Pahkasikaan verrattavat uutiset

Onkos se rääkkäämistä jos varuskunnan ampumaradalla lintu lentää tai jänis juoksee tulilinjalle (olen nähnyt) ja pääsee hengestään? Syytetäänkö?
 
Atsomuti kirjoitti:
Onkos se rääkkäämistä jos varuskunnan ampumaradalla lintu lentää tai jänis juoksee tulilinjalle (olen nähnyt) ja pääsee hengestään? Syytetäänkö?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos on selvää, että joku tahallaan ampui elukan, miksei syytettäisi? Siellä radalla ollaan ampumassa käskyn mukaisesti tauluun, ei huvikseen mitä sattuu. Varomääräyksiäkin on rikottu, koska ammuntaa ei keskeytetty heti, kun elukka havaittiin. Ja jos ei havaittu ajoissa, joku ei ole tehtäviensä tasalla.

Jotenkin ilmapiiri tällaisissa keskusteluissa on toisinaan samankaltainen kuin puolusteltaessa eläinten päälle ajamista autolla. Tietenkään autossa olevien turvallisuutta ei tule vaarantaa, mutta kahdessa tapauksessa kolmesta liikennetilanne on juttujen perusteella muistuttanut Nürburgringin vapaita harjoituksia, vaikka oikeasti oltaisiin ajettu keskellä päivää siilin yli kävelyvauhtia hiljaisella pihakadulla.
 
Sanavalmis Muurinen kirjoitti:
Alla olevan linkin akana on kohtalaisen kattava historiikki natsirikollisten etsimisestä, tutkimisesta ja tuomitsemisesta Saksassa ja kaikenlaisesta siihen liittyvästä. Siihen on vaikuttanut vuosikymmenten mittaan mm. poliittiset suhdanteet, oma halukkuus/haluttomuus, oikeudelliset tulkinnat ja niiden muutokset ym. Tämäkään aihe ei siis palaudu mihinkään puolivillaisiin yksinkertaistuksiin kuten "natsijahtaajat joutuisivat työttömiksi" jne.

Muun ohessa tuo saksalainen virasto on koonnut todella mittavan aineiston aihepiiriä koskien ja se on nyt historiantutkijoiden käytettävissä ja julkisesti saatavilla.

www.theguardian.com

The last Nazi hunters

The long read: Since 1958, a small department of Germany’s government has sought to bring members of the Third Reich to trial. A handful of prosecutors are still tracking down Nazis, but the world’s biggest cold-case investigation will soon be shut down
www.theguardian.com www.theguardian.com

EDIT: voitaisiin myös kysyä, pitäisikö keskitysleirivartija jättää syytteeseen panematta, jos Saksan lain ja voimassa olevan tuomioistuinten käytännön mukaan häntä voidaan syyttää osallisuudesta esim. murhaan samanlaisilla perusteilla kuin Mounir el Motassadeq tuomittiin osallisuudesta terroritekoon? Oikeuttaisiko pelkästään ex-keskitysleirivartijan korkea ikä hänet välttymään tuomioistuimeen joutumiselta ja tuomituksi tulemiselta? Tässä terroristijutussahan tuomioistuinten linja muuttui muutaman vuosikymmenen toisenlaisen tulkinnan jälkeen, joka teki mahdolliseksi syyttää myös keskitysleirivartijoita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainut syy miksi nyt syytetään vartijoita on se korkea ikä, kun muita ei ole hengissä. Näitä vartijoita ei syytetty viimeiseen 70-vuoteen, kuten heidän kolleegojaan, jotka ovat kuolleet jo aikaisemmin. Näitä vartijoita, puhelinvaihteita ja konttoristeja oli niin paljon ja he olivat asemassa, johon diktatuuri oli heidät asettanut usein ilman isompia valinnanvaroja, että keskityttiin jahtaamaan pomoja.

Syy miksi heitä on alettu nyt syyttää on vain se, että muita syytettäviä ei ole, kuin pitkään eläneet alimman asteen duunarit.
 
Kent Uranium kirjoitti:
Ainut syy miksi nyt syytetään vartijoita on se korkea ikä, kun muita ei ole hengissä. Näitä vartijoita ei syytetty viimeiseen 70-vuoteen, kuten heidän kolleegojaan, jotka ovat kuolleet jo aikaisemmin. Näitä vartijoita, puhelinvaihteita ja konttoristeja oli niin paljon ja he olivat asemassa, johon diktatuuri oli heidät asettanut usein ilman isompia valinnanvaroja, että keskityttiin jahtaamaan pomoja.

Syy miksi heitä on alettu nyt syyttää on vain se, että muita syytettäviä ei ole, kuin pitkään eläneet alimman asteen duunarit.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sodan jälkeen kaikille paitsi keskeisimmille rikollisille myönnettiin armahdus, koska yleinen jahtaaminen olisi vain kylvänyt siemenet seuraavaa sotaa varten (tai vähintään jonkinlaista levottomuutta). Katkeruuden lisäksi se olisi haitannut jälleenrakennusta ja uuden yhtenäisyyden kehittämistä (Länsi-Saksa / nyk. Saksa). Katsottiin pidemmän päälle paremmaksi kouluttaa porukka uusiksi, kuin jahdata syyllisiä ja potkia loppuja munille. Se oli oikea ratkaisu, jotain oli opittu ensimmäisestä mätöstä. Siksi onkin ikävää katsoa tätä nykysuuntausta, jossa oikeutetaan jo kertaalleen armahdettujen henkilöiden jahti natsikortin voimalla, kaikki vain sen takia, että jotkut saavat hiveillä egoansa ja yleisö luulee olevansa oikeudenmukaisia. Käytännön vaikutustahan tällä ei ole. Tällaiset ihmisjahdit olisi pitänyt suorittaa jo tuolloin, eikä vasta kun näiden vasen jalka on jo haudassa. Ainoana poikkeuksena ne, jotka ihan sadistisuuttaan tekivät selvästi enemmän, kuin oli tehtävän kannalta tarpeen (nekin pitkälti teloitettiin jo tokan mätön jälkimeiningeissä, kyllä ihmiset osasivat kertoa näistä miehitysjoukoille/vapauttajille).

Sodan lopusta on nyt sellaiset 77 vuotta (nuorinkin potentiaalinen tuomittava jo vähintään 92v) ja mielestäni tällaiset ihmisjahdit pitäisi jo lopettaa sekä organisaatiot alasajaa. Oikeista tuomittavista jo 99,999% on kuolleita ja lopuista ei pitkälti ole tietoa, ovatko enää edes elossa. Tulisi keskittyä tulevaisuuteen ja varmistaa, ettei näin tapahdu uudelleen.
 
Noista eläinrääkkäys jutuista tulee mieleen aina että ihminen on kykeneväinen kamaliin tekoihin. En yhtään ihmettele että homo sapiens kykenee myös tekemään vastaavaa lajitoverilleen jos tilanne sen sallii ja toista epäinhimillistetään tarpeeksi.
 
Fisu kirjoitti:
Sodan jälkeen kaikille paitsi keskeisimmille rikollisille myönnettiin armahdus, koska yleinen jahtaaminen olisi vain kylvänyt siemenet seuraavaa sotaa varten (tai vähintään jonkinlaista levottomuutta). Katkeruuden lisäksi se olisi haitannut jälleenrakennusta ja uuden yhtenäisyyden kehittämistä (Länsi-Saksa / nyk. Saksa). Katsottiin pidemmän päälle paremmaksi kouluttaa porukka uusiksi, kuin jahdata syyllisiä ja potkia loppuja munille. Se oli oikea ratkaisu, jotain oli opittu ensimmäisestä mätöstä. Siksi onkin ikävää katsoa tätä nykysuuntausta, jossa oikeutetaan jo kertaalleen armahdettujen henkilöiden jahti natsikortin voimalla, kaikki vain sen takia, että jotkut saavat hiveillä egoansa ja yleisö luulee olevansa oikeudenmukaisia. Käytännön vaikutustahan tällä ei ole. Tällaiset ihmisjahdit olisi pitänyt suorittaa jo tuolloin, eikä vasta kun näiden vasen jalka on jo haudassa. Ainoana poikkeuksena ne, jotka ihan sadistisuuttaan tekivät selvästi enemmän, kuin oli tehtävän kannalta tarpeen (nekin pitkälti teloitettiin jo tokan mätön jälkimeiningeissä, kyllä ihmiset osasivat kertoa näistä miehitysjoukoille/vapauttajille).

Sodan lopusta on nyt sellaiset 77 vuotta (nuorinkin potentiaalinen tuomittava jo vähintään 92v) ja mielestäni tällaiset ihmisjahdit pitäisi jo lopettaa sekä organisaatiot alasajaa. Oikeista tuomittavista jo 99,999% on kuolleita ja lopuista ei pitkälti ole tietoa, ovatko enää edes elossa. Tulisi keskittyä tulevaisuuteen ja varmistaa, ettei näin tapahdu uudelleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minä en tunne sääliä noita pappoja kohtaan. Olivat tuhoamisleirien vartijoita. Jokainen ukko oli 100% varmuudella selvillä siitä, mitä leirillä tapahtuu, ja mikä heidän työnsä päämäärä oli: saada mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti ihmisiä tapettua, joko kaasukammiossa tai muuten, kuten huonon ravinnon ja hygienian ja epäinhimillisen pakkotyön yhdistelmällä. Jompaa kumpaa tai kumpaakin tappamisen tapaa jokainen vartija on ollut konkreettisin teoin myös edistämässä. Jos joku vartijoista olisi ollut vankeja asiallisesti ja sivistyneesti kohteleva ja kiinnostunut millään tavalla heidän hyvinvoinnistaan, hän olisi ollut koko leirijärjestelmässä uniikki lumihiutale. Nyt nämä viime vuosina annetut tuomiot ovat olleet vieläpä lieviä. Leirillä myös kannatti olla vartijana. Ei tarvinnut väistellä luoteja ja shrapnelleja, ruoka oli hyvää ja olosuhteet mukavaa kasarmielämää - todellinen kultapossukerho siihen aikaan.

Asian tärkeys nähdään tänä päivänä. Toivo elää, että siviilejä raiskanneet ja murhanneet ryssäsotarikolliset, jos selviävät sodasta hengissä, saattavat vaikka vuosikymmenien päästä joutua leivättömän pöydän ääreen, vaikka tänä päivänä Venäjällä ei siihen taatusti olisi minkäänlaista halua ja murhaajia palkitaan kunniamerkein. Eikä vedota voi siihen, että itse vain katseli vierestä, kun toiset viilteli sotavangilta palleja irti mattoveitsellä tai raiskasi pikkulapsia Sotarikollisten tuomitseminen vaatisi tietysti, että tuolla itänaapurissa pitäisi tapahtua suoranainen ihme mentaalisessa kehityksessä. Mutta jospa ihme tapahtuisi.
 
Sanavalmis Muurinen kirjoitti:
Minä en tunne sääliä noita pappoja kohtaan. Olivat tuhoamisleirien vartijoita. Jokainen ukko oli 100% varmuudella selvillä siitä, mitä leirillä tapahtuu, ja mikä heidän työnsä päämäärä oli: saada mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti ihmisiä tapettua, joko kaasukammiossa tai muuten, kuten huonon ravinnon ja hygienian ja epäinhimillisen pakkotyön yhdistelmällä. Jompaa kumpaa tai kumpaakin tappamisen tapaa jokainen vartija on ollut konkreettisin teoin myös edistämässä. Jos joku vartijoista olisi ollut vankeja asiallisesti ja sivistyneesti kohteleva ja kiinnostunut millään tavalla heidän hyvinvoinnistaan, hän olisi ollut koko leirijärjestelmässä uniikki lumihiutale. Nyt nämä viime vuosina annetut tuomiot ovat olleet vieläpä lieviä. Leirillä myös kannatti olla vartijana. Ei tarvinnut väistellä luoteja ja shrapnelleja, ruoka oli hyvää ja olosuhteet mukavaa kasarmielämää - todellinen kultapossukerho siihen aikaan.

Asian tärkeys nähdään tänä päivänä. Toivo elää, että siviilejä raiskanneet ja murhanneet ryssäsotarikolliset, jos selviävät sodasta hengissä, saattavat vaikka vuosikymmenien päästä joutua leivättömän pöydän ääreen, vaikka tänä päivänä Venäjällä ei siihen taatusti olisi minkäänlaista halua ja murhaajia palkitaan kunniamerkein. Eikä vedota voi siihen, että itse vain katseli vierestä, kun toiset viilteli sotavangilta palleja irti mattoveitsellä tai raiskasi pikkulapsia Sotarikollisten tuomitseminen vaatisi tietysti, että tuolla itänaapurissa pitäisi tapahtua suoranainen ihme mentaalisessa kehityksessä. Mutta jospa ihme tapahtuisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Käsittelläänpä muutamia virhekäsityksiä. Monet leirien vartijat olivat soveltumattomia eturintamalle. Rivivartijoiden ruokailu ei ollut mieltä ylentävää, saati "hyvää". Kasarmielämää se saattoi olla, mutta natsi-Saksan kasarmielämä ei ollut kovin suurta luksusta. Sen lisäksi henkilö joutui katsomaan, kun toiset ihmiset voivat pahoin ja näitä kaltoinkohdellaan. Mahdollisesti joutui myös osallistumaan kaltoinkohteluun vastoin tahtoaan. Sitä paitsi, kuka Teistä olisi tahtonut ehdoin tahdoin itärintamalle varmaan kuolemaan kärsimyksen kautta? Itärintamaa käytettiin jopa painostuskeinona takalinjoilla ja länsirintamalla.

Toiseen kappaleeseen en ota kantaa, koska samantien hyppäät aktiiviseen tahdosta riippuvaiseen toimintaan ja yhdistät nämä kaikkiin muihin sillisalaattiolosuhteisiin, minkä perusteella puolet saksalaisista sotilaista olisi voinut teloittaa. On tärkeää nähdä kokonaisuus, eikä pyrkiä johonkin mustavalkoiseen hyveeseen, jolla vain aiheutetaan enemmän ongelmia. Huomioitavaa on, että tämä tehtiin jo liittoutuneiden puolesta tokan mätön jälkeen ja nyt 70 vuotta myöhemmin asenteet ovat huomattavasti koventuneet. Olemmeko me jotenkin fiksumpia nyt?
 
Fisu kirjoitti:
Käsittelläänpä muutamia virhekäsityksiä. Monet leirien vartijat olivat soveltumattomia eturintamalle. Rivivartijoiden ruokailu ei ollut mieltä ylentävää, saati "hyvää". Kasarmielämää se saattoi olla, mutta natsi-Saksan kasarmielämä ei ollut kovin suurta luksusta. Sen lisäksi henkilö joutui katsomaan, kun toiset ihmiset voivat pahoin ja näitä kaltoinkohdellaan. Mahdollisesti joutui myös osallistumaan kaltoinkohteluun vastoin tahtoaan. Sitä paitsi, kuka Teistä olisi tahtonut ehdoin tahdoin itärintamalle varmaan kuolemaan kärsimyksen kautta? Itärintamaa käytettiin jopa painostuskeinona takalinjoilla ja länsirintamalla.

Toiseen kappaleeseen en ota kantaa, koska samantien hyppäät aktiiviseen tahdosta riippuvaiseen toimintaan ja yhdistät nämä kaikkiin muihin sillisalaattiolosuhteisiin, minkä perusteella puolet saksalaisista sotilaista olisi voinut teloittaa. On tärkeää nähdä kokonaisuus, eikä pyrkiä johonkin mustavalkoiseen hyveeseen, jolla vain aiheutetaan enemmän ongelmia. Huomioitavaa on, että tämä tehtiin jo liittoutuneiden puolesta tokan mätön jälkeen ja nyt 70 vuotta myöhemmin asenteet ovat huomattavasti koventuneet. Olemmeko me jotenkin fiksumpia nyt?
Klikkaa laajentaaksesi...
En tietenkään voi sanoa tuntevani, millaista keskitysleirivartijan elämä oli. Ei varmastikaan yleisesti ottaen mitenkään yltäkylläistä, mutta vaihtoehtoon - rintamapalvelukseen - nähden uskon olleen materiaalisesti huomattavastikin mukavampaa ja myös paljon turvallisempaa. Tämähän se vertailukohta nimenomaan on, ei se, että kotona olisi ollut vielä kivempaa. Toki henkisesti raskasta on varmasti ollut monellekin. Luin, että moni SS-lääkärikin joi itsensä umpikänniin, kun oli oma vuoro mennä suorittamaan valintaa kaasukammioon ja pakkotyöhön lähetettävien välillä. Heidänkään syyllisyyttään en kuitenkaan nollaisi vain siksi, että heille tuli paha mieli tekosistaan. Enkä siksi, että Mengele meni mielellään, vihellellen ja selvin päin.

En pidä myöskään kummoisenakaan puolustuksena kansanmurhaan osallisuudelle, että halusi tehdä ennemmin sitä kuin joutua rintamasotilaaksi. Ymmärrettävää yksilön kannalta, mutta mikä puolustus se sitten muka on?

En minä sitä sano, että nämä viimeisimmät tuomitut olisivat olleet, tai heitä olisi ainakaan todistettu lainkaan merkittäviksi tekijöiksi holokaustin kokonaisuudessa, tai edes olleet todistetusti syyllistyneet mihinkään nimettyihin, erityisiin raakuuksiin. En usko, että maailma on näistä tuomioista yhtään paremmaksi tullut, tosin tuskin on tullut huonommaksikaan. Oskar Gröning on jopa suoraselkäisesti kertonut tekemisistään ja Auschwitzin toiminnasta eri yhteyksissä, jopa osoittanut katumusta. Mutta en voi sellaista väittää, etteivätkö nämä, oikeusvaltion tuomioistuimissa, annetut tuomiot olisi perustaltaan ihan oikeita. Ainakaan oma kykyni ei riitä mennä näitä Saksan lain mukaisia ratkaisuja vääriksikään väittämään. Kysymyksessä on tuhoamisleirien sotilaiden ja henkilökunnan saamat tuomiot. Taustalla on faktapohjainen tulkinta tuhoamisleiristä ihmisten murhaamiseen tarkoitettuna koneiston, jonka toimintaan osallistuminen on tulkintakysymyksenä saksalaisten tuomioistuinten lainmukaiseksi katsomassaan käytännössä katsottu osallistumiseksi leirillä suoritettuihin murhiin, mutta näissä viimeisimmissä tapauksissa kuitenkin sen verran vähäisellä panoksella, että tuomiot ovat olleet henkirikostuomioiksi lieviä. Mistään pikaoikeuden roiskimisesta ei ole kysymys, vaan pitkäaikaisesta ja koetellusta laintulkinnasta.

Ehkä sitten ryssän kansanmurhapataljoonien toiminta ja mahdolliset syyllisten jälkiseuraamukset ei sinulle konkretisoi tätä oikeudenkäytön ongelmakenttää. Minusta se on aivan kelvollinen esimerkki siinä mielessä, että tämän kaltaisten oikeudenkäyntien äärellä voidaan olla tulevinakin viikkoina, vuosina ja vuosikymmeninä. Tosin täyttä selvyyttä ei vielä ole, onko venäläisten toiminta Buchassa ym. ollut improvisoitua vai ylhäältä johdetusti organisoitua ja systemaattista. On aivan mahdollista, että kansanmurhaörkkipataljoonista löytyy niitä, jotka sinne on jollain tavalla pakotettu, painostettu, köyhien kotiolojen takia värväytyneet, eivät saa lähteä kesken sopimuksensa, on painostettu jatkamaan sopimustaan, esimies on käskenyt tekemään yhtä ja toista, jne. Ja niin ovat päätyneet joko itse tekemään tai toiminnallaan edistämään sotarikoksia. Tietenkin jokainen heistä syytettynä ollessaan vannoo, että juuri hän oli siellä enemmän tai vähemmän vasten tahtoaan, eikä tietenkään itse tehnyt mitään. Aika näyttää, miten esimerkiksi ukrainalaiset tuomitsevat mahdollisesti kiinni saamiaan sotarikoksiin osallistuneiden pataljoonien sotilaita. Voihan se niinkin olla, että edellyttävät jokaisen osalta täyden näytön johonkin hirmutekoon osallistumisesta, eikä pelkkä paikallaolo riitä.
 
Sanavalmis Muurinen kirjoitti:
Minä en tunne sääliä noita pappoja kohtaan. Olivat tuhoamisleirien vartijoita. Jokainen ukko oli 100% varmuudella selvillä siitä, mitä leirillä tapahtuu, ja mikä heidän työnsä päämäärä oli: saada mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti ihmisiä tapettua, joko kaasukammiossa tai muuten, kuten huonon ravinnon ja hygienian ja epäinhimillisen pakkotyön yhdistelmällä. Jompaa kumpaa tai kumpaakin tappamisen tapaa jokainen vartija on ollut konkreettisin teoin myös edistämässä. Jos joku vartijoista olisi ollut vankeja asiallisesti ja sivistyneesti kohteleva ja kiinnostunut millään tavalla heidän hyvinvoinnistaan, hän olisi ollut koko leirijärjestelmässä uniikki lumihiutale. Nyt nämä viime vuosina annetut tuomiot ovat olleet vieläpä lieviä. Leirillä myös kannatti olla vartijana. Ei tarvinnut väistellä luoteja ja shrapnelleja, ruoka oli hyvää ja olosuhteet mukavaa kasarmielämää - todellinen kultapossukerho siihen aikaan.

Asian tärkeys nähdään tänä päivänä. Toivo elää, että siviilejä raiskanneet ja murhanneet ryssäsotarikolliset, jos selviävät sodasta hengissä, saattavat vaikka vuosikymmenien päästä joutua leivättömän pöydän ääreen, vaikka tänä päivänä Venäjällä ei siihen taatusti olisi minkäänlaista halua ja murhaajia palkitaan kunniamerkein. Eikä vedota voi siihen, että itse vain katseli vierestä, kun toiset viilteli sotavangilta palleja irti mattoveitsellä tai raiskasi pikkulapsia Sotarikollisten tuomitseminen vaatisi tietysti, että tuolla itänaapurissa pitäisi tapahtua suoranainen ihme mentaalisessa kehityksessä. Mutta jospa ihme tapahtuisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toisaalta nämä resurssit joilla näitä puolikuolleita pappoja jahdataan ja tuomitaan voitaisiin keskittää alle eläkeikäisten sotarikollisten ja terroristien jahtaamiseen.
Viimeisin tuomittu "vartija" taisi olla joku kirjuri jonka aktiivinen osallituminen

En ole ihan varma onko entisen Itä-Saksan kommarit jahdattu ja perattu kunnolla loppuun. Sieltä löytyy aseettomien siviilien ampujia, kiduttajia ja vaikka mitä ihmispetoja joiden kohteet olivat ihmisten joiden ainoa rikos, oli halu paeta kommunistista järjestelmää.
Jugoslavia sodan rikollisista vain osa päättyi tuomioille, hirvittävästi ei ole kiinnostusta heitä kohtaan.

Suomessa on käyty ties kuinka kalliilla oikeutta täysin toivottomissa tapauksissa, joissa jossain synkässä on tehty hirveyksiä. Jo ennen oikeuskäsitelyn alua on ollut selvää, ette tuomiota tulla saamaan, koska todisteita ei ole. Silti on parhaimmillaan käyty ihan paikalla päällä ihmettelemässä asiaa. Sen sijaan neuvostopartisaanien sotarikoksia, joissa nämä elukat murhasivat siviilejä, ei koskaa edes yritetty käsitellä.

Pointtini on sanoa, että sotarikosten jahtaaminen on vahvasti politisoitunutta toimintaa, joissa valitettavasti oikeudella on vain sivuosan esittäjän rooli. Onneksi sentään joskus oikeuden miekka tavoittaa näitä eukoita.
 
kimmo.j kirjoitti:
Mietin löytyisikö 55 vapaaehtoista ohjaamaan verovaransa tuonne? Hiukan uskallan epäillä tätä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tosiaan löytyisi. Mutta nykyisellään tilanne on vielä pahempi kun otetaan suoraan velkaa tuollaiseen roskaan. Kehitysapu jne. tulisi ehdottomasti sitoa budjetin ylijäämään. Jos rahat eivät riitä edes omiin menoihin, niin miten ihmeessä edes pahimmissa maailmanparannuspsykooseissa voi kuvitella että tällaista voidaan rahoittaa?
 
tonoppa kirjoitti:
Ei tosiaan löytyisi. Mutta nykyisellään tilanne on vielä pahempi kun otetaan suoraan velkaa tuollaiseen roskaan. Kehitysapu jne. tulisi ehdottomasti sitoa budjetin ylijäämään. Jos rahat eivät riitä edes omiin menoihin, niin miten ihmeessä edes pahimmissa maailmanparannuspsykooseissa voi kuvitella että tällaista voidaan rahoittaa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kehitysapu on bisnestä.
Erilaiset virkamiehet saavat elantonsa siitä, puhumattakaan erilaisista kolmannen sektorin järjestöistä ja niiden työntekijöistä.

Puhuin kokemuksista erään henkilön kanssa joka oli mukana projektissa joka vei hänet (ja osaksi aikaa koko perheen) vuodeksi afrikkaan.
Ilmeisen leppoisaa eloa viettivät siellä ja vaikka omanlaisia vaarojakin oli, elo oli hyvää.
 
kimmo.j kirjoitti:
Kehitysapu on bisnestä.
Erilaiset virkamiehet saavat elantonsa siitä, puhumattakaan erilaisista kolmannen sektorin järjestöistä ja niiden työntekijöistä.

Puhuin kokemuksista erään henkilön kanssa joka oli mukana projektissa joka vei hänet (ja osaksi aikaa koko perheen) vuodeksi afrikkaan.
Ilmeisen leppoisaa eloa viettivät siellä ja vaikka omanlaisia vaarojakin oli, elo oli hyvää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kukas perkele ja missä kirjoitti, että Suomestakin menee näitä hyväntahdonlähettiläitä ja YK-ihmisiä elelemään herroiksi Afrikkalaisiin suurkaupunkeihin nauttien kaikista herkuista ja ylellisestä elämästä hienostoalueella. Sitten Ylen Nenäpäivänä oikein etsimällä etsitään joku savimajakylä missä nähdään pelkkää nälkää ja kurjuutta ja sitä näytetään meille totuutena. Todellisuudessa ilmeisesti afrikkalaisetkin elelevät kaupungeissa eivätkä niissä savimajoissa.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Eläinten rääkkääminen on alhaisinta mitä äkkiseltään tulee mieleen. Aikuiset miehet vieläpä asialla. Potkut armeijasta vaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielestäni ase kädessä toiseen maahan hyökkäävän ryssän saa tappaa ja pitääkin tappaa.
Mutta tavallinen samppi ( ja moni muukin suomalaisen luonnon sympaattinen rauhallinen otus) pitää todellakin jättää rauhaan, viaton luontokappale ja osa vähitellen katoavaa biosfääriämme, ellemme pidä varaamme. Sitä paitsi Sammakko on ihan oikeasti rauhoitettu eläin Suomessa ja hyvä niin.
Suomalainen upseeri pitäisi olla esikuva eikä sadistinen luontokappaleiden kiusaaja.
Mielestäni uutisessa ei ole mitään pahkasikaa, päinvastoin.
 
Täytyy todeta, etten edes tiennyt sammakon olevan rauhoitettu. Olin aika yllättynyt tästä sivistykseni puutteesta. En ole kylläkään niihin kajonnut, katsellut ja kuvannut ainoastaan, kun ovat olleet lähellä kyttäämässä.
 

Liitteet

  • frog.jpg
    frog.jpg
    130 KB · Luettu: 11
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top