Lisää tulee
Eurooppa laittoi ovia kiinni ja sai pakolaiskriisiä hallintaan – mikä odottaa seuraavaksi?
Syyrian sodalle ei näy loppua, ja miljoonia ihmisiä on yhä hädässä. Euroopan on syytä varautua uuteen pakolaisaaltoon, arvioivat suomalaiset suurlähettiläät.
Virve Kähkönen
HELSINGIN SANOMAT
Sami Sillanpää
HELSINGIN SANOMAT
MUHAMMAD HAMED / REUTERS
Syyrialaislapset tähyilivät aidan taakse pakolaisleirillä Jordaniassa tällä viikolla.
Kuuntele
SYYRIAN sota jatkuu vielä kauan, miljoonilla pakolaisilla on edelleen hätä ja Euroopankin on syytä varautua uusiin pakolaisten muuttoliikkeisiin. Näin arvioivat suomalaiset diplomaatit pakolaiskriisin keskeisissä maissa.
HS haastatteli asiasta neljää suurlähettilästä tällä viikolla Helsingissä pidettyjen ulkoministeriön suurlähettiläspäivien yhteydessä.
Syyriassa ja Irakissa ovat pahimmat pakolaisuutta aiheuttavat konfliktit. Turkissa on eniten pakolaisia huolehdittavana, ja se on ollut monille turvaa hakeville reitti Eurooppaan. Kreikka on EU:n ulkorajalla satojentuhansien pakolaisten ensimmäinen vastaanottajamaa. Suuri osa pakolaisista ja siirtolaisista pyrkii Saksaan, jonka avoin pakolaispolitiikka vaikuttaa suuresti myös muuhun Eurooppaan.
Vuosi sitten alkaneen suuren pakolaisliikkeen pääreitti oli nimenomaan Syyriasta Turkin ja Kreikan kautta Saksaan. Euroopan maat ovat tänä vuonna pyrkinyt sulkemaan reitin laittamalla rajat kiinni Balkanilla ja päättämällä, että Kreikkaan tulleet syyrialaiset palautetaan Turkkiin. Tämä on jättänyt miljoonat pakolaiset jumiin.
Suurlähettiläät arvioivat nyt, mitä tilanteesta on odotettavissa.
Syyrian sodalle ei näy loppua, miljoonat ovat yhä koditta
ENITEN pakolaisuutta maailmassa aiheuttavat tällä hetkellä Syyrian sisällissota ja siihen osittain liittyvä Irakin konflikti ääri-islamilaista Isisiä vastaan.
Suomea Syyriassa ja Irakissa edustava asiainhoitaja
Matti Lassila ei näe paljonkaan toivoa.
”Syyrian sisällissota ei tule näkemään loppua tänä eikä ensi vuonna, ellei ihmeitä tapahdu”, hän sanoo.
Rauhanhieronta on jäänyt tuloksettomaksi. Lassilan mukaan Syyrian osapuolet tuntuvat ajattelevan, että konflikti ratkaistaan sotimalla, mutta ”kenellekään ei ole niin vahvaa sotilasvoimaa, että pystyisi voittamaan”.
Ainakin viisi miljoonaa syyrialaista on paennut naapurimaihin. Syyriassa on paljon saarroksissa olevia alueita, joilla jumissa oleville siviileille ei pystytä toimittamaan ruokaa, lääkkeitä tai muuta apua.
Sodan ratkaisua vaikeuttaa se, että hallituksen, eri kapinallisryhmien ja Isisin väliseen sotaan on sotkeutunut myös eri osapuolia tukevia ulkovaltoja, kuten Iran, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä ja Yhdysvallat.
”Tavalliselle ihmiselle on samantekevää, kuka omaa kyllä pommittaa, jos sieltä pitää lähteä. Jos sotimalla yritetään voittaa, siviilit tulevat kärsimään”, Lassila sanoo.
SYYRIAN naapureista Turkissa on lähes kolme miljoonaa pakolaista, Jordaniassa ainakin noin 700 000. Lassilan asemapaikka on Beirutissa Libanonissa, jossa on paossa noin 1,5 miljoonaa syyrialaista pääasiassa perheissä ja väliaikaismajoituksissa.
”Euroopassa on nyt nostettu kättä: seis, älkää tulko. Se vaikuttaa pakolaisleirillä istuvan perheen mieliin ja vähentää halukkuutta lähteä. Mutta missä vaiheessa olosuhteet leireillä tai jossain Beirutin sivukaupungissa ovat niin vaikeat, että on pakko lähteä.”
AZAD LASHKARI / REUTERS
Isisiä paenneita irakilaisia pakolaisleirillä Mosulin lähestöllä elokuussa.
IRAKIN tilanne on erilainen kuin Syyrian. Irakissa on toimiva hallitus, ja aseelliset taistelut ovat rajoitetumpia. Suurista kaupungeista Isis hallitsee enää pohjoisen Mosulia.
Suomessa on puhuttanut Maahanmuuttoviraston keväinen linjaus määritellä Irak niin turvalliseksi maaksi, että sinne voidaan palauttaa ihmisiä. Lassila korostaa, että hän ei halua ottaa kantaa viranomaisten tekemään arvioon.
”Onko maa turvallinen, on suhteellinen käsite. Minusta Irakissa kuitenkin on sellaisia alueita, joilla ihmisiä elää enemmän tai vähemmän turvallisesti.”
Hän huomauttaa kuitenkin, että Irakissa ihmisiin voi kohdistua uhka sillä perusteella, että hän edustaa väärää uskontokuntaa tai heimoa väärässä paikassa. Turvapaikkapäätöksissä arvioidaan nimenomaan yksilöllistä uhkaa.
Irakissa on peräti kolme miljoonaa maansisäistä pakolaista. Naapurimaissa on satojatuhansia irakilaisia. Irakiin on myös paettu Syyriasta.
Viime syksystä alkaen Suomeen tuli poikkeuksellisen paljon nimenomaan irakilaisia. Lassilan mukaan yksi syy tähän oli Irakissa sosiaalisessa mediassa liikkuneet tiedot, joiden mukaan Suomesta olisi helppo saada turvapaikka. Ulkoministeriö on tehnyt internetissä tiedotuskampanjaa, jossa on pyritty oikomaan käsityksiä.
Irakin tilanne kytkeytyy Syyrian sotaan, ja muun Lähi-idän levottomaan tilanteeseen. Lassilan mukaan Suomessakin on varauduttava siihen, että ”uusia pakolaisaaltoja voi tulla.”
Turkilla on huolehdittavana lähes kolme miljoonaa pakolaista – enemmän kuin millään muulla maalla
TURKKI isännöi enemmän pakolaisia kuin mikään muu maa maailmassa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Turkissa on noin 2,7 miljoonaa pakolaista, pääasiassa naapurimaa Syyriasta.
Kysymys on pystyykö Turkki huolehtimaan valtavasta pakolaisjoukosta, vai käyvätkö olot niin vaikeiksi, että pakolaiset lähtevät uudelleen pyrkimään suurina joukkoina kohti Eurooppaa. EU pyrki pysäyttämään muuttoliikkeen maaliskuussa tehdyllä kiistellyllä sopimuksella Turkin kanssa. Sen perusteella Kreikkaan matkustaneet pakolaiset palautetaan Turkkiin.
EU puolestaan on toimittanut jo yli kaksi miljardia euroa apua Turkille. Rahat on käytetty muun muassa pakolaisleirien olojen kohentamiseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
MIKA RANTA / HS
Suurlähettiläs Nina Vaskunlahti on työskennellyt Turkissa neljä vuotta ja siirtyy seuraavaksi Intiaan.
”Se on erittäin hyvin käytettyä rahaa. Se saattaa kuulostaa suurelta summalta, mutta tarpeet ovat isot ja raha menee sinne, minne kuuluu”, sanoo Suomen väistyvä Turkin-suurlähettiläs
Nina Vaskunlahti.
”Täytyy muistaa, että tämä lähes kolmen miljoonan ihmisen joukko ei ole lähtenyt Turkista minnekään. Turkki ei pysty heistä yksin huolehtimaan.”
Turkki itse sanoo, että se ei ole saanut EU-rahoja luvatusti. Vaskunlahden mukaan osa kiistelystä liittyy siihen, että heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeen Turkin hallituksen lausunnot ovat olleet korostetun kärkkäitä. Turkin mielestä EU ei ole osoittanut tarpeeksi myötätuntoa siitä, että demokraattisesti valittu hallitus yritettiin syöstä vallasta.
TURKKI on myös väläytellyt, että se saattaisi irtisanoutua pakolaissopimuksesta EU:n kanssa, jos neuvottelut turkkilaisten viisumivapaudesta eivät etene. Vaskunlahti kuitenkin uskoo, että Turkilla on painavia syitä noudattaa sopimusta.
”Jos turkki antaisi pakolaisvirran kulkea vapaasti maansa läpi, se osoittaisi, ettei ole kykenevä tai halukas huolehtimaan rajoistaan. Se myös vaarantaisi omaa sisäistä turvallisuuttaan”, hän sanoo.
Viime kuukausina sekä jihadistijärjestö Isis että kurdikapinallisryhmä PKK ovat kiihdyttäneet terrori-iskujaan Turkissa. Hallitsematon pakolaisliike voisi luoda lisää epävakautta.
Sopimukseen EU:n kanssa kuuluu, että Turkki hillitsee ihmissalakuljetusta. Pakolaisilla on hyvin vähän laillisia reittejä hakea turvaa muualta, joten monet turvautuvat salakuljettajiin. Viime vuoden suuren pakolaisliikkeen aikana venematkat Turkista Kreikan saarille kasvoivat laajaksi toiminnaksi.
”Turkki on toiminut hyvin sen jälkeen, kun sopimusta alettiin toteuttaa. Ihmissalakuljettajia alettiin saada enemmän kiinni, toimintaa terävöitettiin ulkorajoilla ja viranomaisten kesken. Siinä oli aivan huomattavia eroja aiempaan”, Vaskunlahti sanoo.
YKSI huoli on Turkin oma tilanne vallankumousyrityksen jälkeen. Hallituksen toimeenpanemissa puhdistuksissa on erotettu, syrjäytetty viroistaan tai pidätetty jo lähes 100 000 ihmistä. Kun ottaa huomioon perheenjäsenet, toimilla on vaikutus monenkertaiseen määrään ihmisiä, Vaskunlahti huomauttaa.
Turkkilaiset eivät ole toistaiseksi suurin joukoin lähteneet hakemaan turvapaikkaa Euroopasta, mutta hallituksen kuritoimet eivät vielä ole ohi. Myös väkivalta Kaakkois-Turkin kurdialueilla on kärjistynyt viime kuukausina.
Pakolaistilanteelle Turkissa ja Euroopassa ratkaisevaa on, mitä Syyrian ja Irakin konflikteissa tapahtuu.
”On meidän intressissä tehdä yhteystyötä Turkin kanssa, jotta näistä humanitaarisista syistä pakoon lähtevistä ihmisistä pystytään huolehtimaan mahdollisimman lähellä kotimaataan.”
MARKO DJURICA / REUTERS
Tyttö jonottaa ruokaa Makedonian rajalla Kreikassa sijaitsevalla pakolaisleirillä.
Kymmenettuhannet turvapaikanhakijat ovat Kreikassa jumissa – maa odottaa muiden EU-maiden apua
KREIKKA on jälleen viime päivinä patistellut EU-maita, että turvapaikanhakijoiden siirtoja muihin jäsenmaihin on nopeutettava.
EMILIA KANGASLUOMA / HS
Suurlähettiläs Pauli Mäkelä työskentelee Ateenassa.
”Kreikka on sanonut, että heillä on 7 000 turvapaikanhakijaa valmiina odottamassa uudelleensijoittamista. Muista jäsenmaista ei ole kuitenkaan tullut tarpeeksi ilmoituksia, että ne voivat ottaa tulijoita vastaan”, sanoo Suomen Kreikan-suurlähettiläs
Pauli Mäkelä.
EU-maat ovat sopineet jakavansa keskenään 160 000 Kreikkaan ja Italiaan saapunutta turvapaikanhakijaa. Siirtoja on tehty vasta noin 4 000. Erityisesti itäisen Keski-Euroopan maat ovat vastustaneet turvapaikanhakijoiden siirtelyä. Unkari ja Slovakia ovat haastaneet järjestelmän EU-tuomioistuimessa.
”Suomi on vastuunsa kantanut”, Mäkelä sanoo.
KREIKASSA on tällä hetkellä jumissa noin 57 000 turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Heidät on saarilla sijaitsevien järjestelykeskusten lisäksi sijoitettu vastaanottokeskuksiin ympäri maata. Kreikka etsii uusia tiloja helpottaakseen tilannetta keskuksissa, joita on arvosteltu turvattomiksi, ahtaiksi ja epähygieenisiksi. Viimeksi Kreetalle avattiin neljä uutta keskusta, Mäkelä kertoo.
Mäkelän mukaan tilanne Kreikassa on kuitenkin nyt hallinnassa. Kreikka pystyy tällä hetkellä tekemään kaikille tulijoille ensirekisteröinnin.
”Mutta se ei vielä riitä. Suurin osa tulijoista on hakenut turvapaikkaa. Hakemusten käsittely tulee kestämään paljon paljon kauemmin. Siihen Kreikalla ei ole omasta takaa kunnon resursseja.”
Myös pakolaisten ja siirtolaisten palautukset Turkkiin loppuivat, kun kaikki tulijat alkoivat hakea turvapaikkaa. Tähän mennessä Kreikasta on palautettu Turkkiin vain 468 pakolaista ja siirtolaista EU:n ja Turkin maaliskuun pakolaissopimuksen nojalla.
TULIJOIDEN määrä Turkista Kreikkaan romahti kymmeniin päivässä sen jälkeen, kun Balkanilla sijaitsevat maat sulkivat rajansa ja EU ja Turkki tekivät sopimuksensa. Viime vuonna Kreikkaan saattoi yhtenä päivänä tulla tuhansia ihmisiä.
Mäkelä ei usko siihen, että Turkista lähtisi äkkiä suuri joukko ihmisiä liikkeelle, vaikka EU-sopimus romuttuisikin. Tieto siitä, ettei Kreikasta pääse eteenpäin, on kiirinyt mahdollisten tulijoiden korviin.
Mäkelä uskoo, että Kreikka selviää pakolaiskriisistä, jos tilanne ei uudelleen pahene. Hänen mielestään Kreikka on hoitanut velvoitteensa kohtalaisesti, vaikka se itse kamppailee talouskurimuksessa.
Erityisesti tavallisten kreikkalaisten suhtautuminen tulijoihin on Mäkelän mukaan ”aivan esimerkillistä”.
”Ei siellä ole polttopullot lennelleet kohti sijoitusleirejä. Siellä löytyy hämmästyttävän paljon ymmärrystä ja humaania myötätuntoa pakolaisia kohtaan.”
Saksa on selvinnyt valtavasta pakolaisliikkeestä, ainakin toistaiseksi
”Me selviämme tästä”, sanoi Saksan liittokansleri
Angela Merkel viime syksynä pakolaiskriisin keskellä. Tulijoiden määrä yllätti – noin 1,1 miljoonaa pakolaista ja siirtolaista saapui Saksaan.
EMILIA KANGASLUOMA / HS
Suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde työskentelee Berliinissä.
”Se on ollut valtava urakka, jota kuitenkin on pystytty hoitamaan, ja on saatu tilanne hallintaan”, arvioi Suomen Saksan-suurlähettiläs
Ritva Koukku-Ronde.
Pakolaistilanne on kärjistänyt keskustelua, herättänyt turvallisuushuolia ja nostanut äärioikeiston kannatusta. Suuri osa saksalaisista on kuitenkin suhtautunut myötämielisesti tulijoihin.
”Saksassa on ollut perusmyönteinen asenne, myös historian vuoksi. Väestö on tuntenut tarvetta auttaa ihmisiä, joita on kohdannut hätä”, Koukku-Ronde sanoo.
Asenne näkyy esimerkiksi valtavassa määrässä vapaaehtoisia, joka edelleen auttaa pakolaisia alkuun Saksassa.
PAKOLAISKRIISIN vuoksi Merkelin kannatus on laskenut, mutta hänen asemansa on yhä vahva. ARD-kanavan kyselyn mukaan Merkelin kristillisdemokraatit on selvästi suosituin puolue.
Pakolaispolitiikasta kysyttäessä 44 prosenttia saksalaisista piti Merkelin linjaa hyvänä ja 52 prosenttia huonona, kertoi ZDF-kanavan kysely elokuussa.
PAKOLAISMÄÄRÄN hallinnassa on auttanut, että Saksa on jakanut tulijoita 16 osavaltion kesken. Eniten turvapaikanhakijoita on vauraissa Baijerin, Hessenin ja Nordhein-Westfalenin osavaltioissa ja kansainvälisissä suurkaupungeissa, kuten Berliinissä ja Hampurissa. Heinäkuussa liittovaltio lupasi osavaltiolle lisätukea kolme miljardia euroa turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen.
”On arvioitu, että pelkästään opettajia tarvitaan 22 000 lisää. Tarvitaan myös lisää asuntoja, terveys- ja sosiaalipalveluita ja paljon muuta. Valtava haaste tämä on”, Koukku-Ronde sanoo.
Artikkeliin liittyvät
Vaikka kriisi maksaa Saksalle paljon, julkiset investoinnit pakolaisten auttamiseen ovat myös luoneet uusia työpaikkoja. Saksan taloudella menee edelleen hyvin.
Saksan kotouttamistoimissa yksi merkittävä päätös oli kevään lakipaketti, joka määritteli maahantulijoille oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. Velvollisuuksiin kuuluu muun muassa saksan kielen opiskelu. Laissa pyrittiin myös helpottamaan työllistymistä, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet pettymys.
Saksa on tänä vuonna tehnyt jo 336 000 turvapaikkapäätöstä, joista kielteisiä on ollut vain noin joka viides. Vain alle puolet viime vuoden tulijoista on päässyt jättämään turvapaikkahakemuksen ruuhkan vuoksi.
Saksa on myös pyrkinyt hillitsemään uusia tulijoita. Määrän laskuun ovat vaikuttaneet esimerkiksi tiukempi rajavalvonta ja eurooppalaiset toimet, kuten pakolaisten kulkureittien sulkeminen Länsi-Balkanilla ja Turkista Kreikan saaristoon.
SAKSAN keskustelua turvallisuudesta kärjistivät vuodenvaihteessa Kölnin ahdistelutapaukset, joista epäiltiin turvapaikanhakijoita. Heinäkuussa järkyttivät kaksi terrori-iskua, jotka jihadistiliike Isis otti nimiinsä. Äärioikeiston populistipuolue Alternative für Deutschland (AfD) yhdisti iskut Merkelin pakolaispolitiikkaan.
AfD:n suosio on noussut etenkin Itä-Saksassa, mutta valtakunnan tasolla se on yhä pienpuolue.
Saksan pakolaispolitiikka vaikuttaa vahvasti koko Eurooppaan. Suurta linjanmuutosta ei Merkelin aikana ole näkyvissä, ja hän saattaa ensi vuonna pyrkiä neljännelle kaudelle liittokanslerina.
Saksaa on kuitenkin turhauttanut se, että EU:ssa suurin taakka pakolaisten vastaanottamisesta on kaatunut sille.
”Saksassa korostetaan, että tämä on eurooppalainen asia. Ja tiedostetaan myös, että nykyinen pakolaistilanne voi olla vasta alkua”, Koukku-Ronde sanoo.