiden kanssa olemme pärjänneet aina hyvin. Teollisuus ja kauppa on se joka kannattaa myös tulevaisuudessa
Mutta pieni valtio ei tule pärjäämään yksinään. Siksi ei pitäisi olla epäselvää sen suhteen minkälaiseen suuntaan Suomen tulee kehittää omaa yhteiskuntaansa.
- vaikka joku vastustaisikin EU:ia niin tuskinpa meidän tarvitsee sen suunnalta erityisemmin pelätä sotaa ja valtiollisen itsenäisyytemme menetystä.
- kaikilla EU;:n jäsenmailla on vahva kansallinen identiteettinsä vaikka ne ovat eläneet tuhansia vuosia läheisinä rajanaapureina. Suomi on sentää kaukana meren takana.
- tuhatvuotinen historiamme osoittaa nyös sen mistä suunnasta vainolainen ahdistaa Suomea. Olipa siellä vallanpitäjinä kuka tahansa.
- geo- ja turvallisuuspoliittisesti olemme hyvin samanlaisessa asemassa kuin Baltia..Siksi on varsin luonnollista kehittää yhteistyötä myös heidän suuntaansa.
Mutta kuten aina niin jokainen saa olla vapaasti toista mieltä..onhan meillä paljon myös Venäjän ystäviä.
