KOTIMAA24.8. 23.22 SAARA TUOMINEN
Sakari Ilkka Aamulehti
Rikoskomisario Jari Kinnunen turhautui viime vuonna. Syynä oli se, että tiedotusvälineet eivät olleet julkaisseet poliisin kertomaa tietoa rikoksesta epäiltyjen etnisestä taustasta.
– Tässä tapauksessa se oli oleellinen osa rikoskokonaisuuden kuvaamisessa, ja sillä oli merkitystä vanhusten suojelemiseksi. Media julkaisi tiedon vasta, kun tein toisen tiedotteen ja oli jo tapahtunut kymmeniä erilaisia vanhushuijauksia.
Kinnunen korostaa, että poliisi harkitsee aina tapauskohtaisesti, kuinka paljon tietoa se antaa rikoksen tekijöistä tai rikoksesta epäillyistä. Asiasta on myös selkeitä sääntöjä.
– Emme saa esimerkiksi kertoa etnistä taustaa, ellei se ole välttämätöntä rikoksen tekijän kiinnisaamiseksi tai vaarallisen rikoksen tekijän tunnistamiseksi, Kinnunen sanoi keskiviikkona Julkisen sanan neuvoston ja Aamulehden järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa Aamulehden auditoriossa.
Julkisen sanan neuvoston julkaisemat Journalistin ohjeet ohjaavat median toimintaa vaikeita päätöksiä tehtäessä. Toimituksissa harkitaan niiden pohjalta, milloin on perusteltua kertoa esimerkiksi rikoksesta epäillyn nimi tai etninen tausta.
– Journalistin ohjeita tulkittiin hyvin pitkään niin, että rikoksen tekijöistä ei kerrottu, jos he olivat esimerkiksi romaneja. Se on käsitykseni mukaan yksi syy siihen, miksi syrjintä vähentyi suomalaisessa yhteiskunnassa, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmsanoi.
Nyt käytäntö on hänen mukaansa hieman muuttunut, kun mediassa on alettu kertoa esimerkiksi henkilöiden turvapaikanhakijastatuksesta. Grundström painottaa, että rikoksesta epäiltyjen etnisestä taustasta ei ole kuitenkaan asiaankuuluvaa kertoa kuin hyvin harvoissa tapauksissa.
Somessa huhut leviävät
Oman haasteensa muodostaa keskusteluun osallistuneiden panelistien mielestä sosiaalisen median käytön yleistyminen.
Jos yhdessä uutisessa kerrotaan esimerkiksi, että rikoksen tekijä on kantasuomalainen, se pitäisi kertoa jatkossa kaikissa muissakin uutisissa, jotta huhut eivät leviäisi sosiaalisessa mediassa,Aamulehden rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen arvioi.
Hän korosti myös sitä, kuinka hankalasti määriteltävä termi esimerkiksi joskus uutisissa esiintyvä ”kantasuomalainen” on.
Kaupunkilehti Tamperelaisen päätoimittajan Karri Kannalan mukaan toimituksilla on vastuu keskustelun hallitsemisessa.
– Oli tausta kerrottuna tai ei, niin hyvin nopeasti some-keskustelu lähtee laukalle suuntaan tai toiseen. Toimituksella on tärkeä rooli seurata kommentteja ja poistaa asiattomuudet, Kannala sanoi.
Vertaistuki tärkeää
Poikansa henkirikoksen vuoksi vuonna 2010 menettänyt Leila Heininen näki tärkeänä, että myös uhrien ja uhrien omaisten ääni tulee rikosuutisissa kuuluviin.
– Kun tämmöinen asia tapahtuu, niin on maailmassa aivan yksin. Avun hakeminen on hirveän hankalaa. Kun joku toinen on kertonut omasta tapauksestaan, se antaa vertaistuen voimaa – että en ole ainoa, jolle on näin käynyt, Heininen sanoi.
Hän kuitenkin toivoi toimittajien olevan äärimmäisen hienotunteisia ja tarkkoja lähestyessään omaisia.
– Täytyy olla aika hyvä ammattipsykologi, kun miettii, kannattaako tuota ihmistä haastatella. En minä tiedä, mitä olisin sanonut toimittajalle kahden viikon tai vuoden päästä tapahtuneesta, Heininen sanoi.
Poimintoja Journalistin ohjeista
Kohta 26. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
33. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.
34. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
Ohjeet on hyväksytty Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen kokouksessa.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/pit...oa-uutisissa-yksi-syy-syrjinnan-vahenemiseen/