vastarannankiiski
Kenraali
Omasta mielestäni viestissäsi on paljon valideja pointteja.
Jos minulta kysyttäisiin mielipidettä kuinka asia pitäisi järjestää, niin omasta mielestäni paikallisjoukkoja pitäisi muodostaa suuria määriä, kymmeniä tuhansia nimenomaan vapaaehtoisista reserviläisistä joita voitaisiin käyttää suojajoukkoina muulle valmiuden kohottamiselle kriisitilanteessa. Se on halpaa valmiutta koska se perustuu vapaaehtoisuuteen ja vapaaehtoiset toimintaan sitouttamalla saadaan ihan oikeasti nopeasti koottua joukkoja tarvittaessa nopeasti, pakolla ja käskyllä sijoittamalla en usko sen onnistuvan yhtä hyvin. Edelleen mainitsen sen Eestin Kaitseliiton 02.12.2016 pidetyn valmiusharjoituksen, jossa Kaitseliit kokosi 88% miesvoimastaan kasaan yllätyksenä pidettyyn valmiudenkohotusharjoitukseen 24h kuluessa. Tämä siis noin miljoonan asukkaan maassa, josta koottiin tuossa ajassa aseisiin varmaan noin 20 000 miestä ja naista. Heillähän nimenoman Kaitseliit muodostaa kenttäarmeijan alueelliset ja paikalliset joukot, aktiiviyksiköiden muodostaessa operatiiviset yhtymät. Paljonko meiltä onnistuisi samassa ajassa?
Mutta paljon voisi muuttaa tämänhetkistä ja sitä pitäisikin myllätä kunnolla. Ja jos kunnolla myllättäisiin ja oman näkemykseni mukaan, niin se kyllä sitten mylläisikin joukkopoolia melkoisesti. Vapaaehtoiset pitäisi koota tiukasti aikaisemman koulutuksen perusteella oikeantyyppisiin osastoihin, siviilikoulutus huomioiden. Rekryyteille tietysti kirjalliset pääsykokeet ja kuntotestit ennen tätä. Ei varsinaista ikärajaa, mukaan vaan jos kondis riittää ja testit menevät läpi. Tähän kohdennettu koulutus päälle, että joukko osaa sen mitä sen halutaankin osaavan ja käytetään siihen pohjana varusmiesajan koulutusta ja siviiliosaamista siis. Valituille ja koulutuksen läpäisseille kaikki muu henkilökohtainen materiaali kotiin paitsi aseet, viestivälineet ja ajoneuvot. Käskettäessä pitäisi saapua käsketylle kokoamispaikalle 12-24h kuluessa, erillisellä kirjallisella käskyllä, joukkotiedotusvälineissä levitetyllä käskyllä tai jos näitä ei ehditä antaa ja maassa alkaa tapahtua kummia niin erikseen sovittuun tai käskettyyn paikkaan.
Olen kyllä samaa mieltä, että jos nykyään homma menee niin että viestimiehiä, tykäreitä, lentosotamiehiä ja pioneereja on sekaisin samassa yksikössä ja heille yritetään viikonloppukursseilla kouluttaa laajalla skaalalla jääkäri- tai spol taitoja niin eihän se kovin hyvältä kuullosta. Minun mielestäni sijoitusten pitäisi mennä melko tiukasti "suutari pysyköön lestissään" periaatteella. Pioneerikoulutettuja, metsureita, kaivinkonemiehiä ja rakennusalan ammattilaisia pioneerijoukkueeseen. Viestimiehiä ja teleasentajia viestiporukoihin. Suurtalouskokkeja ja talousmiehiä omiin hommiinsa huoltojoukkueisiin ja komppanioihin. Pelkästään terveydenhuoltoalan henkilöstöä kenttälääkinnän tehtäviin, ei nyt fysioterapeuttia LääkAU:ksi, mutta ensihoitoon erikoistunut lähihoitaja on siihen hommaan loistava valinta. Jalkaväkikoulutettua jääkäreitä, vihreää massaa koulutetaan niin paljon eri varuskunnissa että niistä riittää ukkoa ja akkaa varmasti jalkaväkiosastoihin jos eivät halua tulla rekrytoiduksi siviiliosaamisen perusteella johonkin muuhun tehtävään.
Jos homma menee nyt jo näin niin hyvä! Jos ei niin sen pitäisi ehdottomasti mennä niin.
Näistä vapaaehtoisista koottaisiin paikallisjoukkojen massamainen runko rutiinitehtäviin, suojaamaan operatiivisten joukkojen ja alueellisten joukkojen perustamista, siis lyhyellä varoitusajalla mieluiten alle 24h kuluessa. Nämä uudet perustettavat valmiusjoukot muodostaisivat sitten näiden "suojajoukkojen" operatiivisen nyrkin ja palokunnan.
Ja jos ammattiarmeija tulee, niin se jos mikä vaatii rinnalleen vapaaehtoisuuteen (= joka on ilmaista) perustuvaa nopean valmiuden reservijoukkoja, koska ammattiarmeijalla ei koskaan saada ylläpidettyä riittävää määrää joukkoja rivissä uhkaan vastaamiseen. Tulisi mielipuolisen kalliiksi.
Saa ja pitääkin olla kanssani eri mieltä jos tai kun on hyvät perusteet.
.
