Pahkasikaan verrattavat uutiset

2010 oli kohu, kun Viktuuria halusi vihille isän saattamana. Pappien mielestä tämä ei kuulunut pohjoismaiseen perinteeseen, jossa kävellään yhtä matkaa. Tiedä häntä.


Mutta jos mennään perinteen mukaan, puetaan parhaat normivaatteet vaan ylle ja morsiamelle lyödään vihkikruunu päähän. Sitten tallustellaan yhtä matkaa. Ei mitään pussailua tai hiplausta alttarilla.

Humalainen hääväki heittää ruisleivällä, kun pari poistuu kirkosta, ja sitten mennään kotiin kahville.Museovirasto.EAF24348A019AA981746BE998C833BCB_0_original.tif.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Parempi elellä vain susiparina, ettei tule loukanneeksi perinteitä :cool:

Keskiajalla oli helpompaa.

Keskiajan Suomessa järjestettiin kirkkohäitä harvoin. Monet suomalaiset eivät menneet naimisiin, vaan vain kihlautuivat.

Naimisiin pääsi, jos ei ollut kirkonkirouksessa. Kirkko kuitenkin kielsi "sukurutsauksen", eli oman sukulaisen kanssa avioitumisen, seitsemänteen polveen saakka! Avioeron suhteen oltiin tiukkoja – sellaisen sai vain erikoistapauksissa.

Monet suomalaiset eivät menneet naimisiin, vaan vain kihlautuivat. Sekä miehellä että naisella täytyi olla kaksi henkilöä todistamassa kihlausta. Kihlapari eleli kuin aviopari ikään.

Kirkkohäät olivat melko harvinaisia; moni suomalainen avioitui maallisin menoin. Ennen kirkkohäitä pappi kuulutti kolmena peräkkäisenä sunnuntaina parin avioaikeista. Vasta tämän jälkeen vihkiminen oli mahdollista.

Keskiajalla vihkimisen suoritti morsiamen isä tai läheinen elossa oleva miessukulainen. Vihkimiselle oli oma rimpsunsa.

Kun vihkiminen oli hoidetu, pariskunta saatettiin aviovuoteeseen ja peiteltiin. Hääyö sinetöi liiton, ja hääyön jälkeisenä aamuna sulhasen piti antaa morsiamelle 1-40 markan arvoinen huomenlahja.

 
On kai meillä Suomessa sellainen tapa? Ainakin itse olen nähnyt sellaista.
Olen minäkin, mutta yleensä morsian saatettiin kirkon ovelle tai käytävälle, josta sitten jatkettiin sulhasen kanssa. Alttarille kuljettaessa morsian on joko sulhasen tai tytärtään saattavan isän vasemmalla puolella, vihkimisen jälkeen oikealla puolella. Saattaja voi toki olla myös äiti tai kummi.

Onhan ulkomaisissa perinteissä sekin, että morsismen isä kustantaa häät. 😎
 
Attendon hoitokodissa ei lainkaan suomen kielistä henkilökuntaa. Attendon mukaan kyse on siitä mikä katsotaan riittäväksi kielitaidoksi. Ehkä asiaan vaikuttaa myös riittäväksi liikevoitoksi, Attendon pääkonttorilla, arvioitu prosenttiosuus.

 
Olen minäkin nähnyt. Silti tapa tullut Suomeen vasta kun televisiosta alettiin näkemään tuollaista. Itse menin naimisiin niin, että käveltiin yhdessä kirkkoon ja alttarille. Koko ajatus morsiamen luovuttamisesta on kyllä hieman loukkaava naista kohtaan, ikään kuin tämä olisi jotenkin isänsä omaisuutta. Varsinkin kun nykyisin on saatettu asua omillaan tai yhdessä sulhasen kanssa jo vuosia ja olla taloudellisistekin riippumattomia omasta lapsuuden perheestä.

Jos omat tyttäreni menevät joskus naimisiin, toivon, että minulle ei tällaista ehdoteta koska en koe omistavani lapsiani.
Meilläpäin se on mennyt niin että isipappa taluttaa tyttären käytävän puoleen väliin ja tervehtii siinä sulhasen. Sitten seuraa symbolisesti se tärkein hetki: Morsian ottaa itse sen viimeisen metrin askeleen sulhonsa luo eli häntä ei loppujen lopuksi luovuteta kenellekään. Hän päättää itse.
 
Meilläpäin se on mennyt niin että isipappa taluttaa tyttären käytävän puoleen väliin ja tervehtii siinä sulhasen. Sitten seuraa symbolisesti se tärkein hetki: Morsian ottaa itse sen viimeisen metrin askeleen sulhonsa luo eli häntä ei loppujen lopuksi luovuteta kenellekään. Hän päättää itse.
Mihin sitä isipappaa tarvitaan tuossa ollenkaan? Kai aikuinen nainen pystyy kävelemään sulhonsa kanssa ovelta alttarille yhdessä kun kaiketi päätöskin on tehty yhdessä? Vieras tapa näillä leveysasteilla.
 
Eiköhän tuo oo sellainen asia, jonka tilaisuuden päähenkilöt voivat vapaasti järjestää haluamallaan tavalla. Niinhän muutkin ohjelmanumerot ovat.
 
Back
Top