Ovatko Baltian maat oikea viiteryhmä Suomelle?

Ok, ei ollut äänet päällä kun katsoin tuon videon. Siinäpä kerrottiin minkälaista tulevaisuutta valkoisille suunnittelevat. En ymmärrä miksi tämä nainen jo siellä ilmeisen vapaaehtoisesti ryömi.

Italiastakin tosin löytyy melkoisesti poliitikkoja jotka nimenomaan haluavat tuoda Välimereltä näitä vieraan kulttuurin edustajia mikä sitten johtaa mihin johtaa.
 
Olisi keskustelun kannalta tuhoisaa vastata kielteisesti. En näe, miksei Tallinnassa tai Riiassa voisi elää mukavasti. Digitalisaatiossa Viro on jopa Suomea edellä. Tulevaisuudessa asiat Baltiassa lienevät entistä paremmalla tolalla.
Nyt taidetaan kuitenkin kokonaisuutta ajatellen mennä reilusti asioiden edelle. Suomihan on ollut #1 maailman onnellisuusindeksissä, ja samainen taho on tehnyt myös listan maailman onnellisimmista kaupungeista (kattanee lähinnä pääkaupungit + muut merkittävä metropolit). Listan #1, ja samalla ainoa suomalaisedustaja, on Helsinki (7828 pistettä), kun listalla mainitut Baltian kaupungit näyttäisivät olevan Kaunas #66 (6225 pistettä), Riika #70 (6175 pistettä), Vilna #72 (6163 pistettä) ja Tallinna #99 (5679 pistettä). Esimerkiksi itänaapurin kaupungeista Moskova on #76 (6028 pistettä) ja Pietari #78 (5994 pistettä). Baltian kaupungit kuuluvat siis ainakin vielä toistaiseksi vähän eri viiteryhmään sen kanssa, kuinka onnellisiksi asukkaat itsensä tuntevat.

Lähde: Cities and Happiness: A Global Ranking and Analysis


Mitä muuten tulee, niin olihan se jossain DNA-kartassa todettu, että suomalaiset erottuvat omaksi saarekkeekseen. Ainakaan geneettisesti emme ole samaa ryhmää esim. muiden pohjoismaiden, kuten emme myöskään balttien kanssa. Sanoisin samaa myös kulttuurisesti. Tietenkin kun tarpeeksi korkealle metatasolle mennään, kuulumme samaan yleiseen eurooppalaisen demokratian viiteryhmään monien EU-maiden kanssa. Ja tietenkin ihan käytännön kannalta Suomen kannattaa olla tavallista paremmissa väleissä ja tiiviissä yhteistyössä lähinaapureidensa kanssa.

Itse pidän Suomea pohjoismaana maantieteellisesti sekä jossain määrin elintapojen osalta, mutten kulttuurisesti. Meillä ei ole ollut kuninkaita tai viikinkejä jne., ja vaikea ainakaan stereotyyppistä suomalaista jäyhää kansanluonnetta on samaistaa muiden pohjoismaiden kansoihin. "Baltian maana" en ole pitänyt Suomea koskaan oikeastaan missään mielessä. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettenkö pitäisi Baltian maista.
 
Suomalaiset ovat varsin läheisiä sukulaisia virolaisten kanssa. Oikeastaan koko Suomenlahden alueella, Peipsijärveä, Valtain, Inkerinmaan Laatokan jne. suunnilla on ollut vahvaa suomensukuista asutusta jo ammoisina aikoina.

Muualtakin Venäjältä löytyy paljonkin suomensukuista vaikutusta.. Jopa niin paljon että suomalais-ugrilaisuun näkyy myös ns. isovenäläisessä perimässä. Eli on osittain väärin sanoa "....venäläisiksi emme halua tulla". Aika moni suomensukuinen kansa on jo sulautunut venäläisiin. Tämä tietyn tasoinen yhtenäisyys näkyy myös kansanluonteissa. Musiikkimaku on varsn samanlainen..ainakin jos ajatellaan aikoja ennen nykyistä omalla tavallaan neekripohjaista räppi-kulttuuria..

Sinällään nykyisen kotimaamme alueella asuvat suomalaiset jakaantuvat jossain määrin läntiseen ja itäiseen haaraan.

Mutta ei meillä ole mitään häpeilemistä geeniperimässämme..venäläiset ovat saaneet perimäänsä suomalaisilta eikä juurikaan toisin päin.. Suomalaiset ovat omanlaisensa kansa joka on sekä saanut mutta myös jakanut perimäänsä naapureilleen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_alkuperä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäläiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kansat
 
Ok, ei ollut äänet päällä kun katsoin tuon videon. Siinäpä kerrottiin minkälaista tulevaisuutta valkoisille suunnittelevat. En ymmärrä miksi tämä nainen jo siellä ilmeisen vapaaehtoisesti ryömi.

Italiastakin tosin löytyy melkoisesti poliitikkoja jotka nimenomaan haluavat tuoda Välimereltä näitä vieraan kulttuurin edustajia mikä sitten johtaa mihin johtaa.

Tuohan on tunnettu joskin pienehkö hörhöryhmä mikä on huudellut New Yorkin kaduilla vuosikymmeniä.
 
Viimeksi muokattu:
Suomen tulisi hakeutua maanpuolustuksensa osalta selkeästi ns. länsimaiden yhteiseen rintamaan.
- käytännössä puolustusliitto NATO:n jäsemaaksi. Samalla tavalla kuin kaikki muutkin Venäjän eurooppalaiset rajanaapurit, Valko-Venäjää lukuunottamatta.
- liittoutuminen lisäisi Suomen uskottavuutta ja yhteiskuntajärjestelmän yleistä luotettavuutta länsimaiden näkökulmasta.
- käytännössä se muuttaisi Suomen aseman Venäjän etupiiristä, länsimaiden yhteiseksi rajamaaksi Venäjän suuntaan.
Tämä on asia jossa monesti sivuutetaan länsimaiden ja muidenkin investointi- ja rinnastushalukkuus. Naton jäsenenä Venäjän naapuruus olisi mahdollisuus kun nyt siinä mietitään ensimmäiseksi riskejä. Näitä riskejä miettivät ensimmäiseksi jo lähtökohtaisesti suomalaisetkin saati länsimaiset investoijat tai knowhow.

Sitäpaitsi itse Natossa me pääsisimme heti heittämällä valiojoukkoon. Ansioista tai ansiotta mutta hyvä maine ja asioiden hyvä hoito toisi erinomaisia paikkoja meille Naton suunnittelupöydissä. Veikkaisin, että nopeasti upseeristoamme (tätä uutta nuorempaa) olisi suhteellisen paljon Naton esikunnissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on asia jossa monesti sivuutetaan länsimaiden ja muidenkin investointi- ja rinnastushalukkuus. Naton jäsenenä Venäjän naapuruus olisi mahdollisuus kun nyt siinä mietitään ensimmäiseksi riskejä. Näitä riskejä miettivät ensimmäiseksi jo lähtökohtaisesti suomalaisetkin saati länsimaiset investoijat tai knowhow.

Sitäpaitsi itse Natossa me pääsisimme heti heittämällä valiojoukkoon. Ansioista tai ansiotta mutta hyvä maine ja asioiden hyvä hoito toisi erinomaisia paikkoja meille Naton suunnittelupöydissä. Veikkaisin, että nopeasti upseeristoamme (tätä uutta nuorempaa) olisi suhteellisen paljon Naton esikunnissa.

Tästähän on kokemusta jo autonomian ajalta.

Keisarikunnan asevoimissa palveli 1830-luvulta lähtien autonomian ajan loppuun mennessä ainakin 3000 (ehkä jopa noin 4000) suomalaissyntyistä upseeria. Tässä joukossa lasketaan olleen yli 420 kenraalia ja 48 amiraalia.

Täydeksi amiraaliksi kohosivat: Oscar von Kraemer, Kristian Avellan, Alexander Mensikov, Johan Furuhjelm, Bernhard Nordmann, Fredrik Nordmann, Johan von Schantz, Oscar Starck, Alexander Sidensnöre, Robert Wirén.

Suomalaissyntyisiä upseereita oli palvellut sota- ja meriministereinä, armeijan ja laivaston ylipäälliköinä ja esikuntapäälliköinä. Kokonaismääräänsä nähden suomalaisia oli palvellut keisarikunnan korkeimmissa viroissa erittäin runsaasti. Venäjän armeijan miesvahvuus lähenteli 1800-luvun alussa jo noin miljoonaa miestä.

Tunnetuimpia heistä ovat:

- Carl Gustaf Emil Mannerheim (Haminan kadettikoulu, Nikolain ratsuväkikoulu, Chevalier-kaarti, keisarillinen Ratsutalli jne.)
- Carl Enckell (Izmailovon rykmentti)
- Rudolf Walden (Izmailovon rykmentti)
- Vilho Petter Nenonen (Mihailovin tykistökoulu)
- Oscar von Kraemer (Gardemariinikoulu)
- Kristian Avellan
- Aleksander Roediger (Haminan kadettikoulu, Paasikoulu)
- Robert Viren
- Sebastin Albert von Etter (Henkikaartin Semanovin rykmentti)
- Ander Edward Ramsay
- Arvid Adolf Etholen
- Johan Hampus Furuhjelm
- Hugo Backmansson (Haminan kadettikoulu, Izmailovon rykmentti, taistelumaalari)
- Karl August Standertskjöld (Tulan ja Izhevskin asetehtaiden päällikkö)
- Knut Adolf Ludvig Stjernvall
- Johan Kasimir Ehrnrooth
- Victor Napoleon Procopé
- Georg Edvard Ramsay
- Carl Enckell
- Gustaf Magnus Leonard Jägerskiöld

Kuuluisista suomalaisista sotilassuvuista, joissa sotilasura kulki isältä pojille esimerkkeinä:
Ramsay, Aminoff, Neovius, Gripenberg, Alfthan, Grotenfelt, Spåre, Thesleff, von Willebrand, af Forselles, Procopé, Stjernvall, Tigerstedt, Enckell, Essen, Schauman, Standertskjöld, Tamelander, Blåfield, Boije, von Fieandt, Forstén, Knorring ja monet muut...

Pietarissa asui 1880-luvulla yli 24000 suomalaista. Virkamiehen tai upseerin ammatti tarjosi houkuttelevan mahdollisuuden luoda ura Venäjän armeijassa tai suuriruhtinaskunnan hallintotehtävissä.

http://www.eskoff.net/suomsoti.htm

Natossa sitten uraansa loisivat Korhoset, Virtaset, Mäkiset, Niemiset, Hämäläiset ja Laineet…
 
Mutta ei meillä ole mitään häpeilemistä geeniperimässämme..
Ei suomalaisilla ole mitään hävettävää geeniperimässään, kuten ei kenelläkään muullakaan ole. Ihmiset eivät päätä perimästään, joten olisi melko outoa hävetä sitä. Suomalaisten perimä on toki mielenkiintoinen kysymys; tietääkseni erityisesti itä-suomalaisilla on geeniperimässään paljon samankaltaisuutta rajan itäpuolella asuvan väestön kanssa.
 
Back
Top