Paikallisjoukot

jokiranta

Alokas
BAN
KarPr

Tvälups kirjoitti:
Kuulinpa kuinka PKARPR:n pojat otti yhteen KARPR:n CV-poikain kanssa: ekat pari vrk tuli turpaan, kunnes pohjoisemman Karjalan pojat muutti tst-tapaa "sissimäisemmäksi" ja sitten olikin mektstos hätää kärsimässä. Siinä määrin, että kenraali otti ja suutahti moisesta omavaltaisuudesta, joka rikkoi harjoituksen henkeä.
No KarPr on kansakunnan käyntikortti, kun sinne on kasattu kaikenlaista relettä.

Se, että joku lakkautettava joukko-osasto oppii uuden taistelutavan ja tekee mitättömäksi vuosia esiupseeritasoista suunnittelutyötä, panee tietenkin surun puseroon keneltä tahansa.

KarPr ei oikein ainakaan tykistön tai krh:n kohdalta pärjää KaiPr:lle koulutustarkatuksissa Rovajärvellä.

Ehkä varuskunta on jo liian suuri ja moninainen eheän ryhmähengen saavuttamiseksi.
 

jokiranta

Alokas
BAN
Tilannekuva

Touhottaja kirjoitti:
Ois pikkusta vaille kiva, kun vois radiolla koordinoida partioiden toimintaa.. ei tarvi toivoa, että ääni kantaa ja komennot kuuluu.. Radioon vaan "ykkönen irti, kakkonen suojatulta maaliin koivikko" "ykkönen valmis" "kakkonen irti".. toki onnistuu ihan perinteisinkin metodein, ja moinen toiminta on varmaan suunniteltu enemmän ryhmien kuin partioiden tasolle.

No, saahan sitä haaveilla..
Jottei tuota huutelua tarvitse tehdä jatkuvasti radioon, tarjotaan nykyään Panasonicin läppärillä komppanian johtopaikan kautta joka joukkueelle joka joukkueen tilannekuva.

Kannattaa hieman lukea brassailu-uutisia, joissa kehutaan tietojärjestelmää.

No käytännössä tietenkin hieman epäilen, että niin korkeatasoista tilannekuvaa, joka on metropolissa hyvä kaikkein rakennusten keskellä, ei välttämättä tarvita "siellä jossain" ehkä sen tasoisena.
 

jokiranta

Alokas
BAN
Tiedonsiirto

JOKO kirjoitti:
Patterin lisääminen pataljoonaan kuulostaa tietysti hienolta, mutta liian vähäisillä joukoilla tämä ei lisää tulivoimaa. Pikemminkin on pelättävissä vähäisenkin tulivoiman hajoaminen, kun ampuvia aseita alistetaan liian alas. Päinvastoin pitäisi viedä tykistöä organisaatiossa ylöspäin, kun viestiyhteydet paranevat. Tehokkaita viestiyhteyksiä pitäisi käyttää siten, että yksi tykistöä komentava henkilö voisi ampua nopeassa tahdissa iskuja useisiin maaleihin. Nämä olisivat joko kerta per tykki tai minuutin isku ja aina ampuisi useampi sata tykkiä samaan maaliin. Tykistön komentaja katselisi ruudultaan alempaa tulevaa tilannekuvaa ja pompottaisi sen perusteella iskuja ympäri taistelukenttää.
Patteriston tulisuunnitelma tehdään alustavasti ammuskulutuksen mukaan: raskas torjunta, kevyt torjunta, pistelmaalit. Toisin sanoen rajoittavana tekijänä alussa ei ole se, miten vähän putkia on, vaan se, miten ammuskulutus on kohtuullinen ja "tarpeen mukainen".

Se, että tykistökomentaja itse katselisi ruudulle ja 155 K:lla huitelisi kaukaa yhden kranaatin sinne ja toisen tänne, on ehkä hieman tykistöpainotteinen näkemys.

Kyllä jalkaväkijoukkueella on muutakin tulta ennen 155 K:ia: kevyt kranaatinheitin, joka ampuu entisen 4 km:n asemasta itävaltalaisella kranaatilla 6 km. Pataljoonan kranaatinheitinkomppanian 120 mm:t, joita voi liikutella vaikka Nauha-Sisulla sekä uudempana mallina sekä Nemo:t http://fi.wikipedia.org/wiki/Nemo_(ase)

Itse uskon siihen, että on parempi hajauttaa kuin keskittää liian suurille aseille liian suureksi tuhottavaksi riskikeskittymäksi.

Tuo kenttätykistön kehitys on hieman hakuksessa 155 K, MLRS-270, lennokkitiedustelu jne.
 
RE: Tilannekuva

jokiranta kirjoitti:
Touhottaja kirjoitti:
Ois pikkusta vaille kiva, kun vois radiolla koordinoida partioiden toimintaa.. ei tarvi toivoa, että ääni kantaa ja komennot kuuluu.. Radioon vaan "ykkönen irti, kakkonen suojatulta maaliin koivikko" "ykkönen valmis" "kakkonen irti".. toki onnistuu ihan perinteisinkin metodein, ja moinen toiminta on varmaan suunniteltu enemmän ryhmien kuin partioiden tasolle.

No, saahan sitä haaveilla..
Jottei tuota huutelua tarvitse tehdä jatkuvasti radioon, tarjotaan nykyään Panasonicin läppärillä komppanian johtopaikan kautta joka joukkueelle joka joukkueen tilannekuva.

Kannattaa hieman lukea brassailu-uutisia, joissa kehutaan tietojärjestelmää.

No käytännössä tietenkin hieman epäilen, että niin korkeatasoista tilannekuvaa, joka on metropolissa hyvä kaikkein rakennusten keskellä, ei välttämättä tarvita "siellä jossain" ehkä sen tasoisena.
Nyt en haaveillutkaan joukkuetason operoinnista, vaan ihan räkä poskella ja saappaat kurassa tehtävästä ryhmä- ja partiotason toiminnasta. Ihan hyväkin, että jojot toimivat oma-aloitteisesti tilannekuvan perusteella, itsenäinen toiminta vähentää isomman johdon radiokeskustelun minimiin. Jättää myös tilaa tilanteen mukaisille ratkaisuille ja peliliikkeille.

"Tuli ja liike" pitäisi mielestäni korvata fraasilla "tuli, liike ja kommunikointi". Taitaa jopa olla joku ameriikan keksintö, joita yleensä välttelen. Tämä siis kuraportaan tasolla. Taistelu ei ryhmätasolla tapahdu ilman komennoilla johtamista pelkän karttakuvan perusteella. Tai jos tapahtuu, armeija on jokin muu ja pidemmälle koulutettu kuin Suomen.

Toki mitä pidemmälle voidaan suunnitella ja harjoitella, komentamisen tarve vähenee. Mutta silti jonkun pitää tehdä päätös ja antaa komento, kun suunnitelma ei olekaan enää toimiva tai jotain muuta yllättävää tapahtuu.

Näin minun pienessä mielessäni.
 

veffeade

Eversti
Lahjoittaja
ELSO 2.0
RE: Tilannekuva

Touhottaja kirjoitti:
jokiranta kirjoitti:
Touhottaja kirjoitti:
Ois pikkusta vaille kiva, kun vois radiolla koordinoida partioiden toimintaa.. ei tarvi toivoa, että ääni kantaa ja komennot kuuluu.. Radioon vaan "ykkönen irti, kakkonen suojatulta maaliin koivikko" "ykkönen valmis" "kakkonen irti".. toki onnistuu ihan perinteisinkin metodein, ja moinen toiminta on varmaan suunniteltu enemmän ryhmien kuin partioiden tasolle.

No, saahan sitä haaveilla..
Jottei tuota huutelua tarvitse tehdä jatkuvasti radioon, tarjotaan nykyään Panasonicin läppärillä komppanian johtopaikan kautta joka joukkueelle joka joukkueen tilannekuva.

Kannattaa hieman lukea brassailu-uutisia, joissa kehutaan tietojärjestelmää.

No käytännössä tietenkin hieman epäilen, että niin korkeatasoista tilannekuvaa, joka on metropolissa hyvä kaikkein rakennusten keskellä, ei välttämättä tarvita "siellä jossain" ehkä sen tasoisena.
Nyt en haaveillutkaan joukkuetason operoinnista, vaan ihan räkä poskella ja saappaat kurassa tehtävästä ryhmä- ja partiotason toiminnasta. Ihan hyväkin, että jojot toimivat oma-aloitteisesti tilannekuvan perusteella, itsenäinen toiminta vähentää isomman johdon radiokeskustelun minimiin. Jättää myös tilaa tilanteen mukaisille ratkaisuille ja peliliikkeille.

"Tuli ja liike" pitäisi mielestäni korvata fraasilla "tuli, liike ja kommunikointi". Taitaa jopa olla joku ameriikan keksintö, joita yleensä välttelen. Tämä siis kuraportaan tasolla. Taistelu ei ryhmätasolla tapahdu ilman komennoilla johtamista pelkän karttakuvan perusteella. Tai jos tapahtuu, armeija on jokin muu ja pidemmälle koulutettu kuin Suomen.

Toki mitä pidemmälle voidaan suunnitella ja harjoitella, komentamisen tarve vähenee. Mutta silti jonkun pitää tehdä päätös ja antaa komento, kun suunnitelma ei olekaan enää toimiva tai jotain muuta yllättävää tapahtuu.

Näin minun pienessä mielessäni.
Nuinhan sen pitäisi mennä.

Jos kuitenkin ollaan tuossa tulevan taisteludoktriinin mukaisessa aktiivivaiheessa, niin jojo:lta loppuu eväät, jos kommunikaatio ei toimi komppaniatasolle; sama pätee myös rj:n ja jojo:n yhteyksiin. Homma menee reisille jos yhteysvälineet eivät toimi. Muuten tuo uuden taistelutavan doktriini kuulostaa ihan jees, mutta jostain syystä jaksan epäillä nuita yhteydenpitovälineitä:

Taistelutapa kun edellyttää liikkuvuutta; liikkuvuus käskytettävyyttä; käskytettävyys tietoliikennekanavia; tietoliikenne välineitä; välineet valmistajia... Ketjua voisi jatkaa pitkällekin, mutta joka tapauksessa jossain välissä ketjuun iskee RAHA...
 
Raha iskee väistämättä.. Mutta: "Tuhoa niin paljon vihollista kuin kykenet". Siinäpä ohjenuora kommunikaation pettäessä. Menee helposti puihin, jos aletaan sohia samaa hommaa itsenäisesti monelta suunnalta kommunikaation pettäessä. Siksi pitänee jakaa toiminta-alueet, eiks niin? Alueen sisällä homma kommunikaation pettäessä vapaa, tavoite säilyttäen.

Huolto muodostuu jännäksi tekijäksi tässä myös.. "Tuhoa niin paljon vihollista kuin kykenet" saadaan kuulostamaan myös itsemurhatehtävältä äkkiä....

Ja sitten kun paikallisjoukot harjoittavat enenmmän kohteen suojausta, tiedustelua, pikku maahanlaskutulipalojen sammutusta ja sen sellaista, niiden toiminta muodostuu vielä erilaiseksi kuin parveilevien sinisten palluroiden. Luulisin. Innolla odotan virallisia ohjesääntöjä ja oppaita.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
RE: Tilannekuva

Touhottaja kirjoitti:
Ihan hyväkin, että jojot toimivat oma-aloitteisesti tilannekuvan perusteella, itsenäinen toiminta vähentää isomman johdon radiokeskustelun minimiin.
No ei ne jojo:t kyllä lähtökohtaisesti toimi oma-aloitteisesti tilannekuvan perusteella..
Eikä ole syytäkään, koska taistelu ei voi olla, ollakseen tehokasta, yksittäisten joukkueiden taistelua. Sen pitää olla suunniteltua, organisoitua ja ennenkaikkea johdettua isomman joukon taistelua.
On hetkellinen poikkeustilanne, jossa jojo toimii oma-aloitteisesti tilannekuvan perusteella - ja silloin jokin on mennyt useampaan otteeseen pahasti pieleen jos tuohon on päädytty.

Koko homman idea on voima on siinä, että paljon joukkoja toimii johdetusti ja toistensa taisteluun liittyen.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Touhottaja kirjoitti:
Raha iskee väistämättä.. Mutta: "Tuhoa niin paljon vihollista kuin kykenet". Siinäpä ohjenuora kommunikaation pettäessä. Menee helposti puihin, jos aletaan sohia samaa hommaa itsenäisesti monelta suunnalta kommunikaation pettäessä. Siksi pitänee jakaa toiminta-alueet, eiks niin? Alueen sisällä homma kommunikaation pettäessä vapaa, tavoite säilyttäen.

Huolto muodostuu jännäksi tekijäksi tässä myös.. "Tuhoa niin paljon vihollista kuin kykenet" saadaan kuulostamaan myös itsemurhatehtävältä äkkiä....
Tässä uudessa mallissa on aika iso tarve korpraalikurssille. Jos partioista haluaa tehoa irti niissä pitäisi olla nohevaa miehistöä jolle on koulutettu edes alkeita ryhmän ja joukkueen toiminnasta.

Huolto on helisemässä tässä mallissa. Ainakin itse en oikein keksi kuinka tuollaiseen pallomereen saisi kovin kauaksi aikaa pystyyn esim. komppanian tasosen lääkintäpaikan. Tai edes pataljoonan tasolle.

Puhumattakaan siitä soppatykistä jonka pitäisi kyetä ruokkimaan tuo porukka. Trangiat on parempia vaihtoehtoja kuin se että tuolla jossain huoltojoukkueen isäntä haahuilisi soppatonkkien kanssa etsien sinisiä palloja
 
RE: Tilannekuva

Kapiainen kirjoitti:
Touhottaja kirjoitti:
Ihan hyväkin, että jojot toimivat oma-aloitteisesti tilannekuvan perusteella, itsenäinen toiminta vähentää isomman johdon radiokeskustelun minimiin.
No ei ne jojo:t kyllä lähtökohtaisesti toimi oma-aloitteisesti tilannekuvan perusteella..
Eikä ole syytäkään, koska taistelu ei voi olla, ollakseen tehokasta, yksittäisten joukkueiden taistelua. Sen pitää olla suunniteltua, organisoitua ja ennenkaikkea johdettua isomman joukon taistelua.
On hetkellinen poikkeustilanne, jossa jojo toimii oma-aloitteisesti tilannekuvan perusteella - ja silloin jokin on mennyt useampaan otteeseen pahasti pieleen jos tuohon on päädytty.

Koko homman idea on voima on siinä, että paljon joukkoja toimii johdetusti ja toistensa taisteluun liittyen.
Hahaa, jotenkin olen varmaan tottunut ajattelemaan niin, että jojo tietää.. Nyt kun mietin millaisessa toiminnassa olen ollut mukana, tilannekuva on aina ollut hyvin selvästi rajattu ja suunnitelmat ovat selvät ja läpikäydyt.. ja perinpohjin ohjeistetut jojot osaavat pelata sitten annetuissa puitteissa. Tuon suuntaista hain.

En siis tarkoittanut, että joukkueen johtajat alkavat sooloilla.. ajatuskuviona oli selkeä tehtävänanto (käsky) jota toteutetaan uskollisesti, tilannekuvaan (kartta reaaliaikaisin mystisin merkein) nojaten. Eli jojot ei (minun mielikuvissa) kysele "mitä mää ny teen" radion kautta koko ajan. Toki aina pitää olla ylemmän portaan mahdollisuus korjata toimintaa, ja alemman kysyä "mitä turkasta me ny tehrään?"
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Huolto, huolto, huolto... Kadettikoulussa sitä ei käytännöntasolla opeteta, eikä se muutoinkaan ole meriitti upseerin palvelustehtävien joukossa. Valitettavasti näin.
 
Tvälups kirjoitti:
Huolto, huolto, huolto... Kadettikoulussa sitä ei käytännöntasolla opeteta, eikä se muutoinkaan ole meriitti upseerin palvelustehtävien joukossa. Valitettavasti näin.
Äläkä pelottele.. Huoltojoukkueen toiminta on jo sellaista soveltamista, että huh huh.. miten sitten ylemmällä tasolla, jos se ei ole seksikäs ala, jota on treenattu?

Ihan liian usein olen kuullut jo komppa-tasolla "huolto hoitaa" tai "kyllä se sitten sodan aikana toimii". Repeä siitä sitten kymmennen ukon kanssa hoitamaan..

Oho, miltei paljastin koulutukseni! :a-grin:
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Tähän väliin kertauksena 90-luvun kertausharjoituksista susi1.netissä kertomani tapaus:
Mukana oli aitona elementtinä Asekoulun hiekkalaatikot (hiekalla oikean painoiseksi lastatut aidot ampumatarvikelaatikot). Harjoitus keskeytettiin, koska ko. elementin mukanaolo sitoi miehiä ja kalustoa, jatko "sodittiin" sitten perinteisin paukkupatruunoin ja leukalaukauksin ilman mokomaa hidastetta, ja oli siinä ylin johto tohkeissaan kuinka olikin onnistuneet sotaharjoitukset. Oliko? Oliko todella?
 
Tvälups kirjoitti:
Tähän väliin kertauksena 90-luvun kertausharjoituksista susi1.netissä kertomani tapaus:
Mukana oli aitona elementtinä Asekoulun hiekkalaatikot (hiekalla oikean painoiseksi lastatut aidot ampumatarvikelaatikot). Harjoitus keskeytettiin, koska ko. elementin mukanaolo sitoi miehiä ja kalustoa, jatko "sodittiin" sitten perinteisin paukkupatruunoin ja leukalaukauksin ilman mokomaa hidastetta, ja oli siinä ylin johto tohkeissaan kuinka olikin onnistuneet sotaharjoitukset. Oliko? Oliko todella?
Ei hyvä ryökäle sentään.. hankalista ja vähän v-mäisitäkin asioista on helppo luopua, varsinkin jos ne ovat vieraita... Olepa siinä sitten noheva huoltomies, kun isonapit sanoo notta huoltoa ei tarvita.. :lanssi:
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Tvälups kirjoitti:
Tähän väliin kertauksena 90-luvun kertausharjoituksista susi1.netissä kertomani tapaus:
Mukana oli aitona elementtinä Asekoulun hiekkalaatikot (hiekalla oikean painoiseksi lastatut aidot ampumatarvikelaatikot). Harjoitus keskeytettiin, koska ko. elementin mukanaolo sitoi miehiä ja kalustoa, jatko "sodittiin" sitten perinteisin paukkupatruunoin ja leukalaukauksin ilman mokomaa hidastetta, ja oli siinä ylin johto tohkeissaan kuinka olikin onnistuneet sotaharjoitukset. Oliko? Oliko todella?
No..tuskin oli onnistunut harjoitus..mutta toisaalta täytyy sitten muistaa myös se, että läheskään aina harjoitusjoukko ei ole määrävahvuinen/ siihen ei kuulu kaikkia niitä joukkoja/elementtejä mitä siihen kuuluu. Miehiä, ryhmiä, joukkueita, ajoneuvoja jne puuttuu...ja se vaikuttaa väistämättä harjoituksen toteutukseen. Valitettavan usein se on tietysti huollon todenmukaisuus joka siitä kärsii - mutta jos kaikkia kaloja ei voida saada, pitää yrittää saada edes jotakin. Siitähän sitä useimmiten on kysymys noissa tilanteissa että joudutaan priorisoimaan asioita.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Vaan kun kyseessä oli täysimääräinen (miehet+ajoneuvot) sotaharjoitus.

Mutta ei sillä, niinhän sitä sotii kuin sitä harjoittelee ja "huolto hoitaa" tai "kyllä se sitten sodan aikana toimii"
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Kapiainen kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Tähän väliin kertauksena 90-luvun kertausharjoituksista susi1.netissä kertomani tapaus:
Mukana oli aitona elementtinä Asekoulun hiekkalaatikot (hiekalla oikean painoiseksi lastatut aidot ampumatarvikelaatikot). Harjoitus keskeytettiin, koska ko. elementin mukanaolo sitoi miehiä ja kalustoa, jatko "sodittiin" sitten perinteisin paukkupatruunoin ja leukalaukauksin ilman mokomaa hidastetta, ja oli siinä ylin johto tohkeissaan kuinka olikin onnistuneet sotaharjoitukset. Oliko? Oliko todella?
No..tuskin oli onnistunut harjoitus..mutta toisaalta täytyy sitten muistaa myös se, että läheskään aina harjoitusjoukko ei ole määrävahvuinen/ siihen ei kuulu kaikkia niitä joukkoja/elementtejä mitä siihen kuuluu. Miehiä, ryhmiä, joukkueita, ajoneuvoja jne puuttuu...ja se vaikuttaa väistämättä harjoituksen toteutukseen. Valitettavan usein se on tietysti huollon todenmukaisuus joka siitä kärsii - mutta jos kaikkia kaloja ei voida saada, pitää yrittää saada edes jotakin. Siitähän sitä useimmiten on kysymys noissa tilanteissa että joudutaan priorisoimaan asioita.
Pitää muistaa että äkkiä todellisessa sodassa niitä ajoneuvoja, ukkoja, telttoja, soppatykkejä jne alkaa puuttua.

Komppanian huoltojoukkueen/ Pataljoonan huollon vielä odotetaan muka vartioivan jotain omaa alueettaan tuon kaiken tavara määrän kuljettamisen lisäksi.

Meillä oli loppusodassa melkein täysi JSP pataljoonan tasolla. Kesälläkin meni valtavasti aikaa oikeisiin potilaisiin, siiirtymisiin jne. Oltaisiin oltu hukassa jos olisi pitänyt vielä kaivautua lumihangen läpi parilla lapiolla, samaan aikaan hoitaa oikeita ammuttuja potilaita ja vielä juosta vahdissa. Ambulanssikuskeista alkaen pahimmassa vaiheessa valvottiin se pari vuorokautta.
 
Toisaalta pitää muistaa, että epäonnistumisistakin voi oppia. Totta kai otsaan kasvaa nippu kikkeleitä, kun leikataan harjoituksesta pois oman alan toimintoja (huolto on oikeasti tärkeimmästä päästä). Mutta pitää vaan purra hammasta ja miettiä, miten tilanteen oikeasti hoitaisi.

Itse valikoiduin varmaan sattuman kautta tietynlaiseen koulutukseen, ja sen aikana kävi varmaan kouluttajillekin ilmi, että välillä tekee mieli lopsia esimiehiä otsaan ja tehdä oman pään mukaan. Ihan liikaa omia sävelsinkin.

Jotenkin olen myöhemmin hahmottanut, ettei se huoltohommissa välttämättä aina olekaan paha asia. Suoria käskyjä toki tottelin ja tottelen aina. Mutta veikkaan, ettei tiikeri ole raidositaan päässyt, ja säädän vapaasti asioita, joita ei erikseen käsketä. Jos teen sen "oikein", homma rullaa. Jos en, olen "hankala alainen" ja vaadin kyttäämistä ja tarkempia ohjeita.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Touhottaja kirjoitti:
Toisaalta pitää muistaa, että epäonnistumisistakin voi oppia. Totta kai otsaan kasvaa nippu kikkeleitä, kun leikataan harjoituksesta pois oman alan toimintoja (huolto on oikeasti tärkeimmästä päästä). Mutta pitää vaan purra hammasta ja miettiä, miten tilanteen oikeasti hoitaisi.

Itse valikoiduin varmaan sattuman kautta tietynlaiseen koulutukseen, ja sen aikana kävi varmaan kouluttajillekin ilmi, että välillä tekee mieli lopsia esimiehiä otsaan ja tehdä oman pään mukaan. Ihan liikaa omia sävelsinkin.

Jotenkin olen myöhemmin hahmottanut, ettei se huoltohommissa välttämättä aina olekaan paha asia. Suoria käskyjä toki tottelin ja tottelen aina. Mutta veikkaan, ettei tiikeri ole raidositaan päässyt, ja säädän vapaasti asioita, joita ei erikseen käsketä. Jos teen sen "oikein", homma rullaa. Jos en, olen "hankala alainen" ja vaadin kyttäämistä ja tarkempia ohjeita.
Itse ainakin opin että oman pään käyttö oli jopa suotavaa noissa hommissa.

Kun ryhmän sisältä löytyi se henki että jokainen teki mitä osasi parhaiten ja se taito että kuinka sovelletaan tilanteessa kuin tilanteessa. Tietysti annettuja tavoitteita kunnioittaen.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Vasta vaatimattomalla reserviläisurallani olen saanut pintaa huoltoon, oikein perskohtaisesti sitä hoitaen. Helposti huolto aliresursoidaan, miehiä liian vähän ja autoja vielä vähemmän. Hyvin tyypillinen tilanne: tulee käsky, että se ja se kampe sinne ja sinne, heti ja mieluummin äkkiä. No, huolto alkaa pähkimään, mistä ajoneuvo, kun se ainoa on soppakeikalla. Yleensä yhteydenotto varoupseeriin auttaa, sieltähän lentää ylimääräinen auto hetkessä paikalle.

Yksi juttu: jos aiotaan saada huolto sujumaan niin se edellyttää sitäkin, että siihen sijoitetaan oikeasti rivakoita ja nohevia ihmisiä. Ajoneuvoja on oltava tarpeeksi ja niihin ihan oikeat kuskit.

Aika ravakoin ottein ja ennakkoluulottomasti pitää toimia niillä resursseilla, jotka huoltoon osoitetaan. Se laji ei ole oikeasti mikään pumppuluumujen hoitoon annettava mesta.

Ihan hyväksi opiksi nuo ovat olleet, paljon työtä ja vähän lepoaikaa, aikatauluja paljon ja palaute seuraa taatusti. Jos olisin 15 v nuorempi niin taatusti mieluummin telkkuaisin kuusikon seassa tai suon laidoissa kumisaapashommissa.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
baikal kirjoitti:
Yksi juttu: jos aiotaan saada huolto sujumaan niin se edellyttää sitäkin, että siihen sijoitetaan oikeasti rivakoita ja nohevia ihmisiä. Ajoneuvoja on oltava tarpeeksi ja niihin ihan oikeat kuskit.

Aika ravakoin ottein ja ennakkoluulottomasti pitää toimia niillä resursseilla, jotka huoltoon osoitetaan. Se laji ei ole oikeasti mikään pumppuluumujen hoitoon annettava mesta.
Ja kun tuo taistelukenttä/alue vaan menee kohti sirpaloidumpaa mallia niin siinä huollon pojat vääntää samaan aikaan haavoitteneita kasaan, keittävät hernekeittoa ja iskevät vielä päälle ryntäävää vastustajaa vastaan. Jonka jälkeen irtaannutaan materiaali ja haavoittuneet mukana.
 
Top