Vilhelm Junnilan kravatista nousi kohu – ”Oppikirjaesimerkki kaksoisviestinnästä”
Kohu äärioikeistoon yhdistetyn elinkeinoministerin ympärillä sai jälleen uusia kierroksia. Tällä kertaa syynä on solmiovalinta.
Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita.
Juho Pitkänen, Julia Blomqvist
21:38
Kritiikki elinkeinoministeri
Vilhelm Junnilaa (ps) kohtaan on ottanut uusia kierroksia ministerin solmiovalinnan takia.
Tavallisesti pelkistettyihin kravatteihin sonnustautuva Junnila käytti keskiviikkona eduskunnassa pesukarhukuviollista kravattia – hetkenä, jona eduskunta äänesti hänen luottamuksestaan.
Ministeri Junnilan solmiovalinta kiinnostaa, koska pesukarhuun on kansainvälisesti liitetty äärioikeistolaista symboliikkaa, vaikka yhteys ei ole kaikista ilmeisin.
Junnila ei itse ole antanut selvyyttä siihen, sisälsikö solmio jonkinlaisen piiloviestin.
Joka tapauksessa Luonnonvarakeskuksen asiantuntija
Katja Holmala vahvistaa Ilta-Sanomille solmiossa olevan nimenomaan pesukarhu.
– Näkyypä kantavan poikasta tyypilliseen tapaansa, Holmala huomauttaa.
Lajin englanninkielisestä nimityksestä raccoon johdettu lyhenne coon on yhdysvaltalaisen
Jim Crow -museon mukaan historiallinen, erittäin rasistinen tummaihoisten haukkumasana.
Kuva: Eeva-Maria Brotherus / Lehtikuva
Junnilan pesukarhukravatti on herättänyt runsaasti huomiota. Kuva: Eeva-Maria Brotherus / Lehtikuva
Nisäkäslaji on yhdistetty myös natsi-Saksaan, sillä erityisesti natsijohtaja
Hermann Göringin väitettiin päästäneen vieraslajin valloilleen Euroopassa. Medioissa
onkin vuosien varrella kirjoiteltu ”natsipesukarhuista”, vaikka myöhemmin on osoitettu, ettei natseilla ollut tekemistä pesukarhujen leviämisen kanssa.
Aiemmin solmiossa epäiltiin olevan mesimäyriä, jotka liitetään yleisesti
Donald Trumpin äärioikeistolaiseen ex-neuvonantajaan
Steve Bannoniin. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja
Riikka Purra viittasi mesimäyriin vaali-illan puheessaan 2. huhtikuuta.
Lue lisää:
Nämä äärioikeistokohut olivat kaataa ministeri Junnilan
Junnilan pesukarhusolmio on ehditty tuomita monelta taholta.
Vihreä europarlamentaarikko
Ville Niinistö twiittasi, että Junnila asuvalinnallaan ”avoimesti pilkkaa natsipuheidensa kritiikkiä”.
Vasemmistoliiton kansanedustaja
Merja Kyllönen taas
kritisoi solmiota SuomiAreenassa keskiviikkona.
Vilhelm Junnila vastasi median kysymyksiin luottamusäänestyksensä jälkeen 28. kesäkuuta. Kuva: Eeva-Maria Brotherus / Lehtikuva
Helsingin yliopiston politiikan tutkija
Johanna Vuorelma pitää solmiovalintaa ”kaksoisviestintänä”, jolla Junnila ”iskee silmää” omille kannattajilleen.
– Nonverbaalinen viestintä tarjoaa tehokkaan performatiivisen keinon, jolla voi puhutella eri yleisöjä, Vuorelma kirjoittaa.
Lauantaina Vuorelma twiittasi ironian käytöstä politiikassa.
Junnila on aiemmissa äärioikeistolaiseen symboliikkaan liittyvissä kohuissaan vedonnut ”vitsailuun”.
– Ironian käyttö mahdollistaa eri yleisöjen puhuttelun samanaikaisesti: silmänisku omille kannattajille, toinen viesti muille, Vuorelma kuvaili.
PESUKARHU ei esiinny Junnilan viestinnässä ensimmäistä kertaa. Hän on ainakin kolmesti twiitannut pesukarhuista erikoisissa konteksteissa.
Vuosi sitten heinäkuussa Junnila vastasi Korkeasaaren eläintarhan johtajan
Sanna Hellströmin twiittiin tekstillä ”Muista pesukarhut”.
Kuva: Kuvakaappaus Twitteristä
Hellströmin twiitti koski Korkeasaaren vuosikertomusta vuodelle 2021. Eläintarhan viimeinen pesukarhu siirrettiin Alankomaihin tammikuussa 2021.
Tammikuussa Junnila kysyi silloiselta maa- ja metsätalousministeri
Antti Kurviselta (kesk), aikooko maa- ja metsätalousministeriö ”hankkia pesukarhuja”. Kurvisen aloitustwiitti koski Ähtärin eläintarhan pandoihin liittyvää kritiikkiä.
Kuva: Kuvakaappaus Twitteristä
Marraskuussa Junnila kutsui pesukarhua Twitterissä ”eläimistä mahtavimmaksi”. Tuolloin somessa levisi video venäläissotilaista varastamassa pesukarhua miehitetystä Hersonin eläintarhasta Ukrainassa.
– Millainen sairas ihminen varastaa eläimistä mahtavimman, Junnila kirjoitti englanniksi.
Kuva: Kuvakaappaus Twitteristä
Mikäli Junnilan pesukarhusolmio sisälsi poliittisen viestin, oli solmion pitäminen eduskunnassa vastoin kansanedustajan hyviä tapoja.
Kansanedustajilta edellytetään arvokasta pukeutumista ja kantaaottavien vaatteiden välttämistä.
Etiketin vastaisesta toiminnasta on annettu eduskunnassa vuosien varrella huomautuksia.
Vihreiden kansanedustaja
Jenni Pitko sai vuonna 2020 varapuhemieheltä nuhtelut, sonnustauduttuaan eduskunnan täysistunnossa The Future is Feminist -tekstillä varustettuun t-paitaan.
Päivi Räsänen (kd) sai puolestaan varapuhemieheltä toruja esiteltyään eduskunnan puhujanpöntössä raamattua vuonna 2019.
IS ei useista yrityksistä huolimatta tavoittanut Junnilaa kommentoimaan solmiotaan tai pesukarhuja koskevia twiittejään.
Junnilan solmiovalinnan merkityksestä kirjoitti aiemmin
Helsingin Sanomat.
Lue lisää kirjoittajalta
Juho Pitkänen, Julia Blomqvist