Pahkasikaan verrattavat uutiset

Varmaan kokolailla noin.. Itse olen kuullut ainakin, että jossain synkimmän Afrikan viidakon kätköissä makaa aikoinaan kehitysapuna lahjoitettuja Sisu-kuorma-autoja. Eiköhän se kehitysapuun kannettu raha ole mennyt voittopuolisesti kankkulan kaivoon, korruptioon ja gepardi-hattuihin.
Ja tällä hetkellä kehitysapu rahoilla epäilemättä maksetaan venäläisen yksityisten turvapalveluiden maksuja jotka virtaavat takaisin Kremliin.
 
Varmaan kokolailla noin.. Itse olen kuullut ainakin, että jossain synkimmän Afrikan viidakon kätköissä makaa aikoinaan kehitysapuna lahjoitettuja Sisu-kuorma-autoja. Eiköhän se kehitysapuun kannettu raha ole mennyt voittopuolisesti kankkulan kaivoon, korruptioon ja gepardi-hattuihin.
Niin, jos niitä tuloksia edes joskus myös KATSOTTAISIIN mitä sillä rahalla on saatu aikaan. Anteeeksi huutelu.

Täällä on vaan sen hyvän mielen tavoittelu, annetaan rahaa kun "meillähän sitä rahaa on"... Ja nyt "ehkä" huomataan ettei sitä rahaa olekkaan.

Kova taistelu siitä rahasta vasta nyt aletaan ymmärtää joissain piireissä.


Heh.,jotkut ei vaan tule toimeen sillä kansanedustajan tuloillakaan, ...
 
Niin, jos niitä tuloksia edes joskus myös KATSOTTAISIIN mitä sillä rahalla on saatu aikaan. Anteeeksi huutelu.

Täällä on vaan sen hyvän mielen tavoittelu, annetaan rahaa kun "meillähän sitä rahaa on"... Ja nyt "ehkä" huomataan ettei sitä rahaa olekkaan.

Kova taistelu siitä rahasta vasta nyt aletaan ymmärtää joissain piireissä.


Heh.,jotkut ei vaan tule toimeen sillä kansanedustajan tuloillakaan, ...
Joskus näistä projekteista tuli ihan asiallinen ohjelma. Kaikki mennyt enemmän tai vähemmän penkin alle.
Vietnamiin tehtiin satama ja en muista kuinka sekin onnistuttiin ryssimään.

Oliko se Tansania mihin tehtiin Valmetin traktoritehdas? Monikohan niistä Valmeteista on vielä ajossa?
 
"He [oppilaat] makasivat lattialla peittojen alla silmät kiinni. Oli hyvin pimeää, ja vain kynttilät ja tuikut valaisivat huonetta. Kävelin ympäriinsä rumpua soittaen. Minulla oli ylläni kevyt paita, jossa oli kellomaiset hihat”, Laws kertoi BBC:lle."

Kyllä nykyään on kaikenmaailman hössötyksiä, ei mikään ihme jos joku poliisit soittaa 😃
 
Joskus näistä projekteista tuli ihan asiallinen ohjelma. Kaikki mennyt enemmän tai vähemmän penkin alle.
Vietnamiin tehtiin satama ja en muista kuinka sekin onnistuttiin ryssimään.

Oliko se Tansania mihin tehtiin Valmetin traktoritehdas? Monikohan niistä Valmeteista on vielä ajossa?
Jotain tällaista muistelen myös itse kuulleeni tuosta Valmetista. Kaikenlaisia kaivojahan tuonne on joskus suomalaisetkin rakennelleet. Ja joku suomalainen kenttäsahavalmistaja vei sahoja tuonne kehitysapurahoilla. Ja täältä oli sitten ammattisahurit mukana kouluttamassa paikallisia sirkkelisahauksen ihmeisiin. Enpä ole tuostakaan koskaan kuullut sen kummemmin
Edit Itsellä on ollut sellainen käsitys että suomalaiset on pääasiassa vilpittömin mielin olleet näissä mukana, mutta sitä maailman ja ihmisten erilaisuutta ei ole ymmärretty tuolla. Todelliset hyötyjät on olleet aina ihan muualla YK: n portaissa ja maiden hallinnoissa.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kun kunnollista Kehitysapu-ketjua ei ole ja aihe usein onkin ihan puhdasta Pahkasikaa niin sopinee tänne..
Suomalainen kaivinkonevalmistaja vei joskus traktorikaivureita kehitysapuna johonkin päin Afrikkaa, sitten perästä täältä meni konekouluttajia katsomaan miten koneet ovat töihin päässeet. Yllätys oli melkoinen kun joku heimopäällikkö oli kaivurin puikoissa ja käytti kaivurin siten että hän aina laski kauhan kaivantoon jossa lapiomiehet sitten lapioivat kauhan täyteen. Paikalle tulleet suomalaiset sitten näyttivät miten kaivurilla pitäisi oikeasti kaivaa. Tämän jälkeen konekuski vaihtui..
 
Ja kun kunnollista Kehitysapu-ketjua ei ole ja aihe usein onkin ihan puhdasta Pahkasikaa niin sopinee tänne..
Suomalainen kaivinkonevalmistaja vei joskus traktorikaivureita kehitysapuna johonkin päin Afrikkaa, sitten perästä täältä meni konekouluttajia katsomaan miten koneet ovat töihin päässeet. Yllätys oli melkoinen kun joku heimopäällikkö oli kaivurin puikoissa ja käytti kaivurin siten että hän aina laski kauhan kaivantoon jossa lapiomiehet sitten lapioivat kauhan täyteen. Paikalle tulleet suomalaiset sitten näyttivät miten kaivurilla pitäisi oikeasti kaivaa. Tämän jälkeen konekuski vaihtui..
Onhan niissä uusissa vempeleissä aina se, miten niitä kuuluu käyttää ja jos opastusta ei ole tehty niin... Eikös moottorisahastakin ollut joku juttu, oliko jopa suomalainen kun moottorisahan ensimmäisen kerran käteensä sai.:whistle:
 
Hyysärin päivän mamutusjutussa Aalto-yliopiston reksi haaveilee EU:n ulkopuolisista raketti-insinööreistä:


Hallituksen maahanmuuttolinja on tahrinut Suomen maineen huippuosaajien keskuudessa, sanoo Aalto-yliopiston rehtori​

Hallitusohjelman linjaukset maahanmuutosta voivat karkottaa huippuosaajat pois Suomesta ja sitä myötä vesittää talouskasvun, pelkää Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Liisa Niemi HS

10.9. 19:29
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä kritisoi kovin sanoin hallituksen kaavailemia kiristyksiä maahanmuuttoon. Toteutuessaan ne karkottavat Suomesta niin huippututkimuksen kuin innovaatiotkin, kun riskinä on, että kansainväliset asiantuntijat ja osaajat valitsevat kodikseen jonkun toisen maan, Niemelä sanoo.

Jo nyt kaavaillut kiristykset heikentävät Suomen mainetta kansainvälisten osaajien keskuudessa jopa enemmän kuin mediakirjoittelusta voisi päätellä, hän uskoo.

Kesällä julkaistussa hallitusohjelmassa linjataan muun muassa, että jatkossa Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole löytänyt uutta työtä kolmessa kuukaudessa.

Lisäksi pysyvään työlupaan oikeuttavaa asumisaikaa aiotaan pidentää neljästä kuuteen vuoteen ja kielitaitovaatimuksia ollaan tiukentamassa.

Eniten Aalto-yliopistolla huolta kuitenkin herättää kolmen kuukauden sääntö, jota ovat kritisoineet aiemmin myös esimerkiksi kasvuyritykset ja ohjelmistoala.

”Asiantuntijatyössä voi hyvin tapahtua niin, että yrityksen liiketoiminta muuttuu vähän tai jotain liiketoimintoja lopetetaan. Asiantuntemukselle olisi käyttöä, mutta uuden työpaikan saaminen siten, että paperit on allekirjoitettu kolmessa kuukaudessa, voi olla lähes mahdoton juttu, koska rekrytointiprosessit ovat huolellisia ja kestävät pitkään”, Niemelä sanoo.

Aikaisemmin ulistiin, että maahantulokäytännöt ovat hitaita ja byrokraattisia eivätkä ne pysy yritysten rekrytointiprosessien perässä. Nyt sitten yliopiston reksi valittaa, että yritysten rekrytointiprosessit ovat "huolellisia" ja "pitkäkestoisia" eivätkä ne pysy maahanmuuttoviraston vauhdissa mukana... :ROFLMAO: Lisäksi yliopistot ovat suomenmestareita pätkätöiden ketjuttamisessa ja nyt sitten itketään krokotiilin kyyneleitä näiden "asiantuntijoiden" työsuhteiden jatkuvuudesta, uli-uli vaan.

Aalto-yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnasta lähes puolet on tällä hetkellä kotoisin jostain muualta kuin Suomesta. Tutkinto-opiskelijoita yliopistossa on yli sadasta maasta.

Aiemmin viesti kansainvälisestä yhteisöstä on ollut se, että Suomea pidetään vakaana ja ennustettavana yhteiskuntana, joka arvostaa meriittejä ja jossa suhtaudutaan yhdenvertaisesti myös muualta tuleviin ihmisiin, Niemelä kertoo.

Hallitusohjelman julkistamisen ja hallituksen ympärillä velloneen rasismikeskustelun myötä ilmapiiri on hänen mukaansa kääntynyt toiseen suuntaan.

Nyt Niemelän korviin kantautuu huolia siitä, onko Suomi muuttunut maahanmuuttajia kohtaan jopa vihamieliseksi. Halutaanko täällä vain sopivan paikan tullen eroon kansainvälisistä huippuosaajistakin?

”Tämä on se viesti, joka kulkee ulkomaille verkostojen kautta.”

Yliopistomaailmassa palvotaan kansainvälisyyden jumalaa vaikka yliopistojen toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi julkisista varoista. Ei liene tarkoituksenmukaista, että kiinalaiset opettajat luennoivat kiinalaisille opiskelijoille, jotka valmistuttuaan muuttavat takaisin Kiinaan. Vielä vähemmän tarkoituksenmukaista on kouluttaa opiskelijoita EU:n ulkopuolisista maista suoraan kortistoon suomalaisten veronmaksajien eläteiksi.

”Uuden työpaikan saaminen siten, että paperit on allekirjoitettu kolmessa kuukaudessa, voi olla lähes mahdoton juttu.”

Verkostojen kautta välittyvä viesti vaikuttaakin tällä hetkellä Suomen maineeseen ja houkuttelevuuteen ulkomailla enemmän kuin esimerkiksi ulkomaisissa medioissa kesän julkaistut uutiset hallituksen ministerien aiemmista rasistisista kommenteista, Niemelä väittää.

Uutisoinnin on arveltu voivan vaikuttaa siihen, millaiseksi asuinmaaksi tai sijoituskohteeksi Suomi mielletään.

Verkostojen merkitys kuitenkin korostuu, sillä moni hakee tuttujensa ja sosiaalisen median kautta tietoa ja kokemuksia Suomessa jo olevilta ihmisiltä ennen päätöstä siitä, onko Suomi hyvä paikka tulla luomaan uraa, Niemelä selittää.

”Meidän yhteisössämme näkyy laaja huoli siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa. Kun heiltä kysytään, onko Suomi hyvä paikka ottaa työpaikka vastaan, tulla opiskelemaan tai tehdä tutkijan uraa, he ovat aika varautuneita antamaan suosituksia.”

Toisaalta Aalto-yliopiston kansainvälisessä yhteisössä epävarmuutta on lisännyt myös se, että toistaiseksi ei tiedetä, miten merkittävistä linjauksista on kyse tai millä aikataululla ne etenisivät lainsäädännöksi asti.

”Moni kysyy, onko kolmen kuukauden sääntö jo voimassa ja mitä se tarkoittaa minulle tai täytyisikö jo nyt ruveta miettimään, että jos valmistun pian, olisiko minun parempi hakea töitä ulkomailta kuin töitä Suomesta”, Niemelä kertoo.

Vastavalmistuneet opiskelijanplantut ovat keskimäärin kaikkea muuta kuin huippuosaajia :ROFLMAO:. Joissakin maissa koulutuksesta on sentään onnistuttu tekemään kannattavaa liiketoimintaa: lukukausimaksut on asetettu sellaiselle tasolle, että yliopistoille jää voittoa opetuksen järjestämisestä. Eli tarkoitus on tehdä rahaa eikä toimia maahantulon väylänä. Toki jos joukossa on ihan oikeita huippuosaajia, niin niille varmasti löytyy tekemistä valmistumisen jälkeenkin ja sellainen työsopimus, mitä ei ihan heti tarvitse olla ketjuttamassa...

”Yhteisössämme näkyy laaja huoli siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa.”

Niemelä on huolissaan siitä, että mikäli parhaita osaajia ei saada houkuteltua Suomeen töihin tai opiskelemaan, rapautuu paitsi tutkimuksen taso myös Suomen kilpailukyky.

”Meidän elinkeinorakenteemme on sellainen, että talouden kasvu perustuu työn tuottavuuden kasvuun, joka tulee lähes yksinomaan uusista teknologioista, innovaatioista ja henkisen pääoman eli osaamisen kasvattamisesta.”

Jarruna on osaajapula, jota heikko väestökehitys pahentaa.

”Me tarvitsemme kansainvälisiä osaajia, jos tavoittelemme Suomessa uusia innovaatioita ja kestävää kasvua. Ilman kansainvälistä verkostoa ja osaajia se ei onnistu”, Niemelä sanoo.

”Jos me nyt teemme ratkaisuja, jotka heikentävät kansainvälistä rekrytointia, niin vaikeaa on sen jälkeen esimerkiksi kestävyysvajettakaan ratkaista.”

Yliopistot todellakin tarvitsevat pätkätöihin uusia märkäkorvia EU:n ulkopuolisista maista ja suomaiset "iloiset veronmaksajat" kustantavat koko lystin! Jos Suomi on menossa johonkin suuntaan, niin se on Ruotsin suuntaan ja siitä on syytäkin olla huolissaan! Kunnon lukukausimaksut "raketti-insinööreille" EU:n ulkopuolisista maista: homman pitää pyöriä tulorahoituksella tai hommalle pitää pistää stoppi. Valmistumisen jälkeen voidaan katsoa löytyykö sellaista työtä, millä voi elättää itsensä. Jos löytyy niin hyvä ja tervetuloa rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa. Jos ei löydy, niin ei muuta kuin adjöö ja kiitos lukukausimaksuista!
 
Viimeksi muokattu:
Rahaa on.


Vakituinen työ, 5K palkka ja hommat voi hoitaa mukavasti etän..
 
Rahaa on.


Vakituinen työ, 5K palkka ja hommat voi hoitaa mukavasti etän..
Hallinnossa ei ole ylimääräistä byrokratiaa...
 
Rahaa on.


Vakituinen työ, 5K palkka ja hommat voi hoitaa mukavasti etän..

Niillä on oikein tiimi...

Etsimme Vaikuttavan palkitsemisen tiimiimme

Ajattelin, että meillä olisi firmassa turhia pestejä, mutta jostain syystä meillä yksityisellä puolella onnistuu palkitseminen ilman tiimiä. Ja nämä pohtii vaan johdon palkitsemista, työntekijöillä lienee myös oma tiiminsä (joka toteaa vuosittain, että boonuksiin ei ole varaa).
 
Joskus näistä projekteista tuli ihan asiallinen ohjelma. Kaikki mennyt enemmän tai vähemmän penkin alle.
Vietnamiin tehtiin satama ja en muista kuinka sekin onnistuttiin ryssimään.

Oliko se Tansania mihin tehtiin Valmetin traktoritehdas? Monikohan niistä Valmeteista on vielä ajossa?
Se tehdas lienee ollut vain halli jossa koottiin Valmet 604 traktoreita Suomesta ja Brasiliasta lähetetyistä osista.
320px-Valmet_604_assembly_line_in_Kibaha%2C_Tanzania.jpg

Kaiketi asiaan perehtyneen henkilön mielipide:
Koko projekti oli jo alusta lähtien luotu epäonnistumaan, sillä paikallisilla maanviljelijöillä on niin pienet alat, että pärjäävät, kuten FAO ehdottaa, härillä. (Huom. seuraava lause minun keksimä. Miksi ette käytä härkiä`? Vastaus Härät maksaa traktorit ovat ilmaisia!) Tansaniassa keskimääräinen tila on 2,4 ha. (Huom. naapurini Loviisassa hoiti 60 ha yhdellä traktorilla itse). Tansania traktoreille käyttöikä on laskettu 6000 h ja tänä aikana se kuluttaa dieseliä n 25 000 USD arvosta ja varaosia n 35 000 UDS edestä MOT. Näillä luvuilla valuuttamenot 1 200 traktorille olisi vuosittain 33 MUSD. Miten tämä projekti auttoi köyhiä, naisia tai maan taloutta?
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rammac/227924-suomen-kehitysapu-trama-traktoritehdas/

Tämäkin voisi olla pahkasikaa:
Vuonna 2015 Agco aloitti MF 35 mallin uustuotannon (=kokoaminen osista) Keniassa. Tätä kaikkien tuntemaa vintageklassikkohan valmistettiin Britanniassa vuosina 1956-64.
mf35_fertiliser-spreader_kenya_0415-3712_104206.jpg

Tästä voisi ihmetellä, että miten osien valmistuksen aloittaminen voi olla mahdollista taloudellisesti järkevästi. Kuitenkin 35 mallin valmistamien ei ole koskaan loppunutkaan. Britanniassa valmistettiin osakokonaisuuksia muualla kasattaviksi vuoteen 2002 asti. Määrä oli melkein 10 kertainen alkuperäiseen tuotantoon verrattuna. Tämän jälkeen osia on valmistettu Intiassa ja Turkissa mistä osat tulevat tähänkin. Esim Keniamallin moottori tulee Intiasta (Simpson SJ323). Googlettamalla MF 35 hinta on paikallisesta valuutasta muunnettuna 9000€.

Valmet 604 oli muiden asioiden lisäksi liian tekninen käyttökohteeseensa. Valmetin malleista esim 33-359 (valmistus 1957-60) olisi ollut sopivampi. Sen osien valmistaminen oli kuitenkin lopetettu joten vaihtoehto oli mahdoton.
 
Se tehdas lienee ollut vain halli jossa koottiin Valmet 604 traktoreita Suomesta ja Brasiliasta lähetetyistä osista.
320px-Valmet_604_assembly_line_in_Kibaha%2C_Tanzania.jpg

Kaiketi asiaan perehtyneen henkilön mielipide:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rammac/227924-suomen-kehitysapu-trama-traktoritehdas/

Tämäkin voisi olla pahkasikaa:
Vuonna 2015 Agco aloitti MF 35 mallin uustuotannon (=kokoaminen osista) Keniassa. Tätä kaikkien tuntemaa vintageklassikkohan valmistettiin Britanniassa vuosina 1956-64.
mf35_fertiliser-spreader_kenya_0415-3712_104206.jpg

Tästä voisi ihmetellä, että miten osien valmistuksen aloittaminen voi olla mahdollista taloudellisesti järkevästi. Kuitenkin 35 mallin valmistamien ei ole koskaan loppunutkaan. Britanniassa valmistettiin osakokonaisuuksia muualla kasattaviksi vuoteen 2002 asti. Määrä oli melkein 10 kertainen alkuperäiseen tuotantoon verrattuna. Tämän jälkeen osia on valmistettu Intiassa ja Turkissa mistä osat tulevat tähänkin. Esim Keniamallin moottori tulee Intiasta (Simpson SJ323). Googlettamalla MF 35 hinta on paikallisesta valuutasta muunnettuna 9000€.

Valmet 604 oli muiden asioiden lisäksi liian tekninen käyttökohteeseensa. Valmetin malleista esim 33-359 (valmistus 1957-60) olisi ollut sopivampi. Sen osien valmistaminen oli kuitenkin lopetettu joten vaihtoehto oli mahdoton.
Valmet 604 on kuitenkin käytännössä tuo 502 eli 500 ja pohjautuu hyvin pitkälti näihin 33 tai 359 malleihin eli oikeasti hyvinkin yksinkertainen perus pikkutraktori. Tuo on kyllä sinänsä totta että jos johonkin (meidän mittapuulla) alkeelliseen härkävetoiseen ja naistyövoimaa käyttävään maatalouskulttuuriin viedään traktoreita niin ei niistä hirveästi ole apua alueen ruuantuotantoon.
 
Valmet 604 on kuitenkin käytännössä tuo 502 eli 500 ja pohjautuu hyvin pitkälti näihin 33 tai 359 malleihin eli oikeasti hyvinkin yksinkertainen perus pikkutraktori. Tuo on kyllä sinänsä totta että jos johonkin (meidän mittapuulla) alkeelliseen härkävetoiseen ja naistyövoimaa käyttävään maatalouskulttuuriin viedään traktoreita niin ei niistä hirveästi ole apua alueen ruuantuotantoon.
Jos vertaillaan näitä:
Kenia MF 35 / 359 / 604
Massa, kg: n 1450 / 1750 / 2800
Teho, hk: 36 / 37 / 61
Nostovoima, kg: 1100 / 1200 / 1900
Ohjaus: tehostamaton / tehostamaton / hydrostaattinen
Jarrut: mekaaninen rumpu / mekaaninen rumpu / hydraulinen kuiva levy

604:ssä oli tasalattiainen ohjaamo vaikka se oli Tansaniassa avomalli. Tämän takia vaihdevivut tarvitsevat väljistyvän vivuston ja kytkin on hydraulivälitteinen. Kahdessa muussa ko hallintalaitteet vaikuttavat suoraan kohteeseen. 604:n yleinen vika kerrotaan olleen ohjaamon tukikumien hajoaminen, koska ohjaamossa matkusti tavallisesti 4 - 6 afrikkalaista.

Kenia MF 35:n esite kertoo, että laitteessa on yksilevyinen kytkin. Tämä tarkoittaa, että nostolaite tai ulosotto ei toimi silloin, kun tarvitsee käyttää kytkintä ajovoimansiirron takia. Yksinkertaistaminen on nähty kovin tärkeäksi, kun ei ole laitettu vakiona kaksoiskytkintä.
https://panafricangroup.com/pdf/Mf_35.pdf

Käyttöolosuhteita saattaa havainnollistaa tämä jossakin lämpimässä maassa kuvattu video jossa esitellään hyvin pidettyä selitetekstin mukaan 1998 valmistettua MF 35:sta.
 
Jos vertaillaan näitä:
Kenia MF 35 / 359 / 604
Massa, kg: n 1450 / 1750 / 2800
Teho, hk: 36 / 37 / 61
Nostovoima, kg: 1100 / 1200 / 1900
Ohjaus: tehostamaton / tehostamaton / hydrostaattinen
Jarrut: mekaaninen rumpu / mekaaninen rumpu / hydraulinen kuiva levy

604:ssä oli tasalattiainen ohjaamo vaikka se oli Tansaniassa avomalli. Tämän takia vaihdevivut tarvitsevat väljistyvän vivuston ja kytkin on hydraulivälitteinen. Kahdessa muussa ko hallintalaitteet vaikuttavat suoraan kohteeseen. 604:n yleinen vika kerrotaan olleen ohjaamon tukikumien hajoaminen, koska ohjaamossa matkusti tavallisesti 4 - 6 afrikkalaista.

Kenia MF 35:n esite kertoo, että laitteessa on yksilevyinen kytkin. Tämä tarkoittaa, että nostolaite tai ulosotto ei toimi silloin, kun tarvitsee käyttää kytkintä ajovoimansiirron takia. Yksinkertaistaminen on nähty kovin tärkeäksi, kun ei ole laitettu vakiona kaksoiskytkintä.
https://panafricangroup.com/pdf/Mf_35.pdf

Käyttöolosuhteita saattaa havainnollistaa tämä jossakin lämpimässä maassa kuvattu video jossa esitellään hyvin pidettyä selitetekstin mukaan 1998 valmistettua MF 35:sta.
Tarkoitin sitä että tuo 604 Valmet on hyvin lähellä samaa kuin ne vanhat Valmetit kuten 33 ym, vain hyvin pientä modernisointia. Eli ei ole mikään erityisen moderni kone. Tuota Kenian MF 35:n yksöiskytkimellisyyttä hämmästele suuresti, originaalista sen sai X-malliin jo vissiin 50-luvun lopulla. Luulisi sen nyt olevan tarpeellinen ominaisuus jopa Afrikassa.. Tuo videon traktori jos on oikeasti vm 1998, niin ihmettelen kyllä suuresti Afrikan ilmaston kuluttavuutta: täällä kuusen alla 60 vuotta olleet koneet on saman näköisiä..
 
Tarkoitin sitä että tuo 604 Valmet on hyvin lähellä samaa kuin ne vanhat Valmetit kuten 33 ym, vain hyvin pientä modernisointia. Eli ei ole mikään erityisen moderni kone. Tuota Kenian MF 35:n yksöiskytkimellisyyttä hämmästele suuresti, originaalista sen sai X-malliin jo vissiin 50-luvun lopulla. Luulisi sen nyt olevan tarpeellinen ominaisuus jopa Afrikassa.. Tuo videon traktori jos on oikeasti vm 1998, niin ihmettelen kyllä suuresti Afrikan ilmaston kuluttavuutta: täällä kuusen alla 60 vuotta olleet koneet on saman näköisiä..
Silloin 80-luvulla oli MF:lla malli 240 joka oli selvästi lähempänä 35:ta kuin mitä 604 on 33/359. Kuitenkin Agco päätti ryhtyä valmistamaan juuri mallia 35 Keniassa. Epäilemättä Agcolla tietävät, että mitä markkinat ovat vailla. Valmetillakin varmasti tiedettiin 80-luvulla, että 604 on väärä malli kohteeseen, mutta päättivät ottaa löysät kehitysapurahat pois kuljeksimasta. Tämä oli tietysti aivan oikein.

MF 240 malliakin valmistetaan edelleen. 80-luvulla siinä oli tasainen lattia ja hytti, mutta uusissa ei näytä olevan eikä välttämättä ohjaustehostintakaan.
FB_IMG_1663838053775.jpg
 
Täällä kun nyt traktoreista puhutaan... Valmetilla oli takavuosina myöskin malli, jonka runko oli tehty vanhasta tykin putkesta ;)
 
Back
Top